LOKAMASUT Maanantaihin!!!

Taas on viikon tauon jälkeen tuntunut LIIKKEITÄ! Iltapäivällä eilen oli hurja meno päällä 50 minuutin ajan, kutitti kovasti kun pikkujalat vipelsivät. Viikko sitten oli kuplamainen tunne, nyt eilinen oli enemmänkin sitä perhosmaista havinaa. Alkoi UUDESTAAN illalla 22 jälkeen ja kesti 40 minuuttia suurinpiirtein. En meinannut unta saada siltä vipellykseltä. :)



Tänään on toinen neuvola.



Patovahti 16+1

Onpas vilkas kaveri, taas aloitti potkut, kutittaa, hihii!

meillä on taas herätty viideltä huonosti nukutun yön jälkeen, huuh, voimat tuntuu olevan ihan hukassa.. lapsi huutaa ja kiukkuaa.. aamupalankin syönti on ylivoimaista, tai siis pojan jaksaminen äidin aamupalan aikana.



huomenna neuvola, onneksi, ei tätä huolta ja hätäilyä enää jaksaisikaan täysjärkisenä. kiva myös päästä näkemään paljonko poika on kasvanut, viime mittauksesta ja punnituksesta useampi kuukausi ja paljon syömättömyyttä.



..ainakin ilma on aurinkoinen, jos se saisi piristymään kun poikaa lähtee nukuttamaan päikkäreille, voi kuunnella linnunlaulua!

pitäisiköhän aloittaa kahvin juonti niin voisi ottaa kuuman kahvinkiin parvekkeelle ja nauttia keväästä;)



supistuksia on edelleen säännöllisesti ja välillä vähän epäsäännöllisemmin, mutta mihinkään eivät edes levolla häviä:/



no joo..kaipa se täytyy lähteä takaisin asklareisiin.

masunkasvatusta ja aurinkoista viikonalkua toivotellen

fiikuna ja mytty15+5

Ihanaa, saatiin vihdoinkin eilen kodinhoitohuone käyttökuntoon! Siis ei kylläkään valmiiksi, mutta kuitenkin sitä voi jo käyttää. Ostettiin tosiaan viime vuoden lopulla vanha omakotitalo, johon tehtiin remppaa ja jouluksi muutettiin asumaan. Sen jälkeen ei ookaan paljoo saatu aikaseksi, mutta nyt päätettiin viimein hoitaa hommat loppuun.



(.) Ei yhtään mitään uutta. Maha kasvaa (tosin sitä vois luulla myös lihomiseksi). Liikkeitä ei vielä tunnu varmaan muutamaan viikkoon ja olo on kuin ei raskaana olisikaan.



LIIKKEISTÄ: Itse olen sitä mieltä, että jos sillointällöin vaikka pari kertaa päivässä tuntuu joku muksaus, niin ne ei varmaankaan ole vauvan liikkeitä (siis vielä näillä viikoilla). Mutta, jos sitä muksauttelua/kutittelua tms tuntuu pidempään yhtäjaksoisesti, niin silloin on kyse vauvan liikkeistä. Itse tosiaan aloin tuntea liikkeet ekasta n. vkolla 20 ja toisesta & kolmannesta 1-2 vkoa aiemmin. Vanhempi tyttö oli tosi hiljainen masukki, saattoi olla parikin päivää ettei liikkeitä tuntunut! Silti terve tyttö syntyi ja nyt on kyllä vauhtia senkin edestä!



Juuh, mutta taitaa kuopus hermostua, joten lopettelen..



Mianni 14+2

Tosi masentavaa palata taas opiskeluihin ihanan loman jälkeen. Yhtään ei kiinnostaisi. Onneksi meillä on tänään yhden lähiluontokurssin tiimoilta retki tuonne läheiseen kaupunkimetsään, niin ei tarvi kököttää koneen ääressä koko päivää. Aurinkokin paistaa, joten kait sitä pitäisi vääntää hymyä huuleen :)



Coelle onnittelut gradun ekan version palautuksesta! Mä kyllä vähän pelästyin, että sä olet yhtäkkiä tehnyt koko työn valmiiksi. Meillä kun työ palautetaan esitarkastukseen vasta valmiina ja yleensä johdantokin kirjoitetaan ihan viimeisenä. Mitä alaa sä opiskeletkaan? Millainen ainesto sulla on? Mähän teen parhaillaan teemahaastatteluja, nyt on viisi tehty ja ehkä 2-3 sovin vielä lisää. Litterointia olen vasta aloitellut. Mulla menee siitä niskat ihan jumiin ja sitten kärsin päänsärystä. Tällä viikolla on pakko ehtiä jumppaan, niin saa lihakset vähän liikettä.



