Miten suhtautua kaverin miehen "avautumiseen"?

Älä nyt ainakaan aloita kertomalla, että kaveri mies avautui. Vaan sopivassa tilanteessa kysy mitenihmeessä mies jaksaa, kun sinusta hänen työmääränsä ja työtuntinsa tuntuu hurjalta. Siitä saat varmaan vähän viitettä siihen, mitä mieltä kaverisi tilanteesta on.



Selvää on, että tuollainen on umpihullua hommaa. Neljän tunnin yöunilla ei pärjää 99.9 prosenttia ihmisistä kovin kauaa.

viimeisen viikon sisältä, tarkoitan näitä perhetragedioita. Nyt sitä lähimmäisestä välittämistä peliin ja miestä auttamaan, keinolla tai toisella! Aikamoinen avunhuuto ystäväsi mieheltä.

Silloin pysyt solidaarisesti hänen kaverinaan, etkä ala kyselemään heidän perhe-elämästään miehen näkökulmasta. Hakekoon sympatiaa omilta ystäviltään.

Pidä mölyt mahassa ja pysy edelleenkin hyvänä kuuntelijana.



Hyvä kuuntelija ei pohdi miten ongelmat ratkaistaisiin. Kuuntelija tukee kuulijaa ratkaisemaan ongelmansa itse.



Aktiivinen kuuntelu vaatii lahjoja.

oikein hyvää myötätuntoseksiä. Eiköhän se sitten jaksa taas rakentaa uutta kotiaan.

2:sta, 4:sta ja 5:sta. Mies tarvitsee apua. Et voi kertoa ystävällesi, vaan kysyt hienovaraisesti häneltä, miten heillä menee ja miten mies jaksaa. Pyrit saamaan ystäväsi ymmärtämään, että sinusta hänen miehensä tekee liikaa töitä ja vaikuttaa uupuneelta.

Ostaisivat sitten asunnon jota ei tarvitse remontoida.

Ton pariskunnan ois joku hidastettava sitä raksaprojektia tai sitten saatava ulkopuolista apua sinne raksalle ja/tai lastenhoitoon, että se vaimo vois kanssa auttaa siellä raksalla.



Ihmiset on kyllä pöllöjä, kun rupeavat rakentamaan just siinä vaiheessa kun lastenhoidossa on tiukinta ja haukkaavat taloudellisesti ihan liian ison kakun. Niinkun tässäkin perheessä. jos miehen on pakko tehdä kahta työtä, että perhe elää. Mutta kun lastenteossa EI SAA miettiä taloutta, ehei, uutta vaan putkeen, kun mammalla on vauvakuume. Tässäkään perheessä ei olis mitään ongelmaa, jos ei olis ollu pakko pukata sitä kolmatta vauvaa rakennussaumaan.

Nainen vois olla töissä, mies tehdä normiduunia ja rakentaa ja kahden lapsen kanssa olis vähemmän töitä.



Mut kun on pakko tunkea itsensä väkisin tommoseen helvetillisiin tilaneeseen, niin eipä siinä sitten ulkopuolinen "kuunteluapu" paljon auta. Eli ap, jos sua huvittaa ruveta ystäväs lapsenlikaks/taloudenhoitajaks/raksatyöläiseks, niin se auttais. Muuten sun kaveri elää sitä samaa perhehelvettiä, mitä niin monet suomalaiset elää. Ja johon tilaan ovat oikeen pyrkimällä pyrkineet. Siis kyseessä ei sairastuminen/äkillinen työttömyys vaan OMA VALINTA alkaa rakentaa just samaan aikaan kun pienet lapset ja tulot vähissä.

