2-vuotiaan itsepaisyydesta ja kiukuttelusta.... Valilla tuntuu, etta tama meidan 2-vuotias nuorimies on niiiin rasittava. Yrittaa pomottaa koko perhetta. Joskus ei vaan jaksaisi

olla aina niin tiukkana. Tarkoitan, että jos sanon/pyydän jotakin niin se on pakko myös pitää. Kyllä tää meidän esikoinen on ollut tosi iisi tähän nuorempaan verrattuna. Toki hänkin on rajojaan hakenut.



Tuntuu, että tää nuorempi hakee huomioita keinolla millä hyvänsä, jollei saa hyvällä niin sitten pahalla. Vaikka huomiota yritämme antaakin. saa aivan karmeita raivareita, joissa mikään ei auta. Ainut keino on ottaa syliin ja pitää niin kauas kunnes rauhoittuu. Jos esim pyydän lähdetään niin jos herra ei halua niin hievahdakaan, vaikka tee mitä.



Toisaalta on niin iloinen ja hauska poika, että ei voi ihanampaa olla. Joskus vaan tuntuu, että on se tuo rämäpää vaikea rakastettava. :(



Tulipas tästä nyt pitkä vuodatus. Kiva jos joku jaksoi lukea tämän loppuun saakka.