Lue keskustelun säännöt.
Rakastan lapsiani, mutta inhoan olla äiti.
22.10.2005 |
Siinä se on, nyt se on sanottu.
Inhoan olla äiti. Inhoan, kun en saa olla koskaan yksin. Inhoan huutoa, tappelua ja häsellystä.Inhoan ajanpuutetta. Inhoan " orjana" olemisen tunnetta.Inhoan elämääni äitinä.
Mutta.
Rakastan lapsiani. Rakastan heidän hymyjään ja hauskoja juttujaan. Rakastan seurata heidän kasvuaan. Rakastan heitä ja haluan heistä kasvattaa onnellisia, kunnon ihmisiä. Rakastan lapsia elämässäni.
Kommentit (6)
Minä en inhoa olla äiti, mutta jotakin sinne päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri niin!
Olisi ollut ehkä parempi, että en olisi lapsia hommanut yhtään. Mutta tiedän, että jos en olisi lapsia saanut, olisin siltikin heitä kaivannut. Ainakin vanhuuden kynnyksellä. Voi olla, että yksi lapsi olisi ollut enemmän se meikäläisen juttu. Mutta taas toisaalta minusta sisarukset on lapselle niin tärkeä asia, että halusin esikolle siaruksen.
Ja, tuomitsijoita ihan takuulla tähänkin ketjuun löytyy, niin kerron teille:
Se, että sanon inhoavani äitinä oloa EI tarkoita, ettenkö huolehtisi lapsistani ja osoittaisi heille rakkautta.
ap
Meillä 3 alle kouluikäistä ja olen välillä henkisesti aika puhki.
Helpommalla silti pääsee kun on kotona,vaikka välillä kaipaan
aikuista seuraa! Tämä on nyt tätä ja muutaman vuoden päästä jo
helpottaa :) Esikoinen aloittaa koulun ensi syksynä ja on kiva
olla silloin kotona.Mua kyllästyttää kotihommat ja samat rutiinit,
sekä jatkuva nalkuttaminen!!!!! Täytyy ottaa välillä omaa aikaa,
niin sitten jaksaa taas 8)
Tunnen yhden bakteerikammoisen himokokkaajan, joka sopii 50-luvun äitimyyttiin. Kukaan muista tietämistäni naisista ei taida rakastaa lapsiperheen arkea, vaikka lapset elämän tärkein asia ovatkin.
rukiinen: Joo, se jatkuva toisto, toiston toisto ja toiston toiston toisto räjäyttää mun pään! Varmasti sinulla helpottaa, kun yksi on joukosta päivät poissa. Tsemppivä!
6: Vauva-ikäisen äitinä olo on minukin mielestäni kauheaa...kuopukseni on nyt 1v8kk ja koko ajan helpottaa elämä. Mutta...anteeksi nyt jos masennan, mutta varaudu paljon pahempaan, kun kakkonen syntyy. Esikoisen kanssa olin ihan ok, mutta kun kakkonen syntyi esikoisen ollessa 2v2kk, levisi kaikki naamalle. Kuopuksen ensimmäinen vuosi oli _K_A_M_A_L_A_
7:Niin jai se on. Ei ihan hirveän moni suoranaisesti rakasta lapsiperheen arkea. Mutta miksi se on tabu? Joskus olen koettanut suoraan sanoa että tämä on hei, aika syvältä joskus...mutta heti kaikki hiljenevät, EI SAA PUHUA TUOLLAISIA! Lapiperheen elämä on ihanaa, siunattua auvoista ihanuutta vaan. Toki korvatulehduksista ja allergiasat, vauvan valvottamisesta jne. saa ja pitääkin valittaa, mutta pienitäkään mainintaa äitiyden inhottavuudesta ei saa korviin kuulua.
ap
Mutta en ole äiti-ihminen ja kenties parempi etten olisi lapsia saanut.