###MARRASMURUJEN TIISTAI###
Kommentit (16)
Johan nämä meidän pinot aukeavat myöhään...
Taas olen täälä etsinyt pinoa jo aamu kuudesta asti,tosin tiesinki ettei sitä silloin vielä kukaan aloittanut.
Masukille kuuluu hyvää mies töissä ja lapset koulussa ja hoidossa...
Mulla kotona äärimmäisen tylsää,kun oikein mitään ei voi tehdä eikä minnekkään mennä koska en pysty enään sitä autoa ajamaan...
Onko muille tullut nyt semmoinen vaihe ettei ruoka meinaa mennä alas?
Mulle ei maistuisi nyt mikään ruoka ei edes kurkku ja tomaatti joihin olen ollut ihan hulluna koko odotuksen.
Kahvin olen tänä aamuna juonut,mitään en kuitenkaan ole saanut syötyä...
Niin ja sitten kun pakottaa itsensä syömään niin alkaa närästämään ja tuntuu ilkeetä polttelua kurkun päässä...
Kääk anoppi toi juuri uuden sokerimittaus laitteen kun vanhaan ei enään saanut liuskoja kuinkahan osaan käyttää kun en ollut itse siellä terveyskeskuksessa mukana...
No soitan ja kysyn jossei muuten osaa ottaa...
Nyt muille vuoroa.
Rv 27+1
Minä olen aloittanut aamuni taistelemalla elukoitten kanssa. Meillä on yksi uhmaikäinen kissa ja kaksi chihuahuaa. Katti riehuu koko ajan ihan hulluna ja nyt kun se on kasvanut koiria isommaksi, ne kokee sen uhkana ja ärisevät raasulle aina kun se tulee huoneeseen. Minä sitten juoksen suihkepullo kädessä ympäri asuntoa :)
Omassa voinnissa ei ole muutoksia, edelleen maha ahdistaa, närästys vaivaa, kiusallinen valkovuoto on runsasta ja öisin käydään pari kertaa pissalla. Eli aika pieniä vaivoja verrattuna muiden selkäkipuihin ja ennenaikaisen synnytyksen uhkiin. Niin olihan minulla yksi uusi ihmetyksen aihe mitä piti kysyä, eli minulla tulee pari kertaa päivässä metallin maku suuhun. Muistan että se oli alkuraskauden oire, mutta mitäköhän se voisi tässä vaiheessa tarkoittaa..?
Nyt kun olen saikulla ja kaikki päivät kotona, olen huomannut että kummasti on tietty kaveriporukka kadonnut! En tiedä onko muille käynyt samoin (varsinkin ensimmäisen raskauden kohdalla), että ne lapsettomat kaverit eivät pidä enää mitään yhtetyttä. Minä olen tukeutunut enemmän mieheni sukulaisiin, kun yksikään meidän kaveriporukasta ei ole käynyt sen jälkeen kun kerroimme raskaudesta. Olen kuitenkin tuntenut nämä " ystävät" harrastuksen kautta vuosikausia! Kai he ajattelevat että me olemme nyt tylsä perhe ja vapaa-aika tulisi oikeasti käyttää kaljottelemalla. Hmph, täytyy vain toivoa että lapsen myötä löytyy uusia ystäviä...
the-masu ja pikkuakka 29+5
Huomenta vaan minunkin puolesta!
Kävin jo eilen neuvolassa, mutta en ehtiny tänne kirjoittaan mitään. Oli aika hektinen päivä.
Kuitenkin kaikki oli ok. Hb oli noussut, oli 131. Verenpaine 105/65, pissa puhdas, verensokeri 4.7 aamupalan jälkeen, painoa oli tullut hieman yli 700g/viikko. Kauhistuttaa jo puntarin lukemat. 8kg tullut alkupainosta ja loppua ei näy. Saa olla kauniin pulleana kaikissa kuvissa kun se aika tulee.. =) Sf mitta oli 24cm, joten tasaisesti käyrien