Raskaus ja välilevynpullistuma

Onko sulle koskaan määrätty Panacodia? Sitähän saa syödä raskauden aikanakin. Mulle sitä on määrätty epämääräsiin selkäkipuihin. Ajattelin vaan, kun mulla ainakin auttaa tehokkaammin ku pelkkä parasetamoli.

Hei maria84!



Juuri kirjoittelin pitkän vastauksen viestiisi mutta se hävisi tyystin ja näin rv36 kun on sormet jo tunnottomat turvotuksesta johtuen niin pikkasen pisti ketuttamaan, mutta kokeillaan nyt uudestaan.



Minulla on todettu parikymppisenä pullistuma ja välilevyrappeuma lannerangassa ja se pysyi jumppaamalla kurissa monta vuotta kunnes n. rv10 lakkasi jumppa toimimasta. Siitä lähtien onkin ollut elo yhtä tuskaa, että luojan kiitos ei ole enää montaa viikkoa jäljellä.



Minä sain neuvolan kautta lähetteen terveyskeskuksen fysioterapeutille jo aikaisessa vaiheessa ja siellä on kolmeen otteeseen päivitetty jumppaliikkeitä. Kehotan siis pyytämään lähetettä fysioterapiaan! Minä jumppaan edelleen 1,5h päivässä vaikka kilojakin on raskauden myötä kertynyt jo yli 20. Ilman jumppaamista olisin tuskin pystynyt tekemään töitä äitiysloman alkuun saakka vaikka työ olikin toimistotyötä niin kyllä se 8h päivässä istuminen oli todella vaikeaa koko raskauden ajan.



Lisäksi jos sinulla on varaa niin ilman muuta kannattaa yksityiselläkin puolella käydä hierottamassa lihaksia jos vaikka pysyisi hermo-oireilu paremmin kurissa. Minulla ei valitettavasti ole ollut ja kalliiksihan se kieltämättä olisi tullut kun mielellään vaikka joka päivä hierotuttaisi selkä- ja pakaralihaksia, sen verran kireänä on kroppa ja iskias-hermot jatkuvasti jumissa.



Uiminen osoittautui ihan loistavaksi ideaksi, lyhytkin uintilenkki vei kivut jopa parin tunnin ajaksi. Että järvien kylmetessä kannattaa suunnata uimahalliin kokeilemaan josko siitä saisi apua.



Kehottaisin myös kysymään välinelainaan tukivyötä, minulla on kaksikin erilaista ja ainakin seistessä niistä on apua. Myös TNS-laite on mahdollista saada lainaan, sillä saa myös apua lihas-ja hermo-oireisiin. Kipukoukku on loistava keksintö kun saa itse hierottua ja paineltua kipupisteitä, että siihen kannattaa sijoittaa, vaikka hintaansa nähden näyttääkin alkeelliselta. Kylmähoitoa oletkin kokeillut ja se on minullakin ollut osa päivittäistä rutiinia. Kylkimakuulla saattaa myös saada selän paremmin rentoutettua kuin muissa asennoissa varsinkin kun vatsa kasvaa, itse viihdyn kaikki illat sohvalla vasemmalla kyljellä loikoillen.



Särkylääkkeistä en ole koskaan kokenut saavani tähän selkäongelmaan apua enkä siis ole niitä nytkään napsinut. Ja aikoinaan tuli kyllä kokeiltua kaikki mahdolliset myrkyt.



Sairaslomalla kannattaa olla jos se on mahdollista. Sinulla on kuitenkin todella hyvä syy sairastaa kun vertaa esim. niihin jotka joka pikkuvaivasta jäävät kotia loikoilemaan. Minulla olisi sairasloma vaikuttanut tuloihin välittömästi niin taistelin sitten töissä vaikka illat menivätkin kotona itkiessä. Tiedä sitten oliko mitään järkeä...