Ja mielenkiintoinen tieto tuo haamuliikkeet raskauden jälkeen kun mäkin niitä tunsin ja kovasti ihmettelin asiaa, mutta en kehdannut kysyä sitä neuvolassa.



Fiikunalle jaksuja rankan yön jälkeen! Toivottavasti saat nukuttua päivällä!



Masurintamalla ei oikeastaan juurikaan uutta. Alkaa kyllä tämä pötsi olemaan sen näköinen, että luulisi kaikkien huomaavaan. Eilen kerrottiin mun isälle ja hänen vaimolleen, mutta ei mun isä ollut edes mitään huomannut, vaimo oli kylläkin pistänyt merkille. Vielä on pari kaveria, jotka ei tiedä tästä. Pitäisi saada aikaiseksi treffit, niin voisi kertoa.



Masunkasvattelua ja aurinkoa,

S-I ja Lumikukka 16+6

Aivan ihanat ilmat olleet!!! Viikonloppuna touhuiltiin pihamaalla, istuttelin orvokkeja ruukkuihin ja aloittelin jo haravointia kuivemmista paikoista! Kyllä mieli on piristynyt huimasti auringon paisteen myötä. Marjapensaita meinasin lähteä leikkelemään, pojat jo pihalla touhuavatkin.



(.)Ei mitään erikoista tällä rintamalla, närästys tulee herkemmin ja mahallaan nukkumisen seurauksena heräsin viimeyönä ikävään tunteeseen mahassa, onneksi helpotti hetken supistelun jälkeen.



Paranemisia camelotin perheelle ja fiikunalle voimia! =)



Mutta nyt ulos! Oikein pirteää viikonalkua koko köörille!



neljäs 14+2

no nyt ei ainakaan tule lepäilystä tai ylipäänsä mistään muustakaan mitään:

sisko just perui meidän tämän päivän treffit, olikin sopinut toiset haikaran kanssa!!!! ihanaa! ja huih, niin jännää!!! on kuulemma supistellut säännöllisesti ja todella kipeästi jo kahdeksan tuntia, huh, mitenhän on kestänyt ( itellä synnytyksen koko kesto taisi olla 7,5 tuntia, tosin suurimman osan ajasta supisteli noin minuutin välein!)

...iiks...nyt ei kyllä pysty muuta ajttelemaan:)

viikkoja nyt sissillä kasassa 40+1, ja minä tässä olen jo hänen puolestaan jännittänyt monta viikkoa;) ..ai miten niin malttamaton olen?!!

no nyt vaan täytyy pitää peukut pystyssä että kaikki menee hyvin, ja jäädä odottelemaan ilmoitusta pienestä vauvasta,uih, hih taidetaankin sitten viimeisillä voimilla raahustaa tänään lahjaostoksille;)



jännityksestä sekaisin oleva, vauvantuoksua odotteleva

fiikuna ja mytty edelleen 15+5

Tai no heräsin kyllä valitettavasti jo 3h sitten, kun 1v1kk alkoi huudella sängyssään. Yritin epätoivoisesti laittaa makaamaan ja vähän silitellä, mutta ei siitä mitään tullut, 10 minuutin päästä taas pää nousi. Mies sai jäädä nukkumaan - molemmat kun olemme opiskelijoita niin ei tarvi töihin lähteä aamulla. No huomenna on taas mun vuoro :) Ihan mielelläni kyllä sikäli nousen tytön kanssa, että mies nousi pahoinvoinnin ajan joka aamu, kun mulle tuli paha olo jos nukun liian vähän.



