AV:n uusin: Westend on myos lahio. No, riippuu lahion maaritelmasta, mutta kylla se aikalailla poikkeaa keskivertolahiosta. t. stadilainen

Joissa on joku urhon baari ostarilla... Toki lähiöitä virallisesti voivat olla westend, kuusisaari, tammisalo, haukilahti, nuottaniemi, mutta ei niitä ihmisten mielessä yleensä lähiöksi lasketa. ja kun täällä näitä lähiönimiä on lueteltu, niin varmasti suurin osa ajattelee juuri näitä kontuloita ja myllypuroja, joissa asuu kouluttamatonta väkeä. kuitenkin myös näissä -sanotaan sitten " ylälähiöissä" (hieno termi eikö :-D)- on ihan samannimisiä lapsia. Ei nimimaku ole asuinpaikasta kiinni, kaikki lukee lehtiä ja katsoo uutisia ja leffoja jne., ja nimimuoti muovautuu pitkälti niiden mukaan.

Vierailija:

Joissa on joku urhon baari ostarilla... Toki lähiöitä virallisesti voivat olla westend, kuusisaari, tammisalo, haukilahti, nuottaniemi, mutta ei niitä ihmisten mielessä yleensä lähiöksi lasketa. ja kun täällä näitä lähiönimiä on lueteltu, niin varmasti suurin osa ajattelee juuri näitä kontuloita ja myllypuroja, joissa asuu kouluttamatonta väkeä. kuitenkin myös näissä -sanotaan sitten " ylälähiöissä" (hieno termi eikö :-D)- on ihan samannimisiä lapsia. Ei nimimaku ole asuinpaikasta kiinni, kaikki lukee lehtiä ja katsoo uutisia ja leffoja jne., ja nimimuoti muovautuu pitkälti niiden mukaan.

Vierailija:

Ja supisuomalainen sukunimi! Hihi hii!

a tai varsinkaan sossun tuilla hankita...

Vierailija:

Joissa on joku urhon baari ostarilla... Toki lähiöitä virallisesti voivat olla westend, kuusisaari, tammisalo, haukilahti, nuottaniemi, mutta ei niitä ihmisten mielessä yleensä lähiöksi lasketa. ja kun täällä näitä lähiönimiä on lueteltu, niin varmasti suurin osa ajattelee juuri näitä kontuloita ja myllypuroja, joissa asuu kouluttamatonta väkeä. kuitenkin myös näissä -sanotaan sitten " ylälähiöissä" (hieno termi eikö :-D)- on ihan samannimisiä lapsia. Ei nimimaku ole asuinpaikasta kiinni, kaikki lukee lehtiä ja katsoo uutisia ja leffoja jne., ja nimimuoti muovautuu pitkälti niiden mukaan.

Vierailija:

Joissa on joku urhon baari ostarilla... Toki lähiöitä virallisesti voivat olla westend, kuusisaari, tammisalo, haukilahti, nuottaniemi, mutta ei niitä ihmisten mielessä yleensä lähiöksi lasketa. ja kun täällä näitä lähiönimiä on lueteltu, niin varmasti suurin osa ajattelee juuri näitä kontuloita ja myllypuroja, joissa asuu kouluttamatonta väkeä. kuitenkin myös näissä -sanotaan sitten " ylälähiöissä" (hieno termi eikö :-D)- on ihan samannimisiä lapsia. Ei nimimaku ole asuinpaikasta kiinni, kaikki lukee lehtiä ja katsoo uutisia ja leffoja jne., ja nimimuoti muovautuu pitkälti niiden mukaan.

Eihän tässä nyt yhteiskuntaa aleta muuttamaan jonkun av-mamman normien mukaiseksi!

Vierailija:

Vierailija:

Joissa on joku urhon baari ostarilla... Toki lähiöitä virallisesti voivat olla westend, kuusisaari, tammisalo, haukilahti, nuottaniemi, mutta ei niitä ihmisten mielessä yleensä lähiöksi lasketa. ja kun täällä näitä lähiönimiä on lueteltu, niin varmasti suurin osa ajattelee juuri näitä kontuloita ja myllypuroja, joissa asuu kouluttamatonta väkeä. kuitenkin myös näissä -sanotaan sitten " ylälähiöissä" (hieno termi eikö :-D)- on ihan samannimisiä lapsia. Ei nimimaku ole asuinpaikasta kiinni, kaikki lukee lehtiä ja katsoo uutisia ja leffoja jne., ja nimimuoti muovautuu pitkälti niiden mukaan.