Synnytystä ajatellen pyrkisin sinuna ottamaan jonkun asiantuntijan (fysioterapeutti, fysiatri tms.) avustuksella selvää miten selkä synnytyksessä toimii, eli millaista liikettä siellä olisi hyvä olla, yleensähän pullistuma aiheuttaa jäykkyyttä rankaan ja onko alatiesynnytys sinulle suositeltava vaihtoehto sekä mitkä asennot olisivat parhaita. Voi olla helpointa toteuttaa yksityisellä puolella, mutta kyllä raskaana olevat julkisellakin puolella suht nopeasti pääsevät erikoislääkärillekin jos vain tiukasti vaatii apua. Muutoinkin kehottaisin pitämään mielessä, että vaikka varaa olisi yksityiseen hoitoon, niin ainoastaan ne julkisen puolen merkinnät jäävät näkyviin papereihisi joten kannattaa vaikka rinnaikkain käyttää molempia hyväkseen. Ei tarvitse sitten myöhemmin tapella päivittääkseen tietojaan.



Minulla on edessä suunniteltu sektio, koska on valitettavasti muitakin kroonisia sairauksia ja kaikki niistä ovat raskauden johdosta pahentuneet, eikä ole pystytty hoitamaan ettei vauva vahingoitu, niin koin ihan mielenterveydelleni paremmaksi olla riskeeraamatta mahdollisia uusia kroonisia vaivoja joita alatiesynnytys voisi aiheuttaa. Voihan se sektiokin toki vaivoja aiheuttaa, mutta ei ainakaan tarvi tapella selkä- ja muiden ongelmiensa kanssa yhtään yli rv39. Synnytyssuunnittelu-käynnillä sai kyllä olla tiukkana ja sympatiaa ei herunut. Silti olen sitä mieltä, että synnyttäkööt ne terveet ihmiset vaikka ihan luomuna savusaunassa jos siltä tuntuu, minun terveysongelmani eivät synnytykseen pääty ja jos joku sen sektion "ansaitsee" niin kyllä se on nk. "sairas" synnyttäjä.



Tsemppiä selän kanssa pärjäämiseen!



Sophie

Kiitoksia kokemusten jakamisesta!! Kirjoituksestasi sain monta hyvää vinkkiä ja täytyy myöntää, että vähän jo nolottaa se, ettei itse ole hoksannut tuota fysioterapian mahdollisuutta, silloin nimittäin kun tämä vaivani todettiin, niin kävin siellä itseäni hoidattamassa.. Tälle päivälle on varattu lääkäriaika ja toivon sieltä saavani lähetteen fysioterapian puolelle ja noita apuvälineitä lainaksi myös. Sinällänsä meillä on samankaltanen tilanne, että tämä pullistuma ei ole mitenkään vaikuttanut elämääni sen jälkeen, kun sen sain hoidettua parempaan kuntoon lenkkeilyn ja salillä käymisen avulla, mutta tämän raskauden myötä se on taas alkanut vaivata..



Itse jaan postia, joten joudun työssäni istumaan paljon ja varsinkaan siitä kiertoliikkeestä ei selkäni tykkää.. No, tämän päivän jouduin olemaan saikulla, aamulla ei istuminen onnistunut edes aamiaisen vertaa.. Pakko tosiaan olisi rahallisestikin töissä käydä, joten täytyy toivoa, että saisin tuon selän kuntoon.. Uimista ajattelin kokeilla myös tälle päivälle, jahka uimahalli aukeaa.. Kävely on kyllä tehnyt todella hyvää, ja koirien kanssa käytiinkin jo puolentoista tunnin aamulenkki heittämässä.. Ja onneksi avopuoliso on hieroja, ja nyt vkl minut hierottiinkin, helpotti kyllä niihin lihasjumeihin, mitä tämä hermosärky saa aikaiseksi.. Pitää vaan vaatia hierontaa useammin, kun suutarin lapsella ei oikein tuppaa olemaan kenkiä... ;)



Onneksi minulle ei painoa ole tullut vielä juuri mitään, vaan vaaka näytti jo välillä ennen raskauttakin tämän verran.. Oletko huomannut, että onko painontuleminen vaikeuttanut olemista? Itsestäni ainakin tuntuu, että tämä mahan kasvaminen ja jo ennestään notkolla oleva selkä eivät ole hyvä yhdistelmä, vaikka hoikka olen edelleen muualta kuin mahan kohdalta...