IIRIS: Mulla on alana psykologia, gradun aihe on kehityspsykologia (tarkalleen ottaen... hetkinen... " vanhemman minäpystyvyyden yhteys lapsen temperamenttiin ja vanhemman sukupuoli tämän yhteyden säätelijänä lapsen 6kk ja 5v iässä" ). Eikä todellakaan säikähtää kannata, totuus on karu: Menin graduseminaariin mukaan jo lähes 2v sitten, ja nyt vasta palautin johdannon... :) Kaikki muut silloin aloittaneet (paitsi yksi toinen jolla on lapsia) ovat palauttaneet jo gradunsakin! Tämä toinen palautti myös oman 1. versionsa joskus talvella :)



Mulla on tuossa gradussa sellainen erittäin onnekas juttu, että aineisto en joudu keräämään. Aineisto on valmiina monivuotisesta tutkimusprojektista (aika pitkään saisi odottaakin 6kk vrt. 5v aineistoa :D) joten selviän sen tulkinnalla. Mä olen ajoittanut tuon graduprojektin niin, että nyt hylkään koko jutun ajatuksista heinäkuulle asti ja sen jälkeen käyn käsiksi tuohon dataan. Tässä välissä on iiiiiiso työprojekti ja sitten mulla on vielä pari opintoviikkoa teoriaovareita, jotka pitäisi suorittaa pois. Tai siis, on pakko suorittaa pois.



Sitten heinä-syyskuussa aion tehdä sen koko homman loppuun. Luotan siihen, että johdanto oli se tärkein ja suuritöisin osuus. Saa nyt nähdä, tuntuu että ainakin kaikki tilastomenetelmät ovat ihan totta hävinneet päästä kun en ole niitä useisiin vuosiin käyttänyt :o



Ei enempää gradujorinoita :) Olen tyytyväinen nyt tästä edistymisestäni!



Muuta:



LIITOSKIVUISTA Lillis kyseli joku päivä, unohdin aiemmin vastata: Minä ainakin olen kutsunut liitoskivuiksi sellasia mitkä tuntuu " luussa" . Siis tuntuu siltä, että kipu tulisi luusta. Sellaista vihlovaa ja jotenkin pistävää, ei tunnu lihaskrampilta. Ja tulee tuolta lantion/häpyluun tienoilta vaihtelevasti. Nyt on tuntunut juuri häpyluussa noita kipuja.



Ja FIIKUNALLE jännää odotusta :) Ei kai kovin kauaa voi enää kestää!



Nyt täyttämään Kelan papereita että saataisiin asumistukea vielä tulevaisuudessakin, tänään DL. Hyvää maaanantaita kaikille!



Coe rv 14+1

Olen niin onnellinen, kun iskias on pysynyt kokonaan poissa sunnuntaiaamusta lähtien*jihhuuuuu* Nyt osaa arvostaa tätä, että pääsee nopeasti paikasta a paikkaan b ja vieläpä ilman kipuja :D Wow! No, kyllähän se voi yllättää taas koska tahansa, mutta ihanaa kun ees hetken on poissa!



Coe:lle onnittelut Gradun valmistumisesta*nostaa hattua kaverille* Hienoa Hienoa!!! Ahkera olet ollut :)



Miannille onnittelut kodinhoitohuoneen " valmistumisesta" , on aina hieno tunne kun saa kotiin jotain uutta valmiiksi. Meillä on kans vanha ok-talo, jossa nyt ei mitään kummempaa remontin tarvetta ole...siis ihan akuuttia, mutta saunaremppa aateltiin tässä tehdä ja sitten makkariin vaihtaa paneelit kattoon sekä tapetoida vielä ennen vauvan taloon tuloa :) Muutoin ollaan kaikki paikat jo rempattu..olkkari, keittiö, pukkari/khh jne. Talokuume(ts.rakentamiskuume)olis vähän päällä, mutta toisaalta tää on meille niin rakas koti (eka oma) etten täältä kyllä ihan hevillä lähde. Harmi vaan, kun naapurit ovat niin lähellä(vaikka täällä syrjässä asutaankin) ja meidän pihan poikki menee tiet, jota myös naapurit+heidän kahkot vieraansa käyttävät niin siinä ei kyllä lapsen sovi yksin olla hetkeäkään...Mutta isäntä meinas, että kyllä me ehditään jotain kehittää :) Ja onhan tosiaan siihen aikaa vielä tovi ennen kuin lapsi yksin pihalle pääsee! Jospa hän vaikka syntyisikin ensin, heh :D



