1-2v. päivähoidossa 10 tuntia -miten kärsii siitä?
Siinähän se tuli. Eli millätavalla lapsi kärsii pitkistä hoitopäivistä? Perhepäivähoidosta kysymys.
Miten lapsi näyttää, miten lapsi käyttäytyy jos kärsii pitkästä hoitopäivästä?
Entä jos ei kärsi, niin onko ns. normaalia.
Mielipiteitä kiitos :)
Kommentit (19)
Siis oiskohan kiukkuinen hoitajalle vai vanhemmilleen , mikäli ikävä kiukkuna purkautuisi?
Onko jotain "oikeaa" syytä (esim. kehityksen normaali eteneminen, kiintyminen tms.) miksi näin pieni lapsi voisi kärsiä pitkistä hoitopäivistä??
Kun täällä on aina pitkät ketjut siitä miksei pieniä saisi viedä hoitoon ja varsinkaan pitkiksi päiviksi.
Vastatkaa nyt jotain !!!!
Jos ei faktatietoa niin kertokaa edes omia kokeumuksia miksi ja miten pitkä hoitopäivä vaikuttaa pikkuiseen , 1-2 vuotiaaseen lapseen.
n. 7 h. Eikä oireillut kyllä koskaan kiukuttelemalla tai apaattisuudella. Hyvin reipas ja sosiaalinen 4-v nykyään.
Ehkäpä lapsi vois muuttaa pysyvästi perhepäivähoitoon:(
Lapsi kaipaa myös rauhaa ja jatkuvaa vuorovaikutusta YHDEN muuttumattoman aikuisen kanssa, hoitoryhmissä on yleensä monta ja vaihtuvuus(vapaat, sairastumiset etc) huonoasia. Lapselle ei ole hoitajilla aikaa niin paljon kuin tarvitsee, kannattaa lukea A. Wahlgrenin Lapsikirjasta kehitysvaiheet kolmeen ikävuoteen asti. Voi myös miettiä kuinka hyvän alun elämälle haluaa lapselleen antaa, ja onko lapsi sinulle jotenkin tois sijainen tai lemmikki, kun noin vain ajattelet vaan aikaa jonka se joutuisi viettämään pois kotoa, mikä on tärkeysjärjestys?
Lapsi on saman hoitajan kanssa sen n.10 tuntia ja loppuillan äitinsä kanssa. Eihän siinä montaa eri aikuista ole onneksi.
Hoitoryhmässä ei ole kuin 4 lasta (pph).
Olisin innokas kuulemaan lisää kommentteja niinkuin joku muukin näköjään :)
Olin päiväkodissa sijaisena pari viikkoa vuosia sitten.
Hoidossa oli n. 2 vuotias lapsi joka kitisi ärsyttävästi lähes koko valveilla olon ajan. Hänellä pidettiin jopa poikkeuksellisesti tuttia vaimentamassa ääntä.
Hän ei ilmeisesti viihtynyt päiväkodissa.
Toinen, samanikäinen lapsi ei kastellut vaippaansa päiväkodissa, mutta kotiin päästyä oli kuulemma potalle aina kiire. Joka päivä hän vei tuolin ikkunan luokse josta saattoi katsella pihalle, sillä hän odotti ulos pääsyä. (Siellä hän näkisi veljensä.Ne olivat hänen "idoleita".)
Vanhemman tehtävä on olla selvillä siitä millainen lapsi on luonteeltaan jotta pystyy seuraamaan tilannetta. Mikä on normaalia kehitystä, mikä taas hoitopäivistä johtuvia muutoksia.
Muistatko itse milloin viimeksi kaipasit omaa äitiäsi/isääsi?
Osaatko ajatella itseäsi lapsesi paikalle?
Tunnetko että olet se maailman tärkein ihminen omalle lapsellesi? Jos tiedät olevasi, niin varmasti ymmärrät että sellaista ihmistä tulee ikävä.