Täytyy kysellä lääkäriltä sekä fysioterapeutilta noita synnytysasioitakin, itse toivoisin kuitenkin synnyttäväni alakautta, sektio ajatuksenakin hirvittää.. Minua kun on muutaman kertaan leikelty mahasta, ja tiedän, kuinka tuskallinen operaatio se paraneminen on.. Tokikaan en halua ottaa itselleni mitään halvaantumis tms riskiä saatikaan, että lapselle sattuisi jotakin, joten onhan se sektiokin yksi vaihtoehto.



Tsemppiä sinullekin näihin viimeisiin viikkoihin!! Voi, kun sitä olisi jo itsekin noin pitkällä...

Ehkä enemmän tuohon selän tilanteeseen on vaikuttanut ryhtimuutos kuin varsinainen painon lisäys, en tosin suosittele ihan näin paljoa painoakaan keräämään...Ongelmalliseksi olen kokenut sen, ettei vatsalihaksilla pysty vatsan kasvaessa enää tukemaan selkää. Minulla kun on ollut tapana ennen raskautta oikeastaan 24/7 vetää vatsaa sisään ja nimenomaan alavatsalihakset ovat tässä olleet käytössä.



Monille käy raskaana ollessa niin, että heti kun on vähänkin vatsaa niin se "pullautetaan" esiin oikein kunnolla, eikä edes yritetä pitää keskivartaloa ryhdissä ja se on selkävaivaisen kohdalla se viimeinen virhe. Yllättävän pitkälle raskausviikkoja ajatellen pystyy vielä vatsalihaksilla kontrolloimaan ryhtiä ja minullakin on nyt loppuraskaudessa taas helpompaa sen suhteen, vaikkei n. rv25-30 ollut mitään mahiksia edes jännittää alavatsan lihaksia.



Mutta siellä fysioterapiassa varmasti katsovat sinun ryhtisi ja itse ainakin ihan peilin edessä opettelin parempaa seisomis- ja istumisasentoa, vaikeahan sitä on koko ajan muistaa kiinnittää huomiota tuollaiseen mutta jos edes välillä muistaa korjata ryhdin paremmaksi niin silläkin saa lihakset lepoa.



Viimeisinä viikkoina oli myös töissä käytössä ns. tasapainotyyny, joka siis sellainen kuminen ilmalla täytetty tyyny, sama idea kuin jumppapalloissa ja sillä sai sekä riittävän korkeaksi työtuolin että liikettä selkälihaksiin niin eivät sitten olleet ihan niin jumissa koko aikaa. Sellaistakin voi fysioterapiasta kysellä, josko saisit edes testata. Ihan hirmuista hintaa sille ei tule jos itse ostaisi, olisiko ollut n. 40 euroa? Jumppapallokin (iso) voi olla kätevä kotona kun joutuu istumaan, loppuaikoina ihan siitäkin syystä että antaa jonkin verran periksi niin jos vauva painaa pahasti alapäähän, ei ehkä satu sitten niin paljoa.



Nyt vaan se mies sitten hieromaan aktiivisesti, varmasti on siihenkin apua kun ei pysty selkälihaksia venyttämään kun on maha edessä eikä saa selkää köyryyn, että siinä suhteessa kyllä hyvä tilanne sinulla. Ihan käy kateeksi! Jännä kuulla että sulla kävely/lenkkeily auttaa, itsellä ihan päinvastainen tilanne, että onneksi ei ollut seisomatyössä nyt raskauden aikana.



Voisin kuvitella, että kun harjoitussupistuksia alkaa tulemaan niin huomaat että selkä reagoi niihin vahvasti, minulla ainakin menee melkein ensimmäiseksi selkälihakset jumiin ja sekin jonkin verran arvelutti sitä alatiesynnytystä ajatellen. Jos monta tuntia on koko selkä krampissa niin kuinka siitä sitten mitään vauvaa punnerrat pihalle?



Halvaantumisriski lienee ihan minimaalinen kun ei pullistuma akuutisti "vuoda", eikä siis pitäisi aiheuttaa turvotusta, enkä siitä osaisi itse huolehtia, enemmän hirvittää se sektion yhteydessä laitettava spinaalipuudutus, ihan mielelläni en antaisi selkään mitään pistellä ja tosiaan kun siinä kai olisi avuksi jos lannerankaa saisi taivutettua köyryyn, mikä siis on ihan mahdoton skenaario kun ei se ole vuosiin liikkunut kunnolla ja on jähmettynyt juuri päinvastaiseen suuntaan taipuneeksi...



