Englantilaisvanhempien " koulutappelut"
Olen mielenkiinnolla seurannut ja kuunnellut täkäläistä kouluunpyrkimistä. Naapurustossa on ollut muutama äippä, jotka ovat valmentaneet kolmivuotiaitaan privaattikoulun pääsykokeisiin (ja kun sinne pääsee, koulutie on selvä primary ja secondaryschooliin asti). Kun lapset ovat soveltuvuuskokeissa kieltäytyneet tekemästä annettuja tehtäviä, äidit ovat itkeneet kohtaloaan. Taannoin olimme synttärikutsuilla ja mieheni rupesi puhumaan yhden äidin kanssa. Kun äiti sai kuulla että lapsemme kulkee state schoolissa, hän käänsi selkänsä ja juttu loppui siihen. Nannyt ajavat ruuhkassa tunnin päivässä kuskaamassa nelivuotiaita pre prep-classeille, tai lapset ahdetaan tuubiin aamuruuhkan aikaan. Minua maalaisena ihmetyttää, että miksi. Tietysti hyvistä kouluista on väylä Oxfordiin ja Cambridgeen, mutta onko elämän onni sitten sitä että saa olla pankkiirina Cityssä?
Toinen juttu, mikä ihmetyttää on se, että lapsien pitää harrastaa niin tuhottomasti. Babymassagesta on suora linja balettiin ja musatunneille. Äidit pitävät minua kummajaisena, kun lapseni käy " vain" musatunnilla. Oletteko te törmänneet hiekkalaatikkotappeluihin?
Kommentit (4)
Täällä Hollannissa ei nyt ihan tuollaista preppausta harrasteta, koska lähes kaikki käyvät valtion kouluissa, mutta niitä onkin sitten vaikka kuinka monta eri lajia (kristillistä katolista/protestanttista/ekumeenista, ei-kristillistä, steineria, montessoria, daltonia, jne...) joten kolmivuotiaiden vanhemmat kiertävät ympäri kaupunkia tutustumassa kouluihin, jotta osaisivat valita jälkikasvulleen parhaan opinahjon... Meidän kaupunginosassakin taitaa olla 6 ala-astetta (joka siis alkaa 4-vuotiaana).
Harrastusten määrää sen sijaan olen ihmetellyt täälläkin. Uimakoulu on täällä lähestulkoon " pakollinen" , koska uimataito on välttämätön monien kanavien ym. vesistöjen takia. Mutta sitä ihmettelen, että äidit päättävät lasten puolesta, kuinka kauan uimakoulua käydään, tyyliin: " Käymme kakkosdiplomiin asti ja sitten aloitetaan joku muu harrastus" . Näin sanoi eräskin tuntemani äiti, mutta loppujen lopuksi lapsi kuitenkin sai lopettaa uimakoulun jo ykkösdiplomin jälkeen, koska uiminen oli hänelle niin vastenmielistä...
Mina en kylla ole vastaavaa huomannut, mutta me kyllakin asumme maalla eika noita kouluvaihtoehtojakaan ole kovasti tarjolla :-). Omat muksut kay oman kylan tavallisessa C of E koulussa. Muutamia muksuja kuskataan lahikaupungista (noin 5 km paasta) meidan kouluun, kun on kuulema parempi, mutta tieda hanta. Naapurin tytot (ylaasteikaisia) kauvat kaupungissa yksityiskoulussa, mutta he ovat kylalla " vahan muutenkin outoja" :-)
Harrastuksissakaan en ole huomannut mitaan yltiopaisyytta. Ehka " harrastaminen" aloitetaan paria vuotta aikaisemmin kuin Suomessa, mutta tuntuu etta suurimmalla osalla on 1 " harrastus" /viikko. Tana syksyna tosin tuntuu, etta meidan 7v haluaisi kasata vahan liikaa (4 kerhoa koulun jalkeen iltapaivalla). Sinansa mukava kun voisi jaada suoraan koululle, mutta minun taytyy rampata pikkuveljen kanssa edestakaisin :-(
kyä tavaramäärää, mitä harrastuksessa vaaditiin. Balettikoululla oli jopa oma " koulupuku" !
Toinen asia, mistä juuri mäkätin miehelle on se, että rahan keruu näyttää olevan aivan jatkuvaa. Lapset ovat tavallisessa state primaryssa, ihan mukavassa ja hyvässä sellaisessa. Mutta tähän mennessä on maksettu pojan uinnista £60/12 krt, väsätty kenkälaatikoita Samaritans keräykseen, kohta on Mufti day, jonne lapset vievät rahaa, sitten voluntary donation (joka ei ole vapaaehtoinen!) £5 jokaiselta lapselta koululle ja juuri tänään suunniteltiin vanhempainneuvoston tapahtumia (joilla siis kerätään rahaa koululle). Pojan luokalta puuttuu £1500 puntaa varoja, jotka vanhempien pitäisi jollain konstilla kerätä.
Nämä ovat niitä asioita, joita ei osaa Suomessa arvostaa. Siellä riitti, kun lapsella oli asialliset vaatteet ja liikuntavarusteet. Lapsilla on hienot kirjat ja ilmainen kouluruoka. Täällä lista tuntuu loputtomalta. Onneksi kouluvaatteet (ne perus-, ilman koulun merkkejä olevat) ovat sentään kohtuuhintaisia!
Mutta kyllä nää Brittilapset on niin kohteliaita ja hyvinkäyttäytyviä!!!
tässä yksi syy miksi tulin Suomeen-..:-)