G: Mitä yleisen mittapuun mukaan outoa parisuhteessanne on?
Kertokaas, mitä kummallisia juttuja teidän ja miestenne välillä on, siis sellaisia tapoja tai käytäntöjä, joita yleensä pidetään hieman erikoisina. Pidättekö ne visusti salaisuutena vai tietääkö lähipiirinne asioista?
Kommentit (37)
Mies tekee omat ruokansa ja mä omani, syödään lisäksi eri aikoihin. Muuttuu varmaan sitten joskus kun saadaan lapsia.
Mies tekee meillä enemmän kotitöitä kuin minä; siivoaa, laittaa ruokaa, hoitaa lapsia.
Minä olen paljon varakkaampi kuin mieheni.
Talousasioita lukuunottamatta lähipiiri on toki näistä asioista tietoinen.
että me emme todellakaan aio tehdä lapsia, sillä haluamme elää vapaata ja vauhdikasta elämää vain toisistamme nauttien.
Syyt kerrotaan, jos joku kysyy.
tosin on se meidänkin mielestä outoa, että isovanhemmat ei yhtään välitä lapsenlapsistaan tai omien lastensa jaksamisesta.
Tosin sitä yhteen muuttoa olemme harkinneet.
9:ttä vuotta mutta emme vieläkään harkitse yhteenmuuttoa. Ei se avoliitto ole mitenkään autuaaksi tekevä. Ja naimisiin en suostu, vaikka leskeneläke meneekin
viikon paasta jolloin aloitimme seurustelemaan. Mieheni muutti luokseni noin 2 viikon paasta tapaamisesta ja 5 viikon kuluttua olimme naimisissa!
Nyt olemme olleet yhdessa 9 vuotta, lapsia kaksi, ja yha menee hyvin.
Olemme eri kulttuureista eika meilla ole ikina ollut edes kulttuurieroja, eika mitaan pahoja kriiseja.
Mies silittaa vaatteet mitka silitysta tarvitsee, mina en ole koskenut silitysrautaan oikeastaan koskaan.
Minä 1-2 lapsen kanssa ja mies 0-1 lapsen kanssa, riippuen yöstä.
Minä tienaan enemmän rahaa mutta silti teen paljon enemmän kotitöitä.
Minä olen miehen tossun alla, koska teen kotiäitinä ollessani pääosin kotityöt, ja mies on minun tossuni alla, koska käy neuvolassa kanssani. Eli summa summarum: ollaan ilmeisesti tasapainoisessa ja tasa-arvoisessa suhteessa.
Itse en ole töissä, enkä vastaanota mitään tukia mistään. Etsin kyllä töitä parhaillaan, mutta tällä hetkellä siis olen ihan elätti.
Meillä mies tekee suurimman osan kotitöistä, mä teen ruoan ja leipomukset, mies siivoaa, tiskaa, pyykkää.
Me ei olla tippaakaan mustasukkaisia.
Mies hoitaa lasta vähintään yhtä paljon kuin minä, käy neuvolat ja hammaslääkärit sun muut.
jo 8 vuotta. Ja meillä on seksi parantunut lapsen jälkeen.
Teemme vaihtokauppoja; ) Minä saan jalkahieronnan suihinotosta.
ja täälläkään en voi saada mitään tukea työttömyyteeni.
Asumme molemmat omien lastemme kanssa ja tapaamme kun lapset ovat exiemme luona. Tätä on tarkoitus jatkaa hamaan tulevaisuuteen asti. Hyvin toimii, on ihana kaivata toisen luo monen yhteisen vuoden jälkeen ja arvatkaa onko taivaallista kun viikon tauon jälkeen nähdään!
Ja naimisiin en suostu, vaikka leskeneläke meneekin
Oletkos varma että mies kuolisi ensin?
Meillä iso talo ja suuri piha.
Aikoinani kun olin yrittäjä, laitoin kaikki rahani mieheen joka hommasi niillä rahoilla itselleen töitä ja elättää nyt minua kun olen äitiyslomalla.
Mieheni jaksaa aina vain ihmetellä miten vähän kulutan rahaa vaikka mahdollista olisi elää toisinkin. Mutta tähän vaikuttaa kovasti se kun hänen ex saattoi ostaa vaikka kulkukauppiaalta kirjasarjan ex tempore, hintaa 4 900 mk.
Mies aina kotona ollessaan on lapsen kanssa, syöttää, vaihtaa vaipat ja seurustelee.
Ja mikä hauskinta mitä monet ihmettelee on se että soitellaan miehen kanssa tosi usein, hän soittelee esim. töistä jos on tylsää. Ihan vaan rupatellaan ja vaihdellaan kuulumisia sekä joskus puhutaan henkeviä .
Olemme taiteellisia- tauluja ja kirjoja talo täynnä
Lapsemme harrastavat montaa harrastusta
Lapsemme ovat tasapainoisia, vaikka olemme uraputkiperhe
Mä hoidan kodin ja lapset, mies tekee ympäripyöreetä päivää. Ihmiset ei ymmärrä miten voin käydä lapsien kanssa päivällä kaupassa, ja miksi en mene vasta kun mies tulee kotiin (vaikeaahan se on silloin, kun kaupat ovat jo kiinni). Ja vielä suurempi ihmetyksen aihe on ollut se, että meillä myös mies osaa tehdä kauppaostoksen ja hyvää ruokaa.
Ja eniten varmaan ihmisiä kummastuttaa, että meillä mies herää lasten kanssa aamuisin ja äiti saa nukkua, herättää sitten kun on lähdössä töihin. Syy on ihan yksinkertainen, minä olen aamu-uninen ja mies aamuvirkku.
Eihän nää mitään erikoisia juttuja ole, mutta ihmetystä ovat aiheuttaneet.
9:ttä vuotta mutta emme vieläkään harkitse yhteenmuuttoa. Ei se avoliitto ole mitenkään autuaaksi tekevä. Ja naimisiin en suostu, vaikka leskeneläke meneekin
:)