Alatiesynnytys olisi silläkin hyvä vaihtoehto, että saisi/pystyisi todennäköisesti nopeammassa tahdissa jatkamaan selän treenaamista, se kun ei itsellään palaa raskautta edeltävään tilaan, mutta minulla on tuo mielenterveys ollut niin koetuksella tässä raskausaikana, kummasti kun masentaa jatkuva kipuilu ja se ettei apua ole saatavilla, niin en nyt suuresti sure vaikka sektio onkin edessä. Toisaalta en osaa juhliakaan. Mutta lopulta ihan matemaattisestikin jos laskee, että sektiosta viimeistään sen 1kk jälkeen saisi aloittaa jumppaamisen ja ilman sektiota vauva voisi odotuttaa itseään 3vk yli sektio-ajankohdan ja tuskin sitä alatiesynnytyksenkään jäljiltä vielä viikossa hirveästi jumppailee niin minun matikallani selän kuntoutus alkaa kumminkin päin suunnilleen samaan aikaan. Ja kuitenkin nuo muut viat/sairaudet parantuvat/vähenevät kunhan raskaus loppuu, että sikäli mitä nopeammin sen parempi!



Toivottavasti sait lähetteen ja sinulle osuu asiantunteva fysioterapeutti, kaikennäköistä kun on itse tässä kerinnyt kohtaamaan. Kaikkein "hauskimpana" ehkä neuvolalääkärin kommentti siitä, että kaikillahan on raskausaikana selkä kipeä...Tämä siis rv 12 kuultuna.



Vertaistukeakin on hankala saada kun itselle se selkäkipu on jo vuosia merkinnyt ihan jotain muuta kuin pientä selkäsärkyä loppuraskaudessa mitä se ilmeisesti suurimmalle osalle odottajista on. Ja kun itse on jonkin verran aikaa, vaivaa ja rahaa investoinut siihen, että suht normaalisti voisi elää ongelmansa kanssa ja näillä palstoilla itketään kun rv 38 tuli selkä kipeäksi kun juoksin maratonin/pesin koko talon/rakensin kilometrin kiinan muuria...No ihme jos tuli!



Ehkä vähän katkeruutta ilmassa...Mutta onneksi ei tosiaan enää kauaa ole jäljellä ja kyllä se sinullakin aikanaan loppuu se raskaus, vaikkei aina siltä tuntuisikaan eikä malttaisi odottaa.

Hei,



olen myös saanut tutustua todella ikäviin selkävaivoihin oikeastaan koko tämän vuoden ajan. Meillä on reilun vuoden vanha poika, jonka nostelu ei ilmeisesti ole tehnyt minulle hyvää ja näin ollen selkä on ollut kipeä vähän väliä. Noidannuolikin tuli sairastettua keväällä. Nyt kesällä puolestaan minua alkoi vaivaamaan välilevynpullistuma ja sen johdosta iskiainen. Vasenta jalkaa pakottaa etenkin aamuisin ja kauan istuessa. Todella ilkeää.



Mutta asiaan. :) Nyt olisi kuitenkin toinen lapsi haaveissa ja tietysti tämä oma selän kunto hieman arveluttaa. Tai no, mieheni sanoi, ettei toista lasta tehdä ennen kuin minä olen kunnossa, mutta tämä kuntoutuminen kestää varmaan vielä jonkin aikaa, jonka vuoksi haluaisin jo alkaa yrittämään. Koko ajan olo on kuitenkin mennyt parempaan suuntaan, joskin ihan älyttömän hitaasti. Fysioterapiassa olen jo käynytkin ja jumppaan aamuin illoin, etenkin syviä lihaksia, lantion ja selän alueella. Mutta mietin tietenkin, että vaikka saisinkin itseni oireettomaksi jo ehkä parin kuukauden päästä, niin palaako kivut raskauden myötä? Vai riippuuko se ainoastaan siitä, kuinka hyvään kuntoon saan nämä kuuluisat lantionpohjanlihakset sekä vatsa- ja selkälihakset? Aiemmassa raskaudessa minulla ei ollut mitään vaivoja ja selkävaivat tulivatkin n. puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Eli varmaan vaan ihan omaa tyhmyyttäni olen päästänyt lihaskuntoni näin huonoon kuntoon.



