Puheopetus koulussa ja lapsen intimiteettisuoja

Ole nyt tyytyväinen että lapsesi saa sitä puheopetusta.

Toiseksi, luokan KAIKKI lapset ja opettaja saavat tietää, että lapseni käy puheopetuksessa. Eikö lapsella ole muka mitään intimiteettisuojaa? Miksi tämä on ihan ok, että puheope tulee hakemaan luokasta lapsen harjoitteluun? .

Hyvähän se on kun korjataan. Ei minua muuten haittaisi jos gyne tulisi hakemaan. Mitä häpeämistä siinäkään on?



Mitä sinä oikein pelkäät, että lapsi saa jonkun luuserin leiman vai?

Voi voi ja se pienryhmä on tosi suosittu paikka. Pojan luokasta siellä käy itse kukin vuorollaan.

Ja ihan julkisesti aina pyydetään, kuka tarvitsee matikassa tai äikässä välillä apua.

että itse olin jo ala-asteella niin ovela, että vähän teeskentelin ässävikaa puheopettajan haastattelussa (silloin haastateltiin kaikki luokan oppilaat) että pääsisin puheopetukseen.

Oli niin spesiaalia päästä puheopettajan yksityisopetukseen erään toisen tytön, jolla oli ärrävika, kanssa, kun muut joutuivat opiskelemaan tavallisesti luokassa.

Oltiin että hähhähhää, meidän ei tarviikkaan tulla äikän tunnille! =))

ja tosiaan kaikkien kuulleen opettaja kailotti kuinka "janne" menee toimintaterapiaan! Lastamme jopa kiusattiin, kuinka käy vammaisten terapiassa:( Ymmärän siis täysin ap:n pointin, lapsillakin tulisi olla oikeus yksityisyyteen ihan samoin kuin aikuisetkaan ei kuuluta terapiassa käyntejä.

Yleensä puheopetuksen antaa erityisopettaja ja puheopetus on aina häntäpässä, kun priorisoidaan erityiopetuksen tarvetta. Oppimisvaikeudet menevät aina puheopetuksen edelle. Erityisopettajallakin on lukujärjestys ja hänen pitää sumplia se lukujärjestyksensä koko koulun oppilaiden lukujärjestyksen mukaan. Sinun lapsesi puheopetus on hyttysen pieru siinä kaaoksessa. Mutta tämä on juuri tätä MINÄMINÄMINÄ, MINUN OIKEUDET jne... Luokasta haetaan oppilaita myös terveydenhoitajalle, kuraattorille, erityisopetukseen, islamin tunneille, somalinkielen tunneille yms. joten sinun lapsesi puheopetukseen meneminen tuskin ketään hetkauttaa, jos et itse siitä tee lapsellesi jotain peikkoa. Toivoisin niin, että tämä olisi provo, mutta ei taida olla, koska kaltaisiasi vanhempia on nykyään maailma väärällään. Kuulostatkin juuri sellaiselta kädettömältä vanhemmalta, joka syyttää asioista aina kaikkia muita... kun aiemmin ei ole korjattu, kun on niin kamalat jonot ettei neuvolantätikään voi auttaa ja kun yksityisellekään ei pääse... JESSUS, MIKÄ KITISIJÄ OLET!!

on noin kamalaa. Niitäkin, jotka ottaisivat puheterapian kiitollisuudella vastaan, on varmasti jonossa pilvin pimein.



Siirrät vielä tuon häpeäasenteesi lapseesikin.

Voithan vaihtoehtoisesti

a) kieltää puheopetuksen kouluajalla

b) kustantaa lapsesi yksityiseen puheopetukseen.



Sulla ei todellakaan taida olla ongelmia... Oletko ilennyt jo valittaa asiasta lapsen opettajalle? Ethän ole? Toivottavasti et. Jestas, mitä jästipäitä täältä löytyy.

ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ PALJASTA SITÄ LAPSELLESI! Jos lapsi aistii, että äiti kokee häpeällisenä hänen puhopetuskäyntinsä, hän alkaa ihmetellä ja hävetä sitä myös itse. Se laskee hänen itsetuntoansa, hän alkaa ehkä tyntea itsensä huonommaksi ja kummalliseksi verrattuna luokkakavereihin. Lapselle tulee hirveät paineet oppia ärrä. Jos poika kävisi muilta oppilailta salaa tuntien aikana puheopetuksessa, muut ihmettelisivät ja kyselisivät, missä "Matti" oli? Ja jos asiaan ei vastata suoraan, tulee pueopetuskäynneistä salaperäisiä muiden oppilaiden silmissä ja se voi tehdä "Matista" poikkeavan toisten silmissä. Tai jo poika häpeää puheopetukseen menoa, se näkyy myös hänen käytöksessään ja antaa toisille kuvan, että on kummallista ja noloa joutua puheopetukseen.



