Meidän Perheen nettijatkot: Peruskoulu huipputasoa?
Mielestäni suomalainen koulutusjärjestelmä tukee loistavasti lasten akateemista oppimista. Oikeaa asiaa, matematiikkaa ja kielellistä oppimista saavutellaan järjestelmällisesti hyvin tuloksin. Mutta....Todelliseen elämään meidän koulutusjärjestelmämme eivät lapsia ja nuoria opeta. Raha-asioiden hallinta, lasten kasvatus, parisuhde, sosiaaliset taidot ja normaali arkielämä ovat oppianeita, joita meillä ei ole.Saadaan aikaan hyviä matemaatikkoja, fyysikkoja, kauppataitureita, filosofeja ja jos jonkinlaisia maistereita. Samaan aikaan luodaan maksuhäiriöisiä velallisia, perheväkivaltaa, hektistä elämää, ADHD:ta, mielenterveyspotilaita ja kroppakaupalla katkeria vanhuksia, joita kenelläkään ei muka ole aikaa hoitaa.Mikä sitten on hyvää tai parempaa? Millä hinnalla maailmaa pitää kehittää ja mihin suuntaan? Mitä tarkoittaa peruskoulu? Markkinatalouden, teknologian, vai inhimillisyyden , vai minkä perus se oikeasti on?
Kommentit (4)
Todelliseen elämään meidän koulutusjärjestelmämme eivät lapsia ja nuoria opeta. Raha-asioiden hallinta, lasten kasvatus, parisuhde, sosiaaliset taidot ja normaali arkielämä ovat oppianeita, joita meillä ei ole.Saadaan aikaan hyviä matemaatikkoja, fyysikkoja, kauppataitureita, filosofeja ja jos jonkinlaisia maistereita. Samaan aikaan luodaan maksuhäiriöisiä velallisia, perheväkivaltaa, hektistä elämää, ADHD:ta, mielenterveyspotilaita ja kroppakaupalla katkeria vanhuksia, joita kenelläkään ei muka ole aikaa hoitaa.i]
Ihan vaan pakko kommentoida, että eikö edellä mainitut "oppiaineet" edelleenkin ole PERHEIDEN kasvatusvastuun alla ja eiköhän maksuhäiriöt, perheväkivalta, adhd ja suurin osa mielenterveysongelmista johdu ihan jostain muusta kuin koulusta?
Sitä paitsi kyllä niitäkin asioita jatkuvasti koulussa käsitellään, mutta koulun opit ikävä kyllä harvoin voittaa perheen opit: "Mut kun iskä sanoo näin niin se on näin, sano sä ope mitä vaan..."
Varmastikaan tilanne ei ole niin hyvä, kuin pisa antaa ymmärtää. Suuri osa hyvistä tuloksista johtuu siitä, että meillä ei ole varsinaisia yhteiskuntaluokkia, joten oppilaiden mukanaan tuomat erot eivät ole niin suuria - meiltä puuttuu se huippukärki ja ne huonoimmat, ja suurin osa on tasaista hyvää keskiluokan massaa - siis kouluaineiden suhteen. Mikä itsessään on tietysti hyvä asia, se vaan ei kerro kuinka hyvin ne ääripäissä olevat lapset todella kohdataan.
Kouluviihtyvyydestä en olisi itse niinkään huolissaan - uskon, että suurelta osin on kulttuurikysymys eikä ehkä niinkään siitä itse viihtyvyydestä - sitä paitsi onko koulussa pakko "viihtyä"? Kuinka moni oikeasti viihtyy työpaikallaan?
Kaikenkaikkiaan mielestäni Suomen koulujärjestelmä on hyvä. Totta kai parannettavaa aina löytyy, mutta ihmisten mielipiteistä ym. johtuen vaikka olisi millainen koulu, niin aina jonkun mielestä löytyy muuttamista...
Koulujen valinnaiset aineet vähenevät kokoajan ja tilalle tulee lisää matematiikkaa ja kielten opetusta sekä äidinkieltä. Koulun tukitoimin pystytään puuttumaan vain "pahimpiin" tapauksiin. Pienluokat ovat täynnä. Ehdottomasti opetussuunnitelmiin ja lukujärjestyksiin pitäisi saada valinnaiset oppiaineet takaisin niin, että jo peruskoulusta on mahdollisuus saada konkreettisia taitoja kotitaloudessa, teknisissä töissä, tekstiilitöissä jne. Oppilaat jotka ovat lahjakkaita kädentaidoissa, mutta joilla ei ole motivaatiota reaali-tai teoreettisiin aineisiin päästetään läpi peruskouluna armovitosin ja sitten he joutuvat sellaiselle amiksen linjalle, mikä ei myöskään välttämättä kiinnosta ja syrjäytymispolku on valmis...Jos peruskoulussa pystyttäisiin tukemaan myös käytännönkautta oppivia, voisi näitä armovitos-tapauksia olla huomattavasti enemmän. Pitäisi olla pajaluokkia ja käytännön työharjoitteluita jne.
Perhe Ranskasta muutti Tampereelle suomalaisen koulun hyvän maineen vuoksi. Mitä mieltä olet, antaako Pisa-tutkimus oikean kuvan suomalaisesta koulusta?
Mutta toinen puoli taisi olla joku tutkimus että suomalaiset lapset viihtyivät huonosti koulussa. Eli Pisa varmastikin antaa kuvan tiedollisesta osaamisesta juuri niiden osa-aluiden kohdalla joita se mittaa. Mutta sitä siinä ei käsitellä kuinka oppimisinnokkuus säilyy ja mitä muita asioita koulussa opitaan.
Sitä mukaan kun kuntien talous tiukkenee, niin ryhmäkoot suurenevat. Oppilaat ovat nykyisin vaativampia ja tukitoimenpiteitä on vähennetty, samalla kun integroidaan enemmän vaativampia oppilaita. Pieniä kouluja lakkautetaan ja ollaan siirrytty isompiin yksiköihin. Lasten pahoinvointikin on lisääntynyt. Tämä puolikin on olemassa, mutta tuntuu että se on helppo unohtaa niin kauan kuin matematiikan tulokset ja lukutaito ovat hyviä.
Eli en kyllä pelkästään suitsuttaisi suomalaisia kouluja. Koulumaailman toimivuus on paljon muutakin kuin tiedollisia asioita. Olisi hyvä kun koulumaailma koettaisiin enemmän myös lapsen tasapainoisen kasvun ja eväiden antajaksi tulevaisuuteen (tästä tosin kouluruoka on hyvä esimerkki).