***MARRASMASUT*** vko 48, Oma Kuu.
Kommentit (28)
Täällä vielä yhdessä osassa ollaan. eli nyt on 12 päivää yli LA.
Eilispäivään asti olo on olut mitä parhain, mutta eilen illalla alkoi supistella ja yöllä heräsin siihen jonku 10 kertaa kun supisteli ja LUJAA.. Tää päivä onkin sitten mennyt supistellessa, välillä tulee 1-2 tuntia putkeen 10 min, välein noin 45 sekunnin kestäviä kivuliaita supistuksia ja välillä sitten vähän harvemmin, mutta ei oo kyllä ollut vielä tuntiakaan tänään niin ettei olisi supistellut. Supistuksen aikana meinaa kyllä seota, mikään asento ei ole hyvä, yritän vaan hengitellä. Saa nähdä tuleeko lähtö ennen huomista kontrollia, joka on 14.00...
Taisi tänään tuo limatulppakin irrota (luulin jo 2 viikkoa sitten että irtosi), mutta tää oli kyllä minun mielestä ihan selvä.. Vähän on joukossa verensekaista limaa.
Nyt on sitten ensimmäinen päivä, kun sanoin miehelle, että saa hoitaa koiran pitkän lenkin, kun en kyllä lähde ulos kärvistelemään. Aamulla olin koiran kanssa vajaan tunnin ulkona, mutta ei kyllä mitään kivaa ulkoilua ollut.
Rupeaa ihan tosissaan vähän jännittämään: koska täältä oikeasti lähdetään ja miten matka menee ja kauan synnytys kestää ja kauan oikeasti menee että nyytti on omassa sylissä
No huh, riinalla tosissaan jännät paikat! Onnea matkaan :)
Itsellä ei taas olossa juurikaan muutoksia. Eilen illalla vihloi niin kovasti ja monta kertaa alapäähän et varmaankin on nyt vauva lähtökuopissaan tai kiinnittynyt tai miten se nyt sanotaan. Jos ei ole niin en kyllä keksi mitä ihmettä siellä eilen tapahtui :) Toiveet on edelleen korkealla, josko ei tarvis enää kahta viikkoa kärvistellä, mut katotaan nyt.
Alkaa olemaan sellasta tää aika et kaikki soittelee et joko on vauva syntynyt ja jos itse jollekin soittaa nii ensimmäiseks kysytään et no joko oot laitoksella...jokseenkin ärsyttävää mutta kai sitä pitäis olla vaan tyytyväinen et on paljon ihmisiä ympärillä jotka välittää ja on kiinnostuneita.
On tää kyllä niin raastavaa odottaa...........................ei voi muuta sanoa.
Santsuli 39+4
Täällä vielä kärvistellään... Supistuksia tullut pitkin päivää ja enemmän ja vähemmän kivuliaita ja välillä 5 min välein ja välillä 15 min.. supistusten välissä on niin ihana olo, mutta luoja että välillä on kivuliasta. mä yritän nyt kärvistellä huomiseen jos nää supistukset yhtään vaan tulis säännöllisemmäks. kivuliaimmaks ei kyllä sais enään yhtään tulla.
Onko muilla muuten tullut heikko/paha olo ja oksettanut ennen synnytystä? mulla tuli oksennus kurkkuun yöllä pari kertaa
mutta katotaan mihin tässä nyt mennään.. mä jatkan steppaamista ympäri kämppää ...
supistuksia muillekkin =)
Eli meille synty 18.11.2009 klo 14.32 POIKA mitoin 4160g ja 53cm.Synnytys meni taas yllättävän nopeesti ja poika tuli ulos yhellä työnnöllä niin vauhdilla että naama oli sen jälkee mustelmilla.
Paljon onnea pienen pojan johdosta!
Aotearoa ja Ansku 6viikkoa
Hei!
Enpä ole täällä kerennyt käydä vähään aikaan. Mutta nyt oli aika viimeistään tulla, kun on uutisiakin.
Meille syntyi poika sunnuntaina 15.11. klo 20.53. Painoa oli tasan 4 kg ja pituutta 49 cm. Pituudesta neuvolan täti sanoi täällä käydessään, että on tainnut jäädä jalat vähän koukkuun, kun on varmasti pidempi poika kun mitä mitta salissa näytti. Että saa nähä paljon tulee sit "mittaus"- neuvolassa "lisää"..
Synnytys meni loistavasti, en oikeestaa ollut edes kovin kipeä, enkä saanut sit puudutteita lainkaan. vain jonku jonku Oxcy-jutun osastolla..
Osastolle jouduin jo perjantai aamuna, korkean vedenmenon vuoksi (aloitettiin antibiootit). Piti kyllä käynnistää jo perjantaina, mutta saleissa oli niin täyttä sekä perjantaina että lauantaina, että jouduin odottelemaan osastolla..