Tosiaan huomenna on se neuvola, jota olen jaksanut varmaan viikon hehkuttaa joka päivä. Odotan kyllä niin malttamattomana, kun viime kerrasta on kuitenkin aikaa jo tovi. Ja eniten odotan juuri niiden sydänäänten kuuntelua <3 Mies eilen ihmetteli, että " Et kai sä niitä itse kuule?" Oli ihan yllättynyt, kun kerroin, että JUU-U nimenomaan ITSE:) En tiiä yhtään miten homma toimii, mutta ehkäpä se huomenna selviää.



Voi että teistä monet on jo leiponut munkkeja sun muuta vappua varten...Olispa itekin niin ahkera:( No tosin en mä mitään munkkeja ole koskaan tehnyt sillä ei niitä kukaan syö. Meillä pullatkin jää aina syömättä, vaikka tykkään todella paljon leipoa sun muuta. Ehkä on parempikin nyt, etten niitä kauheesti tee, ettei tuu itelle " himo" ;)



Sima on kyllä TOSI hyvää...äiti on aina tehnyt niin paljon, että riittää meille kaikille lapsillekin, mutta tänä vuonna en tiiä miten käy-tarttee varmaan kysästä:) Ite en ole koskaan tehnyt simaa, joten en menis vannomaan, että tulis herkullista...



Ja niin ihana ilma taas, voi että miten aurinko paistaa :) Töihin tarvii siltikin lähteä iltavuoroon, joka alkaa 14.45. Huomenna onneks on VAPAA!! Jeee!!



Voi että siellä on jotkut kipeenäkin, tosi surullista :( Vie tavattomasti voimia, kun koko perhe sairastaa! Oikein pikaista paranemista teille ja koittakaa jaksaa!!~~~~~~~~parantumissäteitä~~~~~~~~~~



Ja jonkun sisko on vauvaa hakemassa kotio, IHANAAAAA :) Voi että miten mä itse odotan juuri sitä vauvantuoksua, se on jotain sanoinkuvaamatonta kyllä! Mä käyn joskus sellasta mielikuvaharjottelua mielessäni, kun makaan sohvalla, että jos siinä olisikin vauva masun päällä tuhisemassa ja se tuntuu kyllä aivan uskomattomalta ja nauruhan siinä tulee :) En vieläkään millään ymmärrä sitä tosiseikkaa, että MEILLE TULEE VAUVA!!! Unbelieveable:D



Masuun ei kuulu mitään uutta tai mullistavaa ;) Olen nyt vauvaöljyllä öljynyt masua ja vähän muutakin kroppaa, kun on niin kuiva. On muuten toisaalta ihan kiva tollanen " suihkupulloversio" , mutta toisaalta taas niin sitä suihkuu vähän muuallekin kuin mitä pitäis....isäntä eilen kyseli, että mitä saunan pukkarin pöydällä ja lattialla oikein on, kun on tollasta ihme " trippua" ...uuups, meitsi ole vähän öljynyt sitte pöytää ja lattiaa samalla :D :D



Jep Jep, mutta nyt mä lopettelen, kun menee jaaritteluksi taas!!



Viettäkää oikein mukava päivä ja toivottavasti tästä viikosta tulee oikein aurinkoinen ja positiivinen kaikille teille ja meille!!!



Sii juuu!!



Love: Je_Ni & " Pikku-Hippu" 16+1



P.s Eilen illalla liitoskipuja oli taas pikkasen tuolla alakerrassa....

ai siellä on muittenki lapset ollu itkusia aamulla eikä vaan meillä. Kammottava aamua kaiken kaikkiaan..ensin tyttö (9kk) tippu sängystä kun hetkeksi jätin yksin (luulin että nukkuu) ja sen jälkeen iski itelle armoton oksetus. En voinu yhtään vessasta liikkua mihinkään kun tuntu kokoajan että nyt se tulee. No, siitähän tyttö ei tykänny vaan huusi kurkku suorana jaloissa, yritti syliin ja miten minä syliin voin ottaa ku oksettaa!:( Ei oo kivaa.. mistä lie iski taas tämmönen hirvee pahaolo, kun ei oo pitkään aikaan näin pahaa oloa ollu että oksettais oikein kunnolla. Tympäsee!!!



