kokemuksia!
kirjoitan lyhyesti.
Nykyisen miehen kanssa kaksi lasta. neljä vuotta yhdessä,mies hyvä isä ja hyvä puoliso. Aikoinaan ihastuin ja halusin lapsia joten yhteen.
Mutta kaikki nämä vuodet tunteita entiseen nuoruuden kihlattuun jonka kanssa avoliitto kariutui molempien nuoruuden ja aikuistumiskriisin takia, varsinainen vanhemmmista itsenäistyminen oli menossa silloin itselläni. Hänkin tahoillaan avoliitossa ja silti olemme yhteydessä ja entiset tunteet tallella.
Kokemuksia? Haaveilemme yhteielosta ja tarinan jatkamisesta ja tunnemme olevamme sukulaissielut. Mutta en halua erota lapsieni takia.
Ja nykyiseen mieheen tietenkin kiintynyt.
Neuvoja kaivataan kipeästi!!!!!!
Miksi tunteet entiseen eivät kuole kun aikaaerosta jo viisi vuotta.
Minä haaveilin pitkään " vanhasta suolasta" . Kun tapasin tämän ihmisen uudestaan, en voinut edes tajuta miksi olin häneen joskus niin rakastanut (olimme vuosia yhdessä, myös asuimme yhdessä). Silmäni aukenivat ja se haaveilu loppui siihen!
Eli jos ette ole tavanneet. Tavatkaa ja katsokaa ja jutelkaa keitä olette nyt, ihan oikeasti.
Laita plussat ja miinukset paperille sekä nykyisestä liitosta että uudesta vanhan heilan kanssa.
Sitten teet päätöksen suuntaan tai toiseen ja valmistaudut elämään sen kanssa, kadutti myöhemmin tai ei.
Huom. on sun nykyistä miestä kohtaan tosi väärin haikailla vanhan perään. Pidän sitä henkisenä pahana pettämisenä.
Kaikista suhteista suurin intohimo kaikkoaa, joten jos sen perään olet lähdössä, niin ei kannata.
Tsemppiä!