Milloin kerroitte pomolle raskaudesta?
Moi!
Minulla on viikkoja nyt 16, ja vatsa on sen verran näkyvä, että pari työkaveria on jo arvannut asian laidan. Mutta esimiehelle en ole vielä saanut kerrottua, vaikka tuntuisi, että pitäisi jo kertoa, koska työpaikalla muutama jo tietää. Olisin vain vielä halunnut pitää asian salassa. Läheiset eivät tiedä vielä mitään, pitäis kyllä kertoa, mutta pitkän lapsettomuuden takia olemme tulleet älyttömän varovaisiksi tässä asiassa.
Kommentit (5)
Olen kertonut joka kerta np-ultran jälkeen eli 12-13 viikolla. Ei sitä nyt kukaan ole varsinaisesti arvannut, vaikka mahani pullahtaa kyllä jo aikaisin. Ei kuitenkaan ole tullut suurena yllätyksenä lähimmille työkavereille.
Ei siitä ole pakko kertoa kuin 2 kk ennen kuin äitiysloma alkaisi. Minusta kannattaa kyllä kertoa, jos alkaa olla ilmeistä muutenkin. Mitä sitä pantatakaan. On mahdollista, että jotain sattuu, mutta sille ei sitten voi mitään ja siitä selvitään sitten silloin, turha kovin etukäteen murehtia. Varmaan myöhäinen keskenmeno vaatisi joka tapauksessa jonkin verran sairaslomaa, jolloin asia tulisi joka tapauksessa jotenkin esiin. Että mielummin iloisemmissa merkeissä!
Mukavaa odotusta.
Viikkoja oli silloin 14. Pomolle kerroin ensin, sen jälkeen työkaverit sai pikkuhiljaa tietää. Pelkäsin pomon reaktiota mutta tosi hyvin suhtautui ja itse sain tosi hyvän mielen loppuajaksi, minkä töissä pystyin olemaan ennen saikulle jäämistä. Oli paljon helpompaa, kun ei tarvinnut peitellä pahoinvointia.
Aamuisin soitinkin usein töihin, että käviskö, että tuun vasta parin tunnin päästä, kun en pääse ylös sängyn pohjalta, kun kuvottaa niin paljon, väsymyksestä puhumattakaan. Pomo ymmärsi täysin ja aina, kun siitä ei ollut haittaa, antoi luvan tulla myöhemmin. Tämä helpotti tosi paljo niin henkistä kuin fyysistäkin oloa.
Kerro sitten, kun saat rohkeutta riittävästi ja jos pomo suhtautuu huonosti, ajattele, että hänellä on henkilökohtaisia ongelmia. Toivottavasti asiasi saa kuitenkin hyvän tai edes neutraalin vastaanoton. Tsemppiä loppuraskauteen! :)
Kerroin pomolle (mies) eilen, ja suureksi yllätyksekseni hän suhtautui asiaan hyvin positiivisesti, ja oli itsekin jo arvannut asian. Suuri huoli lähti pois. Tuntui, että on pakko kertoa ennen kuin työkaverit puhuvat - pari kun on tullut suoraan kysymään ja yhdelle kerroin ihan vapaaehtoisesti (kun äitiyslomani vaikuttaa hänenkin työhönsä).
Nyt sitten pitäisi varmaankin vielä noille tuleville isovanhemmillekin kertoa, ennen kuin kuulevat muualta (vaikka se kyllä riittää kun mut näkee - en tajua miten tämä näkyy näin selvästi jo nyt!).
olisi kertomisen paikka pian. Onneksi mulla on monta pomoa niin voin kertoa sille vähemmän pelottavalle :D Meillä töissä vain yksi työkaveri tietää. Kavereille olen kertonut ja vanhempani saivat lörpöttäjä-siskoni ansiosta tietää liian aikaisin (olin vasta plussannut). Miehen isälle mies kertoi eilen vaikkei pitänyt pelotella etukäteen (ollut vuotoa ja luulin että joudun jäämään ultran jälkeen kaavintaan, turha luulo ;)), joten miehen äitikin kaiketi jo tietää vaikka englannissa tällä hetkellä onkin :D Viikonloppuna on sitten tentin paikka kun miehen vanhemmille ollaan kylään menossa.
Työpaikalla kenellekään en kertonut etukäteen, mutta siinä vaiheessa kun arvasin että naispuoliset ovat varmasti tajunneet masuni sisällön kerroin ensin pomolle (mies) ja sitten työkavereille (80% naisia). Hyvin uutinen otettiin vastaan, mutta en edelleenkään lähtisi levittelemään tietoa kovin varhaisilla viikoilla. En olisi halunnut kertoa kavereillekaan kovin aikaisin, mutta mies painosti kertomaan viikolla 13.