No, toistaseksi muksu nukkuu. Pitäs iteki olla petissä kun on niiiin paha olla mutta aattelinpa ensin käydä pistämässä tänne valitukset kehiin. :)

Mitenkähän sitä oikein selviäis tuonne kauppaanki, kun kaapit huutaa tyhjyyttään eikä mitään ruokaa oo. Ja minähän en voi elää tuntiakaan ilman ruokaa. Kammottava tilanne siis päällä. Onneksi mies laitto viestiä että elä stressaa kotitöistä jos et jaksa, että hän tekee kun tulee kotiin. Ihana mies mulla :)



Masuun ei kuulu kummempia. Alkaa jo tuntua sellanen kova pallo tuossa alamahalla kun kohtu kasvanu sen verran jo. Huomenna ois lääkäri ja jospa vihdoinkin pääsisin jättämään verinäytteet ja pissanäytteenki labraan. Mutta nyt vessaan kun taas alko niin oksettaan...

Vaikka siis töissä tässä ollaan jo kolmatta tuntia.



Enpä muista, milloin kirjotin viimeksi, mutta mitään mullistavaa ei kyllä ole tapahtunut. Maha kasvaa ja nipistelee.



Voi teitä raasuja, jotka olette kipeinä! On kurjaa sairastaa varsinkin jos ulkona paistaa aurinko. Toivottavasti toivutte pian.



Hauskaa sen sijaan kuulla muiden gradunteosta. Itse opiskelen valtsikassa ja aloitin graduni syksyllä. Teen sen keräämällä itse aineiston maahanmuuttajia haastattelemalla. Tähän mennessä olen kyllä tehnyt haastatteluja, mutta muuten edistystä ei joulun jälkeen ole juuri tapahtunut. Olen kokopäivätyössä, erään yhdistyksen puheenjohtajana ja suunnittelen muuttoa&remonttia, joten itselläni eivät paukut oikein riitä opiskeluun... Eli valmistuminen menee varmaan ensi vuoden puolelle.



On muutenkin hassua, miten elämää suunnittelee nyt syyskuulle asti eikä juuri siitä eteenpäin. On niin vaikea tietää, millaista elämä vauvan kanssa tulee olemaan!



Hauskaa maanantaipäivää,

Ketsup ja papu, tasan 16

Minulla ei ole taaskaan mitään asiaa.

Täällä vaan mahaa kasvatellaan, ilman mitään oireita paitsi kipeä selkä.



Meilläkin on esikoinen, 7kk, ärhäkkänä kun eka hampaat puhkeaa :(



Mulle tuli juuri esitäytetty veroilmoitus vai mikä lie, ekaa kertaa elämässäni minulla oli tuloja eli minimiäitiyspäiväraha. Tätä ennen olen laittanut ko. ilmoitukset avaamatta roskiin ;D

Odotin täällä niskakarvat pystyssä paljonko tulee mätkyjä, mutta ei tullutkaan yhtään, meni peräti hiukan palautuksen puolelle! Mahtavaa!

Nämähän onkin kivoja ilmoituksia ;)



-lupicaia 17+1

Pikaista paranemista tautia poteville ja voimia muille, kenellä oli ollut huono yö/aikainen aamu. Meillä olikin tänään historiallinen aamu; lapset tai lähinnä neiti nukkui yli 7:n! Poika onkin nyt kellonkääntämisen jälkeen nukkunut melkein puol kasiin ja on neitikin nukkunut puol seiskaan tai vähän yli, muttei koskaan yli seiskaan. Menipäs vaikeeksi....:):) Mutta meillä oli siis tänään hyvä aamu.



Mulla menee järki tän koneen kanssa, vaikka tää onkin nyt uusi, mutta eipä tainnut olla mitään vikaa tossa entisessäkään, mun tulkinnan mukaan vika on tossa langattomassa verkossa. Pätkii yhteyttä kokoajan, että sieppaa!



Mulle on nyt pumpsahtanut ihan kunnon masu! Vielä viime viikolla ihmettelin ääneenkin, että eipäs ole isokaan masu, mutta nyt muutaman päivän aikaan on tullut kunnon kumpu! Ja jos istuu huonossa asennossa, kohtu alkaa painaa.