Lapsesta sitten riippuu kuinka paljon.
lastaan nää.On töissä illatkin luultavasti ja viikonloput. Ujo, Ei oikein osaa mitään, ei puhu on sen ikäinen kuitnekin että pitäisi puhua. Isosikolle tullut äidin rooli.
ajattele, viet lapsen seitsemäksi hoitoon ja haet viideltä pois. kuudelta tarttee laittaa nukkumaan, että jaksaa taas aamulla herätä ehtiäkseen seitsemäksi hoitoon. ei oo elämää, ei!
Jos lapsi alkaa olla säännöllisesti joka päivä 10 tuntia hoidossa on syytä ottaa sosiaalitoimeen yhteyttä. Eli liian pitkät hoitopäivät on.
Tietysti lapsi oli alussa iltaisin väsynyt ja selvästi kaipasi vanhempien seuraa. Ihan tasapainoinen, iloinen 3-v nykyään. *Tärkeää on sekin, miten illan viettää päiväkodin jälkeen. * Me luetaan ja leikitään paljon lasten kanssa. Juniori on menossa nyt keväällä samaan päiväkotiin äitiysloman jälkeen. Tässä päiväkodissa ryhmät 1v, 2v, 3v jne. Iloisia ja kilttejä lapsia.
Olen itse aina tykännyt enemmän päiväkodista kuin perhepäivähoidosta. Taso ei niin kauheasti vaihtele.
kirjottaa. Hoidan alle 3v lapsia. Ryhmässä on yksi 1v 6kk lapsi jonka äiti on vauvan kanssa kotona. Yleensä ok mutta kyllä kiehahti (ja pakko oli olla ammatillinen ja puhua asiallisesti) kun äiti toi pienen hoitoon ja sanoi, että kassissa on suppoja. Laittakaa vaipanvaihdon yhteydessä , jaksaa ja voi paremmin. Lapsi oli kamalassa räkätaudissa. Särkylääkettä tarvitseva lapsi ei kuulu päivähoitoon vaan kotiin rakastavan äidin hoitoon. Vieläkin kiukuttaa lapsen puolesta vaikka tuosta on jo kuukausi.
Oisit sanonut että sairasta lasta ei päiväkotiin tuoda. Niin minullekin sanotaan päiväkodista. Eikä mun nuorin ollut edes kuumeessa vaan oli nenä tukossa ja yskä. Jäin kiltisti kotiin hoitamaan lastani viikoksi. Siinä sivussa tuli yksi palkaton päiväkin töistä kun ei voi olla kuin 3 päivää poissa ilman lääkärintodistusta ja jos sairasta lasta hoitaa niin lääkärintodistuksetkaan eivät auta (ne oli kyllä hankittu).
Oma nuorimmaiseni on hoidossa 9 tuntia + tunnin matkat päälle (*yhteensä meno-paluu), jotka hän nukkuu. Sydäntäni riipaisee tuo pitkä hoitoaika. Hän on erityislapsi ja hänellä on omahoitaja. Töiden jälkeen vietän aikaa lasteni kanssa. He leikkivät keskenään sen ajan kun hoidan kotityöt ja lopun ajan "pyhitän" lapsilleni. Minulla ei ole harrastuksia, siihen minulla ei ole aikaa. Minusta on tärkeämpää antaa sekin aika lapsilleni.
Lapsi reagoi pitkään hoitoaikaan kitisemällä kotiin tullessaan. Ikävä kyllä minä en voi asialle tällä hetkellä mitään, sillä hoitopaikka on lääkärin määräämä eikä lähipäiväkodissa ollut paikkoja vapaana. Nyt pitäisi kestää ensi syksyyn että hän pääsee toivonmukaan tuohon lähipäiväkotiin ja sitä kautta myös hoitoajat pienenee!
T. 3 lapsen yh
Kiintymyssuhteen ongelmia, väkivaltaisuutta, puheen viivästymistä, vaikeuksia kaverisuhteissa, tulehduskierre....
Ehkä nämä olisivat olleet edessä muutenkin, mutta sattuvasti ongelmat alkoivat kaksi kuukautta hoidon aloituksesta 1 vuoden ja 8 kuukauden iässä =(
Rankkaa aikaa kaiken kaikkiaan, päiväkodissa on nyt toiminut paremmin, pphoitajalla lapsi ei vain viihtynyt yhtään = kammosi.
