Miksi ihmeessä jotkut vanhemmat kasvattavat lapsiaan "vailla sukupuolirajoja"

Ihan vain siksi, että useimmat tekee jotenkin, niin he kyseenalaistavat sen. Mielestäni se on lapsellista ja vastuutontakin.

androgyynejä ja sillehän ei äidit voi yhtään mitään. :)

Pikkuveli haluaa pukeutua prinsesamekkoihin, eikä olla sitä kielletty. Sisko halusi jossain vaiheessa käyttää vain poikien vaatteita, mutta nyt kelpaa sitten enää vaaleanpunainen. Annamme lasten leikkiä ja puketua miten haluavat, kun ollaan kotioloissa. Päiväkotiin puetaan sitten "sopivan kokoiset vaatteet", eli ei poika sinne missään härpäkkeissä mene.



Uskon, että kun lapsi saa pienenä vapaasti hakea omaa identiteettiään, ei tarvitse sitten vanhempana kärsiä homofobioista sun muista.

Opetti väkisin virkkaamaan ja neulomaan jo ennen kouluikää ja koulussa olisin halunnut valita puutyön. En saanut koska tyttöjen kuuluu osata tekstiilitöitä. Pakotti valitsemaan kotitalouden, vaikka en olisi halunnut. Naisen pitää osata laittaa ruokaa. Halusin alkaa harrastamaan jalkapalloa, en saanut koska olin tyttö. Pakotti pukeutumaan hameeseen, vaikka vihasin hameita ja mekkoja koska ne oli niin epäkäytännöllisiä.



Olen nyt aikuisena aika sukupuoleton otus. Sukupuoli neutraali. Eli en korosta naisellisuuttani.

Ajattelen itseäni ihmisenä, en tietyn sukupuolen edustajana. Minulla on kaksi tytärtä. Ei heitä ole kasvatettu tytöiksi, vaan yksilöiksi yhteisön sisällä. Kyllä se prinsessavaihe on molemmille tullut, vaikken itse ole moista asiaa ruokkinutkaan.



Heillä on kavereina tyttöjä sekä poikia. Osaavat leikkiä poneilla mutta osaavat myös kiipeillä puissa ja yhdistää ns. poikien ja tyttöjen maailmoja. Eilen pitivät omatekoiset hautajaiset kuolleelle kastemadolle. Perustyttö ei olisi matoon koskenut ja peruspoika ei olisi madon sukulaisten tunteita ajatellut.

Varmasti on olemassa yksittäisiä ihmisiä jotka esim. vastustavat sanojen tyttö ja poika (ym. sukupuolen ilmaisevien sanojen) käyttöä tai pukee poikansa mekkoihin ihmisten ilmoilla, mutta tunteeko kukaan sellaisia ihmisiä oikeasti?



Musta on ihan tervettä että vähän tiedostetaan sitä minkä verran lasten valintoja ohjaillaan etukäteen sukupuolistuneilla teoilla. Esim. jos pienelle tytölle systemaattisesti ostetaan prinsessajuttuja ja sitten kehutaan kuinka kaunis pikku prinsessa se on niin totta kai se alkaa yhdistää nimenomaan kauneuden ja prinsessat rakastetuksi tulemisen tunteeseen ja sen jälkeen haluta aivan erityisesti olla kaunis ja prinsessamainen. Sama pojilla esim. urheilullisuuden suhteen.

On täysin naurettavaa että toinen sulkee pois toisen.

Voi tyttäreni silti olla naisellinen nainen vaikka olisi automekaanikko tai raksalla töissä.

Minusta mikään tekeminen, työ tai tyyli ei yksistään tee kenestäkään epänaisellista.



On tosi vanhanaikaista ajatella, että naisen (tai tytön) pitää valita tekemisensä ja tyylinsä ahtaasti "perinaiselliseksi" ollakseen kelvollinen, hauska, puoleensavetävä.



Kuka sitä paitsi varmuudella tietää, millaiset taidot ja harrastukset ovat tärkeitä ja suosittuja sitten, kun nämä meidän tyttäremme ovat aikuisia?



Kannustan siksi lapsiani kokeilemaan ja valitsemaan asioita vapaasti. Kyllä se päiväkoti ja koulu ohjaa heitä muutoinkin sukupuolirooleihin, ei siihen vanhempien ohjausta enää tarvita lisäksi!



SINÄNSÄ sekin on kyllä vanhanaikaista, jos sukupuoliroolien mukaisia leikkejä ja juttuja KIELLETÄÄN, koska halutaan pakottaa tytöt poikamaisiksi ja päinvastoin. Ei tyttöjen prinsessaleikeissä ja poikien rymyleikeissä ole mitään pahaa! Kunhan ne saa vapaasti valita, kiinnostuksen mukaan. Lapset testaavat ja kokeilevat roolejaan myös ylinaisellisilla ja ylimiehekkäillä tavoilla.