Uuden vauvan toimitusaikaa ei kuitenkaan voi tarkkaan suunnitella, jonka vuoksi haluaisinkin aloittaa yrityksen pikapuoliin.

Olen koulutukseltani fysioterapeutti ja erikoistunut rankaongelmiin. Lisäksi olen itse raskaana rv 27+5 ja minulla on lannerangassa oireilevat välilevyn pullistumat kolmessa nikamavälissä. Itse olen toistaiseksi pärjännyt yllättävänkin hyvin, vaikken enää ole pystynyt täysin toteuttamaan harjoitusohjelmaa, jonka avulla olen saanut pidettyä selkäni kunnossa ennen raskautta.



Aika kammottavaa lukea ohjeita, joita täällä annetaan... Esim. hierontaa ei suositella välilevy- eikä varsinkaan hermo-oireiden hoitoon. Valitettavasti em. oireet aiheuttavat lihaskireyksiä, jotka puolestaan lisäävät kipua, mutta kireyksiä ei kuitenkaan tulisi hoitaa hieronnalla, ainakaan kovin voimakkaalla. Pullistumaa ympäröivä lihaskireys toimii luonnon omana "kipsauksena", eli estää pullistunutta välilevyä liikkumasta ja aiheuttamasta lisää oireita. Kun kipsaus poistetaan, pääsee välilevy liikkumaan vapaasti. Nuorella ihmisellä välilevymassa on kuin silikonia, ja näin ollen pienikin liike voi liikuttaa välilevyä ja aiheuttaa lisää oireita.



Ja niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, ei selkää tulisi pyrkiä "köyristämään" eteenpäin, vaan pikemminkin taivuttamaan taakse. Itse olen kokenut hyvänä hoitona vatsallaan makaamisen. Olen pystynyt edelleen kasvavasta vatsasta hulimatta makaanmaan vatsallani laittamalla vatsan alle lasten uimarenkaan siten, että vatsa jää reiän kohdalle.



Kun joudut työssä istumaan pitkiä aikoja, suosittelen laittamaan selän taakse lannenotkon kohdalle lannetukirullan, esim. rullatun pyyhkeen, jolloin laneranka pysyy oikeassa asennossa ilman, että sinun tarvitsee jatkuvasti jännittää lihaksia.



Jos saat lääkäriltä lähetteen fysioterapiaan, suosittelen, että menet Suomen McKenzie Instituutin internet-sivuille (löytyvät googlettamalla Suomen McKenzie Instituutti) ja katsot sieltä asuinpaikkaasi lähimmän MDT-terapeutin ja otat yhteyttä häneen. MDT-terapeutit ovat rankaongelmiin erikoistuneita fysioterapeutteja, jotka todennäköisesti osaavat tässä vaiheessa antaa sinulle parhaan avun.



Yleisohjeena on se, että tee kaikkea sitä, mikä helpottaa oireita (esim. kmävely, uinti). Yleisesti liikunta helpottaa selkävaivoja, sillä liikkuessa välilevyjen aineenvaihdunta paranee ja oireet helpottuvat.

Minulla vaan ei ole tietoa, mikä oikeastaan kovan kivun selässä aiheuttaa. Aikaisemmissa kahdessa raskaudessa selkä oireili, mutta sen kanssa pärjäsi. Normaalisti minulla ei ole selkäongelmia. Nyt kolmannessa raskaudessa tilanne on tukala.

Minulla aamut siedettäviä. Oireilu alkaa päivän mittaan ja rasitus selvästi oireita pahentaa. Iltaisin en kykene lainkaan astumaan oikealle jalalle! Selinmakuu ei onnistu. Minulla siis oireet oikealla puolella tuossa ihan pakaran päällä. Vasen isovarvas tunnoton sisäsyrjästä.

Olen nyt sairaslomalla sairaanhoitajan työstäni. Työskentelen vuodeosastolla ja toivon todella että voisin töihin vielä palata.