Meille tuli kans viime viikolla veroehdotukset ja hypin riemusta; saadaan palautuksia melkein 400 ¿, kivaa joulurahaa! Niin ja luultavasti summa vielä vähän kasvaa, kun laitetaan miehen työmatkavähennykset. Toisaalta, onhan se ollut ilmasta lainaa valtiolle, mutta kyllä mun mielestä on mukavampi saada palautusta, kun maksaa mätkyjä.



Nöpö & paavokerttuli 16+0

Mulle on iskenyt jatkuva päänsärky, Coehan siitä viikonloppuna puhuikin. Eilen särki päätä koko päivän, illalla menin nukkumaan päänsäryn kanssa ja samoin oli aamulla, kun heräsin. Otin lääkettä, mutta eipä juuri auta, kun taas vaan särkee. Ärsyttävää, kun ei viitsis lääkkeitä syödä, mut pakko aina välillä ottaa.



Coe kirjoitti myös liikkeistä viikonloppuna. Itse olen samoilla linjoilla eli uskon, että monilla liikkeet ovat vielä kuviteltuja. En ainakaan usko, että viikolla 13-14 vielä liikeitä voisi tuntea ollenkaan. Itse tunsin esikoisesta ekat liikeet 20+jotain ja säännölliset liikeet vasta paljon myöhemmin. Nytkään en hätäile liikeiden kanssa, koska en usko tuntevani niitä vielä johonkin aikaan. Tai itse olen " tuntenut" liikeet jo monta viikkoa, mutta samanlaisia liikkeitä tunsin myös ennen raskaaksi tuloa, kun luulin olevani raskaana. En siis väitä etteikö joku voisi niitä jo tuntea, mutta uskon, että myös mielikuvitus voi tehdä tehtävänsä, koska tietää olevansa raskaana. Minulle on ainakin tehnyt. Syksyllä jouduin tekemään oikein raskaustestinkin varmistuakseni, koska tunsin muka liikkeitä päivittäin. Joku varmaan pahastuu tästä, mutta näin uskon itse.



Kati 16+1

Hei vaan kaikille! Olen jo pitemmän aikaa lukenut viestejänne, mutten ole saanut aikaiseksi itse kirjoitella. Olen Pohjois-Suomesta ja odottelen eskikoistani (14+4). Katselin myös ensikot-keskustelupalstaa, mutta jotenkin tuntui kivemmalta kuulostella samassa vaiheessa raskautta olevien kuulumisia. Ja täältä saan myös vinkkejä teiltä, joilla on lapsia entuudestaan.



Kävin viime viikolla ensimmäisellä lääkärin käynnillä ja sitä edellisellä viikolla ultrassa(joka ainakin meidän kaupungissa pitää itse maksaa). Kaikki oli hyvin ja vauveli oli kasvanut kuulemma kovasti (en muista tarkkoja mittoja). Neuvolassa on mukava käydä, kun saa olla huomion keskipisteenä ja kysellään vauvakuulumisia, mistä onkin mukava kertoa. Hävetti vaan, kun annoin ultran tekevälle lääkärille väärän lasketun ajan sillä muistelin itse laskemaani aikaa. Asia kuitenkin korjaantui neuvolassa ja onneksi ajankohta heitti vain kahdella päivällä =).



Minä olen kans miettinyt, milloin kertoisin masustani työpaikalla. Vanhemmille ja muutamille muille läheisille kerroin viime viikolla ja tunsin suurta helpotusta, ettei tarvitse enää salata. Vanhemmille jännitti kaikkein eniten kertoa, en tiedä kyllä miksi.He ovat kuitenkin jo mummo ja pappa veljeni lasten kautta.Mieheni vanhemmat taasen tulevat meidän babyn kautta ensimmäisen kerran mummiksi ja papaksi.



Jotenkin musta tuntuu, että nykyään on paljon enemmän ns. lapsen vihaajia kuin aikaisemmin. Aivan hirvee sana, mutta en keksiny parempaa. Siksi tuntuu vaikealta kertoa tällaisesta uutisesta, joka on itselle iloinen ja erityisen tärkeä mutta toisaalta haluaisi vaan kuuluttaa kaikille ja asia olisi sillä selvä.Työpaikalla varsinkin tuntuu, että on pakotettu kertomaan tällaista hyvin henkilökohtaista asiaa.