Olemme me toki kaverin kanssa puhuneetkin molempien perheasioista aika paljonkin, mutta kaverini keskittyy aina valittamaan siitä miten hänellä on rankkaa kun mies ei osallistu perhe-elämään. Hän on ollut myös sitä mieltä, että mies tekee huvikseen niitä kakkostöitä, ei hänen OIKEASTI olisi pakko. Toisaalta tiedän myös, että kaverini ei hoida ollenkaan perheen raha-asioita, siis maksa laskuja eikä edes tiedä paljonko on velkaa talosta. Ehkä ensi kerralla kun keskustelemme, yritän ujuttaa näkökulmaa myös miehensä jaksamiseen.



Niin, ja en todella udellut kaverini mieheltä mitään heidän asioistaan. Olin aika yllättynyt moisesta avautumisesta, sillä vaikka olen molemmat tuntenut vuosia, on mies aina ollut vähän "kulissit pystyssä tyyppi". Vasta ihan viime aikoina hän on ylipäätään alkanut puhua muutakin kuin, että "hyvin menee, ei tässä mitään ongelmaa lasten tai muun kanssa ole".

Voisiko heitä pyytää auttamaan remontissa niin että remontti valmistuisi nopeasti.

olisi kannattanut alkaa rakennuttamaan taloa tuossa elämäntilanteessa, olisi kannattanut odottaa, että lapset kasvavat isommaksi ja elämä alkaa tasoittua rauhallisemmaksi.



Käy sääliksi miestäsi, kun hänen odotetaan olevan vahva työmyyrä, joka ei saa valittaa, vaan kohtalonsa on tehdä työtä kirjaimellisesti melkein vuorokauden ympäri. Yksi päivätyö pitäisi riittää tuomaan rahat perheelle.



Miehen kannattaisi lopettaa tämä toinen työ ja perheen budjetoida menot uudelleen, tiukentaa rahapussia kunnolla. Se on selvää, että rakennustyöt kannattaa yrittää saada loppuun kun ne on kerran aloitettu, mutta tuo hullunmylly ei missään nimessä voi eikä saa jatkua!



Ei ihme, että lapsetkin reagoivat käytöksellään, kyllä heihinkin tilanne vaikuttaa. Kurjinta on, ettei isällä ole edes aikaa lapsilleen tuossa tilanteessa.



Minä en olisi ajamassa kolmen pienen lapsen äitiä kyllä töihin, enkä todellakaan syyllistämässä lastenteosta! Kyllä niitä lapsia hankkia voi, mutta se asunnon rakennuttaminen oli mielestäni se kaikeen pilaaja....

Onko perheen vaimo oikeasti kaverisi? Tuntuu siltä, että syyllistät häntä.

tällainen mies, joka on kulissit pystyssä tyyppiä ja nyt yllättäen avautuu, saa tuntemaan minut ainakin auttamistarvetta. Ei mitään syyttelyäs rakentamisprojekteista ja vauvojen pykäämisestä maailmaan, vaan uuden suunnitelman tekemistä. Heillä on päässään visio, että talon pitää olla valmis ajankohtana a ja lapsia pitää olla lukumäärä b, Rahaa määrä x. Heidän pitää nyt suunnitella nämä muokattavissa olevat asiat uudelleen, sillä tavalla, että kummankaan pää ei hajoa. Ei lapsiperheen arjen kuulukaan olla helppoa, mutta päänkään ei kuulu hajota!!

Kannattaa hypätä kaverin housuihin ja miettiä miltä itsestä tuntuisi, jos oma mies avautuisi naisystävälle ja sulkisi sitten heti suunsa, kun tulisin huoneeseen. Ei kivaa.

Ehkä "syyllistäminen" jotuu siitä, että ensimmäistä kertaa kuulin myös vähän sen toisen osapuolen versiota. Aikaisemmin olen ihmetellyt, että on ihme tyyppi tämä mies kun tekee hulluna töitä, vaikka ei ole pakko. Sillä sellaisen kuvan kaverini on minulle antanut. Enhän minä vieläkään tietysti koko totuutta heidän arjestaan tiedä, mutta opinpahan taas ainakin ihan omakohtaisesti, etteivät asia ole niin mustavalkoisin miltä ne yhden version mukaan näyttävät.

pimpsaa vailla