Työpaikkalääkäriltä en saanut minkäänlaisia ohjeita miten oireita voisin helpottaa. Magneettikuviin kuulemma sitten raskauden jälkeen. Viikkoja vasta 19, joten pitkä tulee aika olemaan jos en apua tähän löydä.

Hyvä kun löytyi palstaltakin joku asiantuntija vastailemaan meille selkävikaisille!



Tuosta hieronnasta vielä, en ole kuullut tuollaista teoriaa, että lihaskireys estäisi välilevyä liikkumasta eikä siksi saisi hierottaa, mutta kieltämättä kuulostaa loogiselta. Itse lähinnä halusin kertoa mikä minulla on/olisi auttanut ja juuri tuon lopussa mainitsemasi yleisohjeen mukaan olen toiminut, eli yrittänyt keksiä kaikkea mahdollista mikä suinkin voisi toimia. Ja haluaisin senkin sankarin nähdä joka koko raskausajan pystyy selkä- ja pakaralihakset krampissa oleilemaan...Ei siis kannata kauhistua "ohjeista", en minä ainakaan ole väittänyt mikään ammattilainen olevani vaan ihan oman kokemuksen perusteella maininnut itsellä auttavia asioita, varmasti sellainen joka on kypsä tulemaan äidiksi osaa myös itse suodattaa lukemastaan sen tarpeellisen ja jättää muun huomiotta.



Jotenkin myös ajattelen, että kun tuo selän jumppaaminen perustuu siihen, että lihakset tulisivat parempaan kuntoon tukeakseen ongelma-aluetta niin juuri parempi lihaskunto olisi ratkaisevaa selkäongelmien hoidossa, toisin kuin kireät/kramppaavat lihakset. Jos siis näin maallikkona mietin asiaa niin tottahan kireät lihakset ovat alttiimpia muuten vammautumaan sekä aiheuttamaan huonoryhtisyyttä ja taas sitä kautta muunlaisia ongelmia. Ja kyllähän lihakset jumpatessa lämpenevät ja sitä kautta rentoutuvat/venyvät, jolloin juuri aineenvaihdunta ja verenkierto vilkastuvat, niin jos kaikki kuntoutus tähtää nk. normaaliin lihastoimintaan niin miten se sopii yhteen tuon kireys-teorian kanssa?



Sama pätee myös tuohon selän eteenpäin taivuttamiseen eli sillä saa jonkin verran venytystä lihaksiin ja siksi sen kokisin hyväksi, jos siis edelleen onnistuisi. Eli sillä yrittää pärjätä mistä apua kokee saavansa. Supistuksien aikaan on pakkokin taivuttaa itseään etukumaraan esim. pöytään nojaten jos meinaa jaloillaan olla, huom. siis minun ainakin, muista en tiedä. Mahalleen en kyllä enää voisi mennäkään, mutta suht pitkälle se minultakin onnistui, riippuu kaiketi vauvankin asennosta.



MDT-terapeutilla en ole käynytkään tässä sairaus-"urani" aikana, mutta muuten on aikalailla kaikkea tullut kokeiltua, mm. OMT, DBC, laser, ultra, akupunktio, hermoratahieronta, lymfa ja niin eespäin. Tosin siis välilevynpullistuma ei ole ainoa tules-ongelmani. Kävin muuten tuossa rv20 tienoilla ihan fysioterapeutilla hierottamassa selkä- ja pakaralihaksia eikä hän siitä ainakaan varoitellut, että voisi ongelmia lisätä. Mutta onhan tosiaan fysioterapiankin piirissä monenlaista suuntausta ja ymmärtääkseni ainakin OMT:sta ollaan montaakin mieltä. No itse olen tykännyt.



Hassua myös, että kaikista terapia-hienouksista huolimatta selkä lopulta pysyi kunnossa vuosia (ennen raskautta) yhden tietyn vatsalihasliikkeen avulla. Muulla ei ollut väliä kunhan tuota yhtä harjoitusta päivittäin teki niin pärjäsi. Valitettavasti kesti vaan todella kauan löytää se toimiva liike. Mutta ihan ykkös-hoitokeinoksi nostan siis aktiivisen kuntouttamisen, se on se ainoa millä pidempiaikaista apua voi saada.



