Hommaisinko pillerit vai ei?
En haluais pillereitä, koska
en mielellään söisi mitään ylimääräisiä hormoneja
en tykkää, kun niiden kanssa on niin lyhyt kierto (itsellä yli 30pv)
rasittava yritää muistaa ne joka päivä
Toisaalta
seksi olis kivempaa, vaikka sit tois se seksin jälkeinen valumisjuttu, mitä inhoan
olis varmempaa, kolmatta lasta ei ole tarkoitus saada ainakaan pariin-kolmeen vuoteen
ja tällä hetkellä isoin asia: olen muuttunut toisen lapsen jälkeen kauheaksi hormonihirviöksi kuukautisten aikaan. Olen masentunut, äkäinen, tyytymätön, en saa nukuttua, hermostunut, vittuuntunut, itkettää. Puoli viikkoa olen ihan päästäni sekaisin ja kyvytön minkäänlaiseen sosiaaliseen toimintaan kenenkään kanssa. Ei tätäkään jaksaisi. Ehkä pillerit vois auttaa?
Kommentit (4)
kuten sanoin, KUUKAUTISTEN aikaan masennusta, kiukkua, tympiintymistä, unettomuutta. Tätä kestää puoli viikkoa ja sitten olen taas normaali oma itseni. Tämä hormonihäiriö on tullut vasta toisen lapsen jälkeen näin voimakkaana. En tiedä, tasoittuuko ajan kanssa tai voisiko pillerit tuoda avun ylipäätään.
ap
Ei kait ole niin iso juttu, ettet voisi kokeilla. Mulla nyt YAZ-merkkiset pillerit ja ihme kyllä, nämä sopivat mulle. Olen kokeillut Mercilon, Yasmin, Minulet ja Diane Nova eikä mikään sopinut. Kaikki vaan lisäsi alakuloa ja ahdistusta sekä ruokahalua. YAZ-tuntuu sopivalta, ei ahdista.
Turha ottaa hormonaalista ehkäisyä, varsinkin kun aiot hankkiutua vielä raskaaksi. Pitäisin sinuna oman hormonitoiminnan normaalina, on se raskautuminenkin sitten helpompaa.
Ja jos nyt haluat helppoa hormonaalista ehkäisyä, niin ehkäpä rengas olisi sun juttu?
Mä pelaisin sinuna vaan kondomeilla.
Mielialamuutoksiinhan monet kokeilee kaikennäköistä luonnonkeinoa hoidoksi. En tiesä niistä tarkemmin, mutta ota selvää mikä mäkikuisma tähän auttaisi.Liikuntaahan myös pidetään hyvänä hoitokeinona.
Sinuna ottaisin kierukan jos ehkäsyn ottaminen pillerimuodossa on vaikeaa!
Vaihtoehtoja on joko se hormooni (jota et halua) tai kupari. Hormooniversio saattaa viedä sulta vuodeksikin kuukautiset, joten se ei kai siltä osin sovi.
Kuparinen taas toisilla lisää vuotoa.
Tai sitten sun tarttee vaan plerata miehen kanssa kumien kanssa -joka on ihan kivaa. Asennevammasuutta voi muuttaa.
Samaten kannattaa miettiä mistä sun olotila johtuu? Miehen kanssa on vaikeeta, arki mättää? Miltä sana masennus kuulostaa? Minkä ikänen nuorempi lapsi on? Tai sulla voi olla ihan alakuloa.
Kannattaa jutella jollekin asiantuntevalle, vaikka neuvolassa ajatuksistaan ja olla aikuinen, kantaa vastuunsa ettei ole itse kiukutteleva.
Minulla raja jaksamiselle on juuri se miten kohtelen läheisiäni: lapsille tarttee näyttää parisuhteesta mallia ettei ne itse hakeudu uhriksi tai ala vaikeiksi kumppanilleen/lapsilleen.
Siihen omaan jaksamiseen ihan aikuisten oikeesti kannattaa panostaa! En millään usko että mikään ehkäsypilleri toisi mielenrauhaa tai unta.
Näistä kannattaa jutella neuvolassa. Ota se vaikka vastuunkantamisena, että sulle on tärkeää voida hyvin.
Entä jos joskus lapsesi voi hyvin? Pystytkö auttamaan mitenkään jos itse olet mallina hormoonihirviöstä joka ei vaan "alistu" menemään sanomaan ääneen ettei jaksa?