Jos ei faktatietoa niin kertokaa edes omia kokeumuksia miksi ja miten pitkä hoitopäivä vaikuttaa pikkuiseen , 1-2 vuotiaaseen lapseen.
Meillä viidestä lapsesta kolme on mennyt hoitoon noin vuoden iässä. Mutta yksikään lapsista ei ole ollut hoidossa 10 tuntisia päiviä.
Oletko yksin lapsen kanssa, vai miksi noin pitkät päivät? Meillä on toinen vie- toinen hakee periaatteella saatu päivät pysymään kohtuullisina. Tosin molemmilla on liukuva työaika, mikä helpottaa kanssa (eli ei tarvitse olla klo 8 työpaikalla kummankaan). Lapset sitten hoidossa noin 8.30/9 - 16.15/16.30. (mitäs tuosta tulee, 8-8 ja puoli tuntia)
vaikka pyrimme siihen etteivat paivat olisi ihan 10h, vaan 9-9.5h, kuika saa milloi kin jarjestettya.
Mutta siis isompi on nyt 4v. Tosi iloinen, innokas, sosiaalinen poika. Ei ossa ihan viela lukea itsenaisesti mutta lyhyista sanoista saa jo selvaa. Laulaa, leikki, osaa runoja, jms. Ei vaikuta jalkeenjaanelta, ujolta, sulkeutuneelta tms. Kotona kertoo innoissaan juttuja paivakodista., ja viikoloppuna saatta jopa kysy milloin paasee takaisin sinne kavereiden kanssa leikkimaan (vaikka leikimme kylla hanen kanssaan kovasti viikonloppuna!).
Oireita on ollut tosi vahan ja ne ovat vaihdelleet ian ja tilanteen mukaan. Ehka selvin oli just se etta pienempana (just jotain 1.5 v) oli aika hermostunut lauantaina, varmaan just siksi etta se viiko-viikoloppu -rytmi ei ollut niin selkea. Meni kylla nopeasti ohi. Se myos huomattiin, etta kun vaihdoimme paivakodista toiseen lapsen ollessa 2.5 v. niin vaikka ekaakni oli mennyt ihan OK mielellaan, uudessa paikassa oli paljon mukavammat tadit ja kivommat/uudemmat tilat, ja mukavammat puuhat, ja lapsi sanoi sitten aina aamulla, etta 'mennaan sitten sinne uuteen paivakotiin, ei vanhaan'. Tasta sitten ajattelin, etta ehka han ei ollut siella vahnassa ehka niin hyvin viihtynyt kuin mita uskoin. Muita oireita ei kai oikein ole.
Pikkusisko (nyt 1.5 v) on myos paivakodissa, pikkuisten ryhmassa. Han meni sinne tosi pienena, eika ole oikein kylla tullut meille ainakaa viela mitaan oireita esiin. Ehka se, etta illalla ovat tosi vasyneita ja menevat aikaisin nukkumaan, mutta kai se on sama kaikilla lapsilla jotka ovat aikaisin aamulla heranneet ja koko paivan puuhanneet! Ammulla pikkuinen ainakin ojentaa heti kadet kohti hoitajaa ja 'hyppaa' melkein hanen syliinsa! Siis vaikka muuten on tosi aidintytto ja olisi aina mun sylissa. Niin ja on aina oikein iloinen ja selittaa/juttelee kamalasti aina paivan paatteksi: ehka haluaa kertoa kaikesta mita on paivan aikana tehnyt?
Joo, loppuhuomautukseksi: asumme ulkomailla. Talla lapset viedaan tavallisesti paivakotiin 3-5 kk iassa, joten hoitajatkin ovat ehka tottuneet pitamaan myos pienempia...
Saattaa muuttua apaattiseksi, tai sitten päinvastoin. On kiukkuinen ja vaikea.
Alku varmaan on todella vaikeaa, onhan pieni tottunut olemaan vanhemman kanssa koko ajan, mutta kyllähän siihen tottuu aikanaan.