Onko muita joilla esikoinen hoidossa äippäloman aikana, ennen vauvan syntymää?
Aloitin kauan odotetun äitiysloman tänään, ja vein kohta 3 vuotiaan esikoiseni hoitoon (pph:lle) aamulla. Tuli vähän morkkis-ja huonoäiti olo, vaikka tyttö meni sinne innoissaan juosten ;)
Olen sen verran raihnaisessa kunnossa jo, että uskon hänellä olevan mielekkäämpää tekemistä hoitokavereiden kanssa kuin mun kanssa täällä kotona ( en pysty kävelemään enää pitkiä matkoja ja puistoon meno olisi aika hankalaa ym. aktiviteetit). Ja haluan myös itsekkäästi hetkeksi ihan " omaa aikaa" ja rauhassa laittaa kaikki valmiiksi.
Silti outoa " laiskotella" täällä kotona yksin.. Toisaalta pitäisi koittaa levätä ja valmistautua tulevaan koitokseen..
Onko muita jotka on tehneet näin? Vauvan synnyttyä uskoisin että esikko jää myös kotiin, tai jatkaa osapäiväisenä.
Kommentit (9)
Meillä esikoinen on myös n. 3v. kun jään mammalomalle syksyllä. Olemme ajatelleet niin, että hän jää osa-aikaisesti hoitoon, eli käytännössä olisi 2 päivää viikossa hoidossa. Tämän ajattelin aloittaa heti äitiysloman alusta, siis että olemme suurimman osan ajasta esikoisen kanssa kotona ja pari päivää viikossa käy leikkimässä kavereiden kanssa hoidossa. Toki jos olen silloin huonossa kunnossa niin esikoinen jatkaa tarpeen vaatiessa sitten täysipäiväisesti.
Mutta tuo on siis suunnitelma.
Meillä tyttö käy pph:lla 2pv/viikko, kun nyt itse olen äippälomalla (rv 38+4). Tarkoituksena on jatkaa tällä systeemillä vanhempainvapaan loppuun saakka, johon asti myös kela ja kunta maksavat yksityisen pph:n tuen. Nämä kaksi päivää viikossa ovat luksusta ja on ihanaa ollut laitella kaikki vauvaa varten kuntoon. Toisaalta tyttö myös kaipaa leikkikavereita ja riehakasta ulkoilua, mitä en nyt pysty itse hänelle tarjoamaan olotilani vuoksi.
Meillä on sellainen tilanne etten " uskalla" antaa pois pph paikkaa. Meillä on kunnallisessa hoidossa sellainen tilanne ,että lupaavat aikaisintaan syyskuussa uusa paikkoja. Eikä niitäkään ole kuulemma montaa. Antoivat " neuvon" säilyttää esikoisella paikka, koska helpotuksia ei ole tiedossa... Molemmat menossa vuoden kuluttua syyskuussa (-07) hoitoon.
Varmuuden vuoksi siis säilytämme (maksamme) paikasta vaikka esikoinen sitä vaihtelevasti käyttääkin. Silloin on myös helpompi saada toiselle paikka, näin minulle neuvottiin. Kalliksihan tämä käy, mutta hyvästä paikasta en luovu. Se on myös tärkeä pointti meidän perheelle.
Ihan oli kuin omalta näppäimistöltä tuo viestitsi. Olen nyt kolmatta viikkoa äippälomalla ja esikko 2v 4kk on 2pv viikossa pph:lla. Joka aamu, kun se sinne viedään, tulee hirveä morkkis, vaikka tyttö sinne nauraen juoksee. Toisaalta olen kyllä aivan rikki aina tytön kotipäivien jälkeen, kun lumessa tarpominen, kumartelu ja lattialla könyäminen saa lantion paukkumaan liitoksissaan, selän jumiin ja suppareita aikaan. Eli kai tämä sitten on hyvä kompromissi. Tämmösiä me äidit vaan ollaan, joka asiasta pitä aina syyllistyä!
Ei olla vielä ratkaistu, mitä tehdään hoitopaikalle vauvan synnyttyä. Katotaan miten vaativa paketti on tulossa ja kuinka piipussa ite on. Saatetaan hyvin jatkaa nykyiselläkin systeemillä.
Cl@ra rv 37+1
Juuri aamulla, kun vein esikoisen hoitoon (täyttää kesällä kolme), tuli kauhean huono omatunto, vaikka tiedän että tyttö viihtyy tarhassa tosi hyvin. Oikeasti äitiysloma alkaa vasta viikon päästä, mutta jo viime viikon olin osittain kotona (vähän kävin vielä työjuttuja tekemässä) ja tämän viikon lomailen jo kokonaan. Neuvolalääkäriltä olisin saanut sairaslomaa (vauva tosi alhaalla jo, supistelee yms.) mutta olin jo aikaisemmin sopinut työnantajan kanssa pitäväni ennen äitiysloman alkua talvilomaa ja ylityövapaita pois.
En itsekään ymmärrä, miten sitä pitää aina joka asiasta äitinä tuntea kamalaa syyllisyyttä. Juuri miehelle eilisiltana puhuin, että pitäisikö tyttö sittenkin ottaa kokonaan kotihoitoon. Mies ei oikein ymmärtänyt, käski nyt rauhassa lepäilä. Tiedän, että niin pitäisi tehdä ja lääkärikin suositti tytön hoitoonvientiä, kun itseltä periaatteessa kielletty kaikki kantaminen, siivoaminen yms. Tämä koko raskausaika on ollut sekä henkisesti että fyysisesti melko rasittava, joten pitäisi vain nyt ajatella itsekkäästi, että tämä on kuitenkin vain lyhyt aika, kun saan olla vain. Viime viikolla tyttö oli välillä kotona ja tuntui, että molemmilla vain pinna paloi. Tyttökin kiukuttelee, että tyhmää kun et äiti voi tehdä sitä ja tätä, kun sua koko ajan supistaa.
Meillä tyttö nyt kokopäiväisenä tarhassa ainakin siihen asti, kun vauva syntyy. On siellä tosin lyhyempiä päiviä, 6-7 h ja välillä sitten voidaan pitää kotipäiviä. Kesällä ollaan kotona, mutta jatkaa sitten syksyllä siellä 2-3 päivänä viikossa. Tietysti sen näkee sitten, kun vauva on syntynyt, miten arki lähtee sujumaan, mutta ainakin tällä hetkellä tyttö viihtyy tarhassa tosi hyvin. Tarha on pieni ja aivan ihana ja emme missään nimessä halua menettää tytön paikkaa siellä, koska tältä alueelta oli jo tarhapaikkaa hakiessa melkein mahdottoman tuntuista saada paikkaa mieleisestä tarhasta.
emmi-liini rv 33+4
minä jouduin sairaslomalle tammikuun lopussa ja lääkäri piti todella tärkeänä että lapset ovat hoidossa, että minä saan levätä kotona. ja kyllä se minullekin oli tärkeää. lasten kanssa olisin kuluttanut itseni loppuun ja tilanne olisi ollut varmasti jo vaarallinen mahassa olevalle vauvallekin.
meidän lapsilla (3-vuotias ja noin 2-vuotias) on hyvä hoitopaikka ja he viihtyvät siellä hyvin. minä en olisi enää viikkoihin jaksanut ulkoilu rumbaa 2krt/päivä yms. muita aktiviteetteja. ja ainakin 3-vuotias kaipaa jo leikkikavereita ja meillä ei ole täällä sellaisia perhetuttuja joilla olisi samanikäisiä joten pph:ssa sekin asia ' hoituu' .
tottakai tässä hormonihuuruissa tulee miettineeksi aina välillä ' olen luuseri äiti' ja ' en anna pienille lapsilleni tarpeeksi aikaa' yms. mutta sitten järjissäni selitän itselleni että tämä on meidän perheen ratkaisu ja ok ja lapset eivät tästä kärsi. ulkopuolisten ihmisten rivien väliin kätketyt lausahdukset sitten satuttavat välillä: ' ai, sinä olet YKSIN päivät VAIN kotona?' ..joo, niinhän minä.
lapset siis edelleen 5pvä hoidossa/viikko ja näin olemme ajatelleet jatkavamme toukokuun loppuun. tietenkin varauksella jos jommalle kummalle isommalle lapselle tulee jokin ' kriisi' pikku-vauvan myötä niin sitten tehdään uusi suunnitelma.
-lotta jolla la vihdoinkin huomenna 4.4.-
[color=blue] Mä vein aamulla esikoisen pph:lle ihan ensimmäistä kertaa! Äitiysloma alkaa vasta 6.5, mutta mulla on sellanen työ, että olen voinut hoitaa esikoista kotona. Itse en ole ollut huonovointinen ja ulkoilut yms. ovat sujuneet todella hyvin. Esikoinen täyttää toukokuun alussa 3-vuotta ja ajattelin ihan hänen kannaltaan, että on hyvä että hän leikkii ja on enemmän tekemisissä muiden lasten kanssa. Toinen vauva meille syntyy siis kesäkuussa ja hoitoon vieminen nyt oli mielestäni hyvä ajankohta, ettei esikoisella tule sitten sellasta oloa, että hänet tyrkätään pois, kun vauva tulee taloon. Että ehtisi tottua hoitoon jo ennen vauvaa! Nyt sopimus on 3 pvä/vko ja puolipäiväisesti, että saa nähdä sitten miten jatkossa.. Aamulla oli niin sydäntä raastavaa jättää hänet sinne hoitoon. Sanoin meneväni asioille ja hakevani hänet sitten sen jälkeen..hän sanoi, että äiti älä mene vielä ja rutisti niin kovaa mun kädestä..Olin sitten hetken ja selitin, että muitakin lapsia tullaan sitten hakemaan ja, että he menevät ulos leikkimään ja muuta.. Sinne hän sitten jäi. Nyyh..Olen sitten vaan siivoillut ja miettinyt, että miten siellä mahtaa mennä. Kohta lähden kauppaan ja hakemaan häntä!!
kaikille vastanneille! Olo helpottui kummasti ;)
Tänä aamuna ei ollut enää yhtään niin huono omatunto kun vein tytön hoitoon!
Vielä kysymys pph:lla oleville, onko hoitajat suostuneet helposti osa-aika ratkaisuun? Olenkohan ymmärtänyt oikein hoitajan palkkausasian, että saa vähemmän palkkaa jos lapsi on osapäiväinen? Pitäisi ottaa asia varmasti pian puheeksi hoitajan kanssa.
Onnellista odotusta kaikille! Nautitaan vielä isoista mahoistamme ;)
Itse olen ainakin ajatellut, että tämä on ainutkertainen tilaisuus (ennen eläkepäiviä?) ottaa itselleen hieman omaa aikaa. Kyllä me äidit käytämme ajastamme 99 % muiden hyväksi lähes koko ajan, joten ei muutaman viikon lepo kenestäkään tee vielä itsekästä sikaa.
Mä alussa yritin pitää tyttöä (2,5 v) silloin tällöin kotona, mutta aika hankalaa se oli. Itse olen ollut tosi väsynyt ja vaikka periaatteessa vointi ok, olen tarvinnut 2-3 tunnin päiväunet joka päivä. Tyttö taas ei nuku päikkäreitä enää ollenkaan joten voit kuvitella miten ratkiriemukkaita meidän päivämme olivat.
Huomasin myös, että on helpointa pitää totutuista rutiineista kiinni nyt ja romuttaa sitten kaikki kerralla vauvan kanssa. Päiväkodin tiukka ohjelma pitää homman pyörimässä, kotona kaikki levisi kun en itse viitsinyt lähteä räntään ja kuraan tarpomaan 2 krt/pvä ja sisällä olisi pitänyt olla koko ajan keksimässä aktivitetteja. Äitiriippuvuus tuntui vain pahenevan sekin, mikä ei ehkä niin hyvä juttu jatkoa ajatellen...?
Sitten kun vauva tulee, tyttö jää kotiin ja muokkaamme yhdessä meille kolmelle sopivan päiväjärjestyksen. Tuskin sekään on ihan takutonta alussa, mutta sitten siitä tavasta tulee ' rutiini ja standardi' jonka mukaan toimitaan.
Pipsukka 40+1