Kertakaikkiaan, minkälaisia ajatuksia voi aikuisen ihmisen päässä olla!

Salassa koulun jälkeen, ettei kukaan vaaan saa tietää lapsen käyvän harjoittelemassa ärrää? Ja lapsen pitäisi varmaan vielä valehdella menevänsä soittotunnille, ettei kukaan vaan saa kuulla menosta puheterapiaan.



Voi hyvänen aika, mistä kaikesta ihmiset voivat ottaa paineita. Toisaalta ap voi olla erittäin onnellinen siitä, että ongelmat lapsen kohdalla ovat tätä luokkaa...

Lapseni käy milloin missäkin tutkimuksessa ja terapiassa.

Aina miettii mitä sanoo kavereille kun he kysyvät missä hän oli.

Ilman terapiaa ei edistystä kuitenkaan tule, ainakaan meillä.

Lapset, nuoret ja tulevat aikuiset eivät muutu ainakaan parempaan kun vanhemmat ovat ap:n kaltaisia.

mutta niin voi ärrä-viastakin. Lapset keksivät kyllä aina syynsä kiusata, jos niikseen tulee, mutta se ei ole mikään syy jättää käymättä terapiassa.

Sillä, että luokasta avoimesti haetaan pikkuoppilaita eri opettajien luo perustuu nimenomaan siihen, että yritetään luoda oppilaille kuvaa siitä, että se on sitä normaalia kouluelämää. Se, että oppilaita "katoaisi" hiljaa jonnekin äikän tunnin ajaksi, se vasta aiheuttaa lapsille olon, että siinä on jotain hävettävää, että käy jonkun muunkin open pakeilla. Toivottavasti tämä oli provo!

murehtia moista.

Ekaluokkalaisemme on saanut puheopetusta ärrään syyskauden jokatoinen viikko. Musiikin tunti menee siihen. Olen vaan iloinen, että vihdoin saa opetusta.

Ja on oppinut sanomaan lähes täydellisesti ärrän.

Kaikki oppilaathan sen tietää ettei osannut ärrää sanoa. Kyllähän sen puheesta kuulee. Ei häntä ainakaan ole kiusattu tai itse ole valittanut mitään.



Se kyllä raivostuttaa, että puheopetukseen ei ikinä päässyt, vaikka vasta 2v alkoi sanoa sanoja ja 3v kahden sana lauseita. Puhe oli vielä 4v niin epäselvää etten edes itse tahtonut saada mitään selvää siitä.

5v puuttui enää R-kirjain, mutta sen sanoi ällänä eli ei alkuunkaan osannut sanoa sitä, kun vasta nyt kun sai opetusta siihen.

Koululaiset ovat jo kypsiä huolehtimaan itsensä sinne puheopetuksen luokan eteen ennen tuntia ettei puheopen tarvitse tulla hakemaan ja nolaamaan totaalisesti lapsikultaa. Ja jos puheopetus on kesken tunnin varmasti puheope on joustava (kun otat häneen yhteyttä) että hän ottaa lapsesi ensmmäiseksi.

Ton ikäisille puheopetus on ihan peruskauraa. Itse kävin aikoinani ja voin vakuuttaa, että kyllä se niin päin menee, että ne jotka eivät pääse tunneilta pois, ovat vähän kateellisia niille jotka pääsee. Yleensä yhdeltä luokalta käy ainakin 3-4 muksua puheopetuksessa, ei mitenkään epätavallista, eikä mitenkään liity muuten oppimiseen.

Ne jotka eivät päässeet mukaan ovat todella kateellisia.

Aikamatkaan liittyy mehu ja keksi tauko.

Purkkiin saa myös palkaksi karkkia joka syödään sitten projektin lopuksi.

Tosipuheessa: jos sinulla on ap estoja ja häpeäntunteita terapiasta, niin älä vaan välitä niitä lapsellesi. Lasta voidaan toki kiusata terapian takia, mutta siihen on syynä nimenomaan vanhempien asenteet.



Lapsen ajatuksella muut ovat kateellisia, koska hän a) pääsee luvan kanssa pois tunnilta ja b) saa erityiskohtelua.



Ja noin on tehty maailmansivu, ainakin 1980-luvulla itse kävin samalla lailla puheterapiassa.

Meidän koulussa koulukuraattori tuli aina kesken tuntien huhuilemaan tiettyjä oppilaita juttusilleen. Nämä oppilaat leimautuivat välittömästi ns. 'ongelmanuoriksi'.

jotka pääsivät puheterapiaan tai luki-opelle oppitunneilla. Olisin itsekin niiiiin tahtonut mennä sinne! Ihmeellisistä asoista sitä jaksetaan vinkua!