Mulla alkaa tuo masu oleen sen verran iso, että välillä tunnen katseiden kulkevan sitä kohti. Joudun pitämään jo tässä vaiheessa mammahousuja, kun ei omista vaatteista mahdu kuin yhdet farkut. Missä vaiheessa pitäs ostaa mammaliivit?Entä omistatteko tukialushousuja?



Mekin muutamme ihka ensimmäiseen omaan taloon kesäkuun lopussa enkä malttais millään enää ootella. Mieskin sanoi, että tulis nyt äkkiä kesäkuu ja sitten lokakuu, ettei tarvis enää vaan ootella.Onneksi kerkeää sisustella taloa ja lastenhuonetta ennen kuin pienokainen tulee.



Vielä sellaista haluaisin kysellä, onko täällä muita koiranomistajia kuin minä?Meitä vähän jännittää, että miten käy koiran kanssa et tuleeko siitä mustis.Se on ollu meille se ensimmäinen " vauva" .Kertokaa kokemuksia, jos sattuu olemaan tästä aiheesta.



Tulipas pitkä viesti, ei ollut tarkoitus jaaritella näin hirveesti.Kirjoittelen ja lueskelen viestejänne aina kun kerkeän.Meillä töissä ei voi kirjoitella, kun muutama työntekijä on samassa huoneessa ja sittenhän paljastuisin.Hyviä vointeja lokamasujen omistajille!

Hei vaan!

Täällä myös uusi lokamasu. Hauskaa lukea liikkeistä ym. mikä meillä on vielä edessäpäin. Meillä sen verta eri tilanne että tuplat on tulossa, joten vaikka menossa vasta 13+1, niin kaikki housut kiristää ja mamitsuhousuihin oon joutunut jo pari viikkoa turvautumaan. Onneks kesä tulee, niin saa laittaa oikein venyvän mekon päälle :) Ootteko muuten jo hankkineet jotain vauvatarviketta?? Me käytiin rattaita kattelemassa, mutta mitään ei olla vielä ostettu. Meille siis ekat tulossa.



t. Kerttuli + herneet

Tervetuloa Ale-80 mukaan Lokamasuihin :)



Kyllä täällä on koiranomistajia muitakin;meillä koiria on kaksi:6-vuotias dalmatialainen ja 10-vuotias labradori. Hieman jännitän minäkin miten koirat suhtautuvat uuteen tulokkaaseen(esikoinen siis tulossa), mutta eiköhän nuo osaa käyttäytyä tai ainakin toivon niin:) Alussa voivat olla intoa piukassa, mutta piankos nuo tottuvat ajatukseen, että se " mini-ihminen" muuttikin tänne pysyvästi!



Kyselit mammaliiveistä yms. Mulla on ihan normaalit liivit käytössä, vaikka rinnat ovat täydet ja hieman suurentuneet. En ole kuitenkaan vielä kokenut ajankohtaiseksi ostella uusia liivejä, mutta varmasti vielä senkin aika koittaa :) Tukialushousujakaan ei ole vaan ihan normaaleilla stringeillä olen pärjännyt ja toivon pärjäävänikin-inhoan mammakalsareita:D

Tukivyö mulla on ollut jumalattomien iskiaskipujen vuoksi käytössä jo viikon päivät, tosin nyt on toista päivää kipu pois enkä viitsinyt tukivyötäkään laittaa ja hyvin meni työvuoro*huh*



Voi että huomenna sitten on se kauuuan odotettu NEUVOLA aamulla klo 10. Jessss!!!!!Tuun sitte heti kertomaan kuulumiset:)



Nyt menen tuonne ruokakattiloiden ääreen ja sitten saunaan vielä ennen baarin alkamista (joo, koukussa olen...)



Mukavaa illanjatkoa ja huomiseen!!



Terkuin: Je_Ni 16+1 edelleen...

Voi että ihan kaksi pikkuista tulossa :) Siinä riittää vipinää ja vilskettä " pieneksi" aikaa!



Vauvatarvikkeita ei olla mekään ostettu, mitä nyt lankesin muutamaan vauvanvaatteeseen viime viikolla. Vaunuja ja kaukaloa olen alustavasti katsellut, mutta ehtiihän nuo hankkimaan myöhemminkin. Kaikki ostetaan luultavimmin uutena, kun ensimmäistä tässä innolla odotellaan..



T: Je_Ni taas :)

Heips!



Meillä on kans koira ja kyllä vähän jännittää miten menee. Eniten mua jänskättää miten selviän ulkoiluista koiran ja vaunujen kanssa, kun koira on aika innokas ulkoilija ja saattaa kiskoa kiinnostavien hajujen perään. Kova tapakoulu on käynnissä että oppisi kulkemaan siivommin. Koira tykkää lapsista hulluna joten en sitä puolta juurikaan pelkää. Yrittää vaan mokoma aina päästä nuolemaan lasten naamoja :)Kyllähän sitä ehtii vaikka imettäessä koiraa rapsutteleen, näin kuvittelisin. Koiramme on asunut lapsiperheessä ennen meille tuloaan, joten luulisin kaiken menevän ok.



Liiveistä oli keskustelua... Mä jouduin jo yli kuukausi sitten liiviostoksille, kun etuvarustus paisui mahdottomasti. Nyt näistä uusistakaan ei toiset enää sovi, kai se on D-kuppiin siirryttävä seuraavaksi. Mies seuraa kehitystä suurella mielenkiinnolla...



Mä olen muutamia vauvanvaatteita ostanut kirpputoreilta, mutta en varmaan enempää kuin 10-15 eurolla. Oon valikoinut ainoastaan tosi hyvänkuntoisia ja neutraalinvärisiä. Taitavat olla vanhoja äitiyspakkausten vaatteita, kun ovat tuollaisia valkopohjaisia enimmäkseen. Tällä hetkellä ainakin tuntuu, että kirppareilla on ihan uudenveroisia vaatteita, joten uusia en varmaankaan hirmuisesti hanki, kun tutuiltakin on käytettyjä tulossa. Me saadaan mun veljen perheestä pinnasänky, turvakaukalo, sitteri jne. mutta vaunut pitää ostaa ja niiden suhteen olenkin aivan pihalla. Onneks on vielä pitkä mitettimisaika!



Minea 14+0

Ja lämpimästi tervetuloa uusille lokakuisille, kiva saada lisää porukkaa keskustelemaan:)



(.) On kaikki niin kuin ennenkin. Ts. eilen, onhan tässä olossa vähän eroa esim. viime kesään verrattuna;) Meillä kävi muuten tänään töissä yksi muutama vuosi sitten eläköitynyt kollega, jolle kerroin kyllä raskaudestani, mutta joka totesi minun laihtuneen:O Ihan oikeasti vähän " huolestuin" sillä esikoinen oli syntyessään todella pienikokoinen (2,5kg) ja vaikka mulle tuli raskausaikana painoa lähes 15 kiloa, kaikki oli vatsan kohdalla ja lähti pois parissa kuukaudessa synnytyksen jälkeen. Pelkään, että tällä kertaa käy samoin eli että en jotenkin " saa" vauvaa kasvamaan riittävän isoksi:/ Noin pienen vauvan kanssa alkuajat on aika hankalia ja stressaaviakin, kun ihminen on niin pieni ettei jaksa eikä osaa edes itse syödä:(



Toisaalta ko. kollega on nähnyt mut tod.näk. viimeksi aika pian synnytyksen jälkeen, jolloin mulla on varmaan vielä ollut jonkin verran raskauskiloja jäljellä. Sitä paitsi mä syön kuin hevonen, joten ei voi ainakaan siitä olla kiinni etteikö vauva -ja siinä samalla äiti- kasvaisi. Mun täytyy jossain vaiheessa ottaa tämä huoleni puheeksi neuvolassa, jos vaikka pääsisin jotenkin erityisseurantaan vauvan kasvun vuoksi. Huolehdinkohan mä nyt ihan turhia...



Nyt aion painua pehkuihin ja toivon, että vauva antaisi edes pienen merkin olemassaolostaan. Ei siis liikkeitä sitten ekan kerran josta on kohta jo viikko.



-L-