Mua suututtaa oma äiti niin paljon, että tekisi mieli pistää välit poikki!!
siis aivan törkeä akka, puuttuu ihan pokkana mun kasvustapoihin. Vetäisin kunnon pultit ja sanoin suoraan, että asiahan ei kuulu sulle pätkääkään. Että sulla ei ole mitään oikeutta puuttua asiaan, jos minä laitan lapsilleni rajoja. Hän itse ei ole aikoinaan osannut laittaa minulle mitään rajoja, olen elännyt ihan liian vapaasti, mutta ei näe eikä tajua sitä itse. Mulla kiehuu niin paljon tällä hetkellä ettei kukaan voi tajuta.
Välillä hän omii lapsiani ja elää niinkuin ne olisivat hänen, ostelee koko ajan kaikkea, ostelee sellaisia vaatteita joita ehkä ajattelee etten itse älyäisi ostaa, kuten lämpökerrastoja, alusvaatteita, sukkia jne.
Sitten miehelleni vittuilee minusta : / siis oikeasti oli sanonut, että mikset sinä sano hänelle sitä ja tuota ja tätä eli puuttuu asioihin joista ei oikeasti tiedä yhtään mitään
Mun oli pakko tulla tänne avautumaan sillä olen niin hiilenä tällä hetkellä. Tänään meinaan sanoa ihan TODELLA suorat sanat ja jos suuttuu niin aivan sama, eipähän puutu enää liikaa minun elämääni.
Mikä noille vanhoille "akoille" tapahtuu, ne sekoaa oikeasti kun ikää tulee vai luuleeko ne että voivat puuttua asioihin aina, vaikkei kuuluu heidän elämään millään lailla.
Kommentit (11)
kävi ylitsepääsemättömän rasittavaksi ja vei viimeisatkin voimani saamattomuudellaan, kiittämättömyydellään ja vittuilullaan.
Päätös tuntuu oikealta.
Naiset ovat tyypillisesti vaikeita, ei sitä ole pakko sietää.
aliarvioi minun kasvatustapojani?? Miksi minun pitää hävetä? Siksi että jatkaisi tuota samaa, joka vain pahenee vuosi vuodelta?
ap
Vaikutat itse hankalalta tyypiltä, jolla on huono itsetunto.
Tosin lapseni on vielä melko pieni.
Äitini on perusluonteeltaan aika ilkeä ja rankan elämän katkeroittama... hänen kanssaan on mahdotaonta puhua edes viittä minuuttia rennosti iloisista asioista, poikkeuksetta puheet kääntyvät aina siihen, miten äiti ei voi tajuat jotain tekoani tai on tyytymätön siihen, mitä meistä hänen lapsistaan on tullut... Toivon ettei hän siirrä tuota katkeruuttaan tytttäreni mieleen, jos siltä alkaa näyttää niin laitan tosiaan välit poikki!
Huutamatta ja riitaa haastamatta, kerrot miltä tilanne sinusta tuntuu.
mutta nyt kolmekymppisenä on ja siksi juuri en enää ota paskaa niskaani. Ennen otin ja paljon. Nyt minulla on omat tapani, omat vahvat mielipiteeni ja kasvatusmetodit, joihin en todellakaan tarvitse apua ihmiseltä jolla niitä ei ole KOSKAAN ollut. Ja se että ostelee vaatteita ym.oli juu alkuun kovin kivaa, mutta ei enää. Sanoin että meillä pursuaa kaapit ja lasten ei aina tarvitse saada kaikkea.
Kun olin pieni, hän joi paljon ja osteli minulle aina kaikkea, hyvitteli tekojaan sillä. Koki olevansa hyvä äiti vaikka olisin tarvinnut hänen läsnäoloaan enkä mitään tavaraa. Prkl
Hän on ennenkin puukottanut minua selkään, ennen lapsia ja en unohda sitä koskaan. Teko jonka hän teki oli sellainen, että koki itsensä jotenkin hyväksi sillä hetkellä muttei tajunnut että puukotti omaa tytärtään selkään.
Huhhuh, juu, en todellakaan aina ymmärrä, enkä kohta enää jaksakaan!!
ap
pahin kiukku tänne, etten räyhää tällä tavalla hänelle. Ja kyllä aion TAAS kerran sanoa hänelle mitä olen mieltä. Tuntuu vaan ettei mene kuin hetkeksi asia perille.
ap
vaan täyhäsi liittyy enemmänkin lapsuudessa kokemaasi petetyksi tulemisen tunteeseen?
ettei aikuinen ihminen tajua itse asian laitaa. En todellakaan halua hänen apuaan lasteni kasvatusasioissa. En arvosta hänen "kasvatustapojaan" yhtään vai voiko niitä sanoa edes olleen olemassa.
Ja pahinta on se, että puukottaa minua selkään kokien saavansa siitä itse jotain hetkellisiä kiksejä : / sairasta!!
ap
Häpeäisit omaa käytöstäsi.