Eihän tässä nyt yhteiskuntaa aleta muuttamaan jonkun av-mamman normien mukaiseksi!

Lähiö on kaupungin keskusalueen ulkopuolella oleva asuntoalue, jolla on oma keskus kauppa- ja palveluliikkeineen ja joka tarjoaa erilaisia sosiaali- ja kulttuuripalveluja kuten koulu ja kirjasto. Yleensä lähiöihin on hyvät kulkuyhteydet. Suuri osa Suomen toisen maailmansodan jälkeen keskustojen ulkopuolelle rakennetuista asuntoalueista voidaan määritellä lähiöiksi.



Westend täyttää nämä kriteerit!

Vierailija:

Lähiö on kaupungin keskusalueen ulkopuolella oleva asuntoalue, jolla on oma keskus kauppa- ja palveluliikkeineen ja joka tarjoaa erilaisia sosiaali- ja kulttuuripalveluja kuten koulu ja kirjasto. Yleensä lähiöihin on hyvät kulkuyhteydet. Suuri osa Suomen toisen maailmansodan jälkeen keskustojen ulkopuolelle rakennetuista asuntoalueista voidaan määritellä lähiöiksi.

Westend täyttää nämä kriteerit!

Lähiöiden aatehistoriaa



Lähiöiden perusajatuksen, hyvien asuntojen tuottamisen vähävaraisille, voi katsoa esiintyvän Suomessa jo 1800- luvun ja 1900-luvun taitteen työväenasuntotuotannossa kuten Turun Port Arthurissa tai Helsingin Vallilassa. Tästä kehittyi suomalainen 1900-luvun alun reformistinen kaupunkisuunnittelu jota edustivat mm. Eliel Saarinen, Bertel Jung ja Otto I. Meurman



Funktionalismi arkkitehtuurin tyylisuuntana kehittyi 1920-luvulla Ranskassa (Le Corbusier) ja Saksassa (Bauhaus ja Siedlung - asuntoalueiden rakentaminen). Näissä keskeinen kysymys oli pienten edullisten asuntojen suunnitteleminen existenzminimum - periaatteella. Funktionalismin läpimurto Suomessa tapahtui 1929 alkaen Alvar Aallon, Erik Bryggmanin ja Hilding Ekelundin sekä ruotsalaisten arkkitehtien yhteistyönä. 1930-luvulla suunniteltiin ensimmäiset lähiöiden prototyypit, Alvar Aallon Sunila Kotkassa ja Hilding Ekelundin Olympiakylä Helsingissä.



Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen keskeisimmät lähiörakentamisen taustavaikuttajat olivat sodanjälkeinen rintamamiestalotuotanto, joka vakiinnutti Suomeen funktionalistisen asuntotyypin sekä ruotsalainen kerrostalorakentamisen kehittely erityisesti Tukholmassa.



Suomalaisen lähiörakentamisen ohjelmajulistus olivat professori Otto I. Meurmanin Asemakaavaoppi 1947 ja Heikki von Hertzenin Koti vai kasarmi lapsillemme? 1946. Arava-rakentaminen käynnistyi puolikaupunkimaisilla alueilla kuten Helsingin Meilahti-Ruskeasuo, Tampereen Kaleva ja Turun Martti ja Mäntymäki.



Asuntosäätiön Tapiola Espoossa kehitti metsäkaupunki-asemakaavoitusajatusta. Samaan aikaan tehtiin metsäkaupunki-ihanteen mukaiset ensimmäiset aluerakentamisalueet kuten Helsingin Herttoniemi, Munkkivuori ja Maunula sekä Turun Iso-Heikkilä, jossa alkoi Mauno Koiviston ja Armas Puolimatkan yhteistyö.