Edelliselle kirjoittajalle (nimimerkki unohtui) sanoisin, että kannattaa ainakin varautua siihen, että selkä oireilee raskaudenkin aikana. Siis olisi ehkä hyvä jos sitten on esim. taloudellisesti mahdollista hoidattaa itseään kun on raskaana ja sallivatko työkuviot sairaslomalla olemisen jos sitä joutuu ottamaan? Varmasti fysioterapeuttisikin osaa arvioida selkäsi kuntoa ja mahdollisen raskauden seurauksia siihen liittyen. Turhia riskejä ei tietenkään kannata ottaa, mutta ainakin nuo neuvolalääkärit ovat mainostaneet että joillain saattaa selkäkivut jopa kadota raskauden johdosta. Liekkö sitten jotenkin hormoniperustaista tuollainen? Siihen joukkoon olisin mieluusti kuulunut!



Onko sinulla aada-mari muuten ajatuksia synnytyksen suhteen? Varmasti kiinnostaisi monia, että miten sinä noinkin monen pullistuman kanssa olet ajatellut synnytyksen hoitaa, siis asennot ja kivunlievitykset yms. ja ajatteletko synnytyksen aiheuttavan itsellesi riskejä selän suhteen?

Joo, tokihan on jokaisen oma asia miten selkäänsä hoitaa, ja meitä fysioterapeutteja on todellakin montaa koulukuntaa. Itse kuulun niihin, jotka liputtavat aktiivisen kuntoutuksen puolesta, ja aktiivisuuteen tähtää myös käyttämäni MDT-menetelmä. Se ei siis ole minkäälaista lihas-/rankakäsittelyä, vaan siinä pyritään aktiivisella liikkeellä saamaan välilevy asettumaan oikeaan uomaansa.



Selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen on eri asia, kuin lihaskireydet. Lihasharjoitteillahan tähdätään juuri saamaan aikaan aktiivinen "korsetti", joka tukee rankaa oikeaan asentoon. Valitettavasti tuon "korsetin" käyttö ei raskausaikana onnistu, sillä rangan asento muuttuu, eikä selkä- ja vatsalihaksia pysty aktivoimaan normaalisti, kuten edellinen kirjoittaja aiemmin mainitsikin. Lihaskireyden aiheuttamalla tuella tarkoitin sitä, että jos kaikki lihakset yhtäkkiä hierotaan rennoksi, pääsee välilevy liikkumaan ei-toivotulla tavalla ja mahdollisesti pahentaa hermo-oireita. Hermo-oireethan johtuvat välilevyn pullistuman yhteydessä siitä, että pullistunut välilevy ahtauttaa selkäydinkanavaa ja painaa selkäytimeen ja/tai issiashermoon.



Tuo eteentaivutuksen välttäminen taas on yleisohje välilevyn pullistumasta kärsiville, eikä siis todellakaan tarkoita sitä, ettei esim. supistusten tullessa saisi taivuttaa rankaa eteenpäin. Tässäkin siis järjen käyttö sallittu...



Selkäkipujen vaikutuksesta synnytykseen en ole perehtynyt sen tarkemmin, sillä minulla ei ole tietoa, millaiset asennot synnyttäessä ovat mahdollisia ja millaisia synnytykseen liittyvät kivut ovat. Odotan siis ensimmäistä lastani, ja ilman synnytyskokemusta on mielestäni mahdotonta ottaa kantaa asiaan edes ammatillisesta näkökulmasta. Omalla kohdallani en osaa synnytystä pelätä, mutta toivoisin voivani synnyttää alateitse. Minulla on ongelmia aineenvaihdunnassa, ja sen vuoksi minulle ei tehtaisikään sektiota, ellei se ole välttämätöntä. Kun minua edellisen kerran leikattiin, leikkaushaava oli auki puoli vuotta leikkauksen jälkeen huonon aineenvauihdunnan vuoksi. Valitettavasti sektio saattaa silti tulla kysymykseen, sillä ainakin toistaiseksi vauva on perätilassa, eikä ole suostunut omin voimin kääntymään. Jos sitä ei saada käännettyä, en voi enkä uskalla edes yrittää synnyttää alateitse.