Leffa "Kolmistaan", kuka muu on nähnyt? Mitä ajatuksia herätti?!
Siis tää kotimainen, pääosissa Liisa Kuoppamäki, Matleena Kuusniemi, Kari-Pekka Toivonen jne. Naimisissa oleva, "onnellisehko" (leffassa ei ainakaan alleviivata, että olisi erityisen onneton) perheellinen mies ihastuu/kautta rakastuu toiseen naiseen mutta rakastaa myös vaimoaan eikä osaa/halua tehdä mitään valintaa. Katsottiin miehen kanssa eilen, oli aika ahdistava mun mielestä. Kun ei tarjonnut mitään ratkaisua... vaikka onkin totta, ettei tuollaiseen mitään patenttiratkaisua olekaan. Mutta mua vaimona ja äitinä sattui jotenkin sydämeen se miehen rakastuminen toiseen... Kun siinä tuli tosi hyvin näytettyä se, että vaikka sillä miehellä ei ollut edes kunnon suhdetta siihen toiseen, eikä ne kertaakaan harrastaneet edes seksiä, niin pahinta vaimon kannalta on se ihastumisen, hullaantumisen ja rakastumisen tunne mikä miestä ajoi. Toi oli mulle jotenkin sellainen "pahan mielen elokuva" (vs. hyvän mielen elokuvat ;)). Voin vaan toivoa, ettei mies törmää tyyliin jouluostoksilla tollaiseen "ihanaan naiseen" :( Koskas minkäs sille sitten mahtaa. Hitto, oisin kyllä jonkun loppuratkaisun tai ns. moraalisen opetuksen halunnut, että saisi edes sen harhakuvan, että elämän epävarmuutta voi hallita.
Jännä juttu. Ei ollut mielestäni edes mikään superhyvä elokuva, mutta näköjään mieleenpainuva..!
Oli musta ihan hirveetä sontaa ja aika kaukana todenmukaisesta elämästä sen mukaan miten itse elämän käsitän. Mulle on ihan turha tulla kenenkään sanomaan, että "se vain tapahtui". Sellaista ei nimittäin vain tapahdu.
Olen itse aiemmassa suhteessani kokenut hullaantumisen ja tiesin kyllä tasan tarkkaan mihin pääni työnnän ja tein päätökseni kaikki riskit punniten. Havaitsin suhteeni kepeäksi jollain tietyllä vaa'alla ja riskeerasin kaiken kokeakseni jotain jännittävää. Avioliitossani, sen sijaan, en näe sijaa tuollaiselle koska kaikki kontaktit ovat vältettävissä.