Elementtirakentaminen alkoi 1960-luvun alussa. Ensimmäinen pääosin elementtitekniikalla rakennettu lähiö oli Olli Kivisen asemakaavoittama ja osin Lauri Silvennoisen suunnittelema sekä HAKA:n ja SATO:n rakentama Pihlajamäki Helsingissä. Tampereella ja Turussa ensimmäiset elementtitalot rakennettiin keskusta-alueelle, koska verovähennykset suosivat sijoitusasuntojen rakentamista keskustoihin. Verotuskäytäntöä muutettiin 1960-luvun alussa, joka kiihdytti lähiörakentamista vuodesta 1963 alkaen.



1950-60-luvun taitteessa professori Olli Kivinen kehitteli lähiöiden asemakaavan teoriaa ja professori Aulis Blomstedt avointa sarjallista muotoperiaatetta. Osaksi näiden teorioiden sekä metsäkaupunki-ihanteen kritiikin seurauksena syntyi kompaktikaupunki-ajattelu, jonka ensimmäinen esimerkki oli Bengt Lundstenin suunnittelema Jyväskylän Kortepohja. Kompaktikaupungin ajatus oli tiivistää kaupunkirakennetta, jotta asukkailla olisi enemmän kontakteja ja heillä olisi paremmat palvelut. ¿Kompaktikaupunki on kontaktikaupunki¿ kuten liikennesuunnittelija Pentti Murole kiteytti. Tiivis ruutukaavarakentaminen sopi myös rakennusyhtiöille. Suurimpia kompaktikaupunkiperiaatteella rakennettuja lähiöitä ovat Espoon Matinkylä, Vantaan Koivukylä, Myyrmäki ja Martinlaakso, Turun Runosmäki ja Varissuo sekä suurimpana kaikista Tampereen Hervanta.



Suomalainen lähiörakentaminen joutui kriisiin ja lähiörakentamisen romahti 1970-luvun lopulla kritiikin, laman ja öljykriisin seurauksena. Useat suuret lähiöprojektit kuten Tampereen Hervanta ja useat lähiöt Turun naapurikunnissa jäivät osittain kesken. Moniin 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa rakennettuihin lähiöihin, kuten Turun Varissuolle rakennettiin alun perin suunniteltua enemmän arava-vuokra-asuntoja rakennusliikkeiden pystyssä pitämiseksi. Erityisesti Helsingin seudulla rakentamiselta vaadittiin parempaa laatua, jota oltiin vaadittu Mikael Sundmanin ja Vilhelm Helanderin pamfletissa Kenen Helsinki (1970). Kritiikin seurauksena syntyi uusia arkkitehtuurisuuntia kuten " ympäristöreaktio" ja Oulun koulu sekä uusia rakentamistapoja kuten Helsingin Hitas-rakentaminen.



Huolimatta kriisistä Suomessa rakennetaan edelleen funktionalististen periaatteiden tyyppisiä lähiöitä. Visuaalinen ympäristö on ehkä virikkeellisempi, ja rakentaminen ei ole tiukasti aluerakentamisperiaatteiden mukaista. Kaupunkisuunnittelultaan kuitenkin esimerkiksi Jyväskylän Kuokkala, Kuopion Petonen, Turun Länsinummi ja Helsingin Vuosaari ovat varsin lähiön tyyppisiä.

[muokkaa]



Aluerakentaminen, elementtirakentaminen ja rahoitus



Useat Suomen lähiöt on toteutettu aluerakentamisen ja elementtirakentamisen periaatteita noudattaen.



* Aluerakentamisessa alue rakennetaan kerralla yhden organisaation toimesta valmiiksi.

* Elementtirakentamisessa rakennukset kootaan esivalmistetuista elementeistä



Asuntosäätiön Tapiola oli aluerakentamisen tärkein kehityskohde, jossa kehitettiin alueellinen markkinointi, toteutus, rahoitus ja huolto. Elementtituotantoa kehitettiin erityisesti Tampereella ja Turussa 1950- ja 1960-luvun taitteessa rakentaja- ja arkkitehtityöparien Armas Puolimatka - Aarne Ehojoki sekä Mattinen&Niemelä ¿ Olli Vahtera toimesta. Rakentajien Sileävalukerhon vaihtoi tietoja ja kokemuksia rakentamistekniikasta.



Asuntojen rahoitusta kehitettiin 1950-luvulta alkaen. Ensin kehitettiin valtion Arava-lainoitusta, joka oli alkujaan tarkoitettu vain omistusasunnoille. Alueeseen kohdistuvan asuntosäästännän, keskeisiä kehittäjiä olivat Armas Puolimatka ja Mauno Koivisto (Helsingin työväen säästöpankki), kehityskohde Vantaan Kaivoksela.



Lähiöiden rakentamisessa usein sovelletulla aluerakentamissopimuksella lain mukaan kunnalle kuuluva kunnallistekniikan rakennusvelvoite siirrettiin aluerakentajalle. Aluerakentamisesta tuli Espoon, Raision ja Vantaan selviytymisstrategia Helsingin ja Turun laajentumishaluja vastaan 1960-luvun puolivälissä,



Muut tuotannon ja rahoituksen vaihtoehdot suljettiin pois. Kansallis-Osake-Pankki sulki Asuntosäästäjät ry:n Vuosaari - projektin rahoituksen 1967. Asumistuki kehitettiin vuokra-asuntojen uudistuotannon rahoittamiseksi 1960-luvun lopulla, jolloin Arava-lainoitus ulotettiin myös vuokra-asuntoihin.

[muokkaa]



Suomalaisen lähiön yhteydet ulkomaille



Suomalainen lähiö on ilmiönä tiiviissä yhteyksissä ulkomaiseen kehitykseen.



Ajatus lähiöstä naapurustoyksikkönä neighborhood unit tuli brittiläisestä ja yhdysvaltalaisesta kaupunkisuunnittelusta. Yhdysvallat oli tuotantoprosessin, markkinoinnin ja liikennesuunnittelun keskeinen esikuva, ja sieltä omaksuttiin Fulbright-stipendien avulla tietotaitoa. Kaupunkisuunnittelussa Suomeen ei kuitenkaan omaksuttu " housing project" - ajattelua. Suomeen kopioitiin ranskalaiset Camus¿n ja Coignet¿n elementtitekniikat ilman lisenssiä.



Lähiöiden arkkitehtuurin keskeiset vaikutteet olivat varhainen ranskalainen ja saksalainen funktionalismi sekä Ruotsin ja Tanskan lähiöarkkitehtuuri. Monet kehitelmät, kuten metsäkaupunki ja avoin sarjallinen muotoperiaate, olivat kuitenkin suomalaisten arkkitehtien omaperäisiä luomuksia.



Toisin kuin usein oletetaan, Neuvostoliiton lähiöt eivät olleet suomalaisten lähiöiden esikuva. Neuvostoliitto osti lisenssit samoihin ranskalaisiin elementtitekniikoihin, jotka suomalaiset rakentajat omaksuivat. Baltian maissa oli 1950-luvulta alkaen sallittua lukea suomalaisia ja ruotsalaisia arkkitehtuurilehtiä, minkä vuoksi suomalainen ja ruotsalainen lähiöarkkitehtuuri vaikutti voimakkaasti Baltian ja siten Neuvostoliiton lähiörakentamiseen.

[muokkaa]



Lähiöitä suomalaisissa kaupungeissa (laajan määritelmän mukaan)

[muokkaa]



Helsingin seutu

[muokkaa]



Espoo



* Kivenlahti

* Matinkylä

* Olari

* Suvela

* Tapiola



[muokkaa]



Helsinki



* Herttoniemi

* Jakomäki

* Kannelmäki

* Kontula

* Koskela

* Malminkartano

* Maunula

* Mellunmäki

* Munkkivuori

* Myllypuro

* Oulunkylä

* Pihlajamäki

* Pihlajisto

* Pohjois-Haaga

* Puotila

* Puotinharju

* Roihuvuori

* Siltamäki

* Tapulikaupunki

* Vuosaari

* Yliskylä



[muokkaa]



Vantaa



* Hakunila

* Havukoski

* Kaivoksela

* Koivukylä

* Kulomäki

* Länsimäki

* Martinlaakso

* Mikkola

* Myyrmäki

* Simonkylä

Vierailija:

kukaanhan ei tässä sitä kiellä, ett..

Enkös mä asukkaan lähiössä..Täähän on hienoa. Arvo nous heti asteen ylöspäin