Nyt ollaan kotona ja hienosti menee! Ilmoittelen ehkä myöhemmin jahka kerkeän tarkemmin.. Kiirettä pitää :)
Tsemppiä kaikille lopuillekin loppuhuipennukseen. Vinkkinä voi sanoo, että muistakaa suppareitten aikaan vetää syvään henkeä!!! Älkääkä vaan pistäkö niille hanttiin :D Ei oo niin paha homma mitä vois kuvitella :)
T:Suhmura ja pikku "Kusti" 1 vko 2 pv
Paljon onnea Suhmuralle ja Jonnalle! Ihanan kuvankin oli Jonna laittanut :)
Täällä yritetään edelleen pitää toiveet korkealla että vauva syntyis pian, mutta meinaa usko loppua. Tuntuu että päivät menee vaan sellasessa ihme sumussa eikä oikein mitään saa aikaiseksi kun odottaa vaan et jokohan tää ois SE päivä.
Nyt täytyis lähteä neuvolaan ja toivotaan että se onkin sitten viimeinen käynti ilman vauvaa!!!
Santsuli 39+6
Yritän nyt ehtiä synnytystarinan kertomaan kun neiti toistaiseksi nukkuu:)
Elikäs viime perjantaina yllättäen menivät vedet, sängyssä makailin tv:tä katsellen kun tunsin miten jotain lurahti, pomppasin pystyyn ja polvet yhdessä "juoksin" vessaan pöntölle ja lorisemalla tuli lisää vettä. Tämän jälkeen tuli verta, ihan pöntön täydeltä ja minä paniikissa miestä huutamaan vessaan, tärisin kauttaaltani kun säikähdin verensyöksyä. Alettiin sitten herättelemään lapsia että lähdetään samantien sairaalaan tutkituttamaan mitä tämä verenvuoto on (verta tuli ihan koko ajan). Aivan pientä kiristelyä vaan tuntui kohdussa, ei supistellut. No, sairaalassa sitten todettiin että vedet on menneet mutta verentulo jäi ihan pimentoon, ei saatu selville mistä moinen vuoto(jota tuli ihan valumalla vieläkin) mutta vauvalla oli kaikki ok. Käytiin sitten öisellä kävelylenkillä luvan kanssa jotta saisin suppareita tulemaan ja synnytyksen alkamaan, käveltiin tunnin verran tuloksetta ja palattiin sairaalalle. Sairaalassa sain sitten antibioottitiputuksen(todettu streptokokki) ja odottelemaan vaan. Yritettiin sitten torkkua siinä, mulla ei edelleenkään suppareita. Aamulla sitten toinen kätilö tuli sanomaan että ellei ala tapahtua, saan kammoamani oksitosiinitiputuksen ja sovittiin että ensin yritetään nenäsumutteella jota aloin ottaa 10min.välein ja lähdimme taas ulos kävelemään puoleksitoista tunniksi. Vähän enempi alkoikin tuntua kiristelyä ja kun palattiin taas sairaalalle, alkoi ihan mojovat supparit 2-3min.välein, kello oli 10:30. Yhdeltä sitten sisätutkimuksessa sanoi että ei täällä oikein tapahdu mitään ja meinasin tirskahtaa itkuun kun olin kuitenkin todella kipeä jo. Kätilö sanoi että alkaa kohtapuoliin soittaa lääkäriä laittamaan kohdunkaulapuudutuksen, mutta siihen ei ikinä ehditty, sillä sitten tapahtui rytinällä. Hetkessä alkoi tuntua siltä että nyt tää tulee ulos, huusin miehelle että nyt tää tulee pihalle, mies juoksemaan käytävälle apua hakemaan, ohimenevä kätilö kurkkas huoneeseen ja sanoi heti että juu, taitaa olla aika. Ja niinpä olikin, kohdunsuu oli auennut viimeisissä rajuissa supistuksissa n.3 sentistä kymmeneen senttiin aivan hetkessä. Säkkituoliin nojaten polvillani ponnistelin sitten neidin maailmaan. Ei sitä jälleen kerran muistanutkaan miten kipeää tuo synnytystouhu tekee, mutta se fiilis, mikä on kun kivut loppuu ja saat nostaa vauvan rinnalle vie kyllä voiton kaikista maailman fiiliksistä!!Selvisin yllättäen kuitenkin helpolla koko pikatoiminnasta, ei tullut tikkejä eikä olo edes ollut "synnyttäneen olo":)
Kotiin palattiin sitten jo samana iltana, päästiin 6 tunnin tarkkailun jälkeen kotimatkalle ja synnytys kirjattiin polikliiniseksi synnytykseksi. Olin positiivisesti yllättynyt miten kannustavaa henkilökunta oli nopeaan kotiutumiseen (liekö osasyy myös synnärillä ollut valtava ruuhka?). Eilen käytiin synnärillä lopputarkistuksessa ja kaikki hyvin:)
Hormonihuurut on iskeneet pikkuhiljaa kyllä päälle, itkettää ja naurattaa lähes samaan aikaan, tuttuahan tämä toki edellisistä kerroista on. Neiti on hurmaava mustatukka, päivä ja yö vaan päälaellaan vielä, päivisin nukkuu 4-5tunnin putkia, öisin seurustellaan joka toinen tunti ja joka toinen torkutaan. Mutta tässäpä enimmät kertomiset:)
Jaksuja mahallisille, palkinto odottaa jo teilläkin ihan lähellä!!
Helene+neiti 4vrk
Täällä edelleen mahan kanssa! Eilen oli neuvola (viimeinen ilman vauvaa ihan varmasti :P ) ja kaikki oli onneksi hyvin. Olin taas päässyt muutamasta sadasta grammasta eroon ja vauva arvioitiin painavan 3,9kg. Jännä nähdä kuinka hyvin tuo arvio pitää paikansa!
Synnytyksen lähestymisestä ehkä sen verran alkaa olemaan merkkejä, että nykyään päivittäin alavatsaa nipistelee ja kipeitäkin suppareita on päivittäin. Niitä tulee kyllä vaan muutama aina ja sitten ne loppuvat, kivuliaimmat on todella epämukavia, mutta ei ne nyt ole sellaisia etteikö niitä sen alle minuutin kestäisi huutamatta. Toissayönä ja eilen illalla oli huonoa oloa suppareiden yhteydessä ja neuvolan täti sanoi, että tuo on normaalia ja liittyy siihen hormooniin joka käynnistää synnytyksen. Monethan oksentavat avautumisvaiheen aikana. Jos tämä ei täältä omin avuin tule niin perjantaina varaan ajan yliaikaiskontrolliin kättärille ja luultavasti saisin ajan maanantaille. Ehkä sitten joskus ensi viikolla käynnisteltäisiin. Toivotaan, että tulee nyt omin avuin kuitenkin.
Onnea vauvautuneille! Hiljaista on täällä, joten monet on varmaan tosi toimissa tai totuttelemassa vauvaan!
Oli muuten Helene sinulla hurja tuo synnytyksen alussa tullut veri! Ei ihme, että säikähdit kovin - olisin itsekin ollut todella peloissani! Onneksi kaikki meni hyvin :D
Päivittelen tuota listaa lisää, jahka mammoja poksuu!
Nemilia 41+1
Heippa! Meille syntyi torstaina 19.11. mitä hurmaavin, 4,2 kiloinen tyttö! Perjantaina jo lähdettiin kotiin ja samana iltana pojallani nousi korkea kuume, isommat lapset sikainfluenssassa.... Ekat päivät olleet melkoista pyöritystä, öistä puhumattakaan :-)
Ihanalla, pyöreäposkisella typyllä on pituutta 53,5 cm ja pipo 36cm.
Jumppis
Heissan!
Xarda ilmoittautuu onnellisena uutena äitinä ja toeaapojan tiedoiksi seuraavat
xarda____21.11____38+6______poika______3500g____52cm____35,5
Vauva nukkuu nyt mutta painaa yks koulu tehtävän dl päälle joten palailen tarkempiin spekseihin hieman myöhemmin
Jonn@n vauva on ihanan söpö!
Jumppis: toivottavasti poika paranee pian!
Meillä sairastetaan myös. Mies ja kolme lapsista on kaikki kovasssa kuumeessa, taitaa olla sikainfluenssaa. Onneksi minä ja vauva ollaan pysytty terveinä. Kaikki yskii ihan kamalasti ja kurkku on myös kipeänä. Perjantaina isommalle pojalle nousi kuume ja sunnuntaina kaikki oli vuoteen omia. Nyt alkaa näyttää jo paremmalta, kuumetta on enää miehellä ja kolmosella.
Jaksuja vielä viimeisiin masullisiin päiviin!
Aotearoa ja Ansku 6viikkoa
Onnea jumppikselle ja xardalle :)
..ja pikaista paranemista kaikille sairastaville!
Täällä olis nyt se maaginen laskettu aika käsillä. Päivä jonka mukaan elämä on viimeset 9 kuukautta rytmittynyt ja mitään ennusmerkkejä ei ole ilmassa. Musta tuntuu et tuun jo kohta hulluksi tästä odottamisesta...
Mä taidan olla kohta ainoa palstalainenkin joka ei oo vielä poksahtanut :(
Mutta eipä muuta kuin hyviä päivänjatkoja kaikille.
Santsuli rv40
Santsuli et oo ainut, joka ei ole poksahtanut, etkä kyllä ainut joka tulee hulluksi odottamisesta :D Ehkä nämä jokin päivä...
Nemilia 41+2
Täällä vauva-arki on lähtenyt hyvin käyntiin. Tyttö on kova syömään ja tuntuu, että on koko ajan rinnalla. Yritetään tänä yönä antaa vain korviketta, jotta saisin itsekkin nukuttua paremmin. Päivisin likka syö vain rinnalta.
Neuvolan täti kävi eilen kotikäynnillä ja totesi että, tyttöllä on paino noussut hyvin ja eikä ole enää merkkiäkään siitä bilirubiinista (vai miten se nyt kirjoitettiinkaan). Utelias ja jäntevä likka meillä.
Itse kävin tänään ekan kerran vaa-alla ja painoa oli pudonnut kuutisen kiloa synnytyksen jälkeen. Se on aika paljon kun miettii et synnytyksestä on tasan viikko. Vielä tarvitsisi karistaa ylimäärästä tuon 8kiloa että olisi taas lähtömitoissani=)vielä ei kuitenkaan uskalla ruveta harrastamaan kunnon liikuntaa, kun paikat vielä hieman arkoina. Neuvolan täti sanoi, että saattaa mennä ehkä kaks viikkoa viel ennen kuin on parantunut kokonaan.
Jakasuja teille odottajille
parsa ja napero 1vk
Onnea Jonn@, Suhmura, Jumppis ja Xarda!!
Jonna@lla ihana poika!
Mulla ei jäänyt kuin neljä kiloa laitokselle eli mulla olis vielä, öhöm, 19kg pudotettavana. No jos ne siitä sulais vähitellen. En jaksa hirveesti kiloista murehtia kun on tuo pieni nyytti vaan niin ihana. Nytkin tuossa sohvalla ihan vieressä ja mutristaa huulta unissaan.
Tsemppiä Nemilialle ja Santsulille tuskalliseen odotukseen! Onneksi lopussa kiitos seisoo =)
Adara ja tyttö tasan 1vko
Oikein isot ja lämpöiset onnitteluhalaukset kaikille nyyttinsä noutaneille :)
En ole millään saanut aikaiseksi kirjoitella pitkiin aikoihin.. Lukemassa kyllä olen käynyt lähes päivittäin.
Täällä vietellään jo yliaikaa ja tuskastutaan, tää nyytti ei synny varmaan ikinä :P Kertokaas poppakonsteja joilla saada käynnistymään... Eilen illalla oltiin kävelylenkillä 45 min ja tuloksena supistuksia reilut 1 ½ tuntia 10min väleillä ja sit loppu. Saunaa on lämmitetty viimeset 4 vkoa vissiin joka ilta, seksi ei tehoa, kuntopyörääkin on poljettu, yks ronskimpi sisätutkimus tällä vkolla.
RokkiMami 40+5
Ajattelin aloittaa tälläviikolla pinon kun Helene on niin ahkerasti listaa jo pari viikkoa päivitellyt. Kun täällä itse ainakin toistaiseksi olen yhdessä kasassa niin lienee oikeus ja kohtuus, että vauvautuneet saavat nauttia uusista tulokkaista :D
Ei sillä, todennäköisyys, että itse jakaudun tällä viikolla on todella suuri! Tänään soittelin neuvolaan ja huomenna on sitten aika toivottavasti viimeiselle käynnille. Maksimissaan enää viikko kuitenkin jäljellä, koska sitten jo varmasti käynnistellään. Tänään siis viikko 40+6.
Sen verran omasta olosta, että vatsa tuntuu pienentyneen ja keventyneen (omituista!) ja selkäkipu on onneksi helpottanut jo todella paljon. Muutenkin on paljon vähemmän raskaana oleva olo. On enemmän energiaa touhutua ja muutenkin mahan kanssa liikkuminen huomattavasti helpompaa kuin aikaisemmin. Henkinen puoli vaan ottaa koville - alan tosissaan turhautumaan. Toisaalta yritän olla ajattelematta, että millä hetkellä hyvänsä voi tulla sillä jokainen hetki kun mitään ei tapahdu on muuten pettymys. Toisaalta eihän tässä vaiheessa ajatusta synnytyksestä voi oikein karkottaakaan, joten tuntuu siltä kuin olisi jumissa jossain omituisessa limbossa :D
Saisikohan sitä aikaisemman käynnistyksen, jos alkaisi höpöttelemään näitä hassuja juttuja neuvolantädille huomenna. Jos se vaikka katsoisi, että tuo tulee kyllä kohta ihan pöpiksi! Tsemppiä kaikille, joilla on pienen pieni vaavi kotona ja tsemppiä kaikille, joiden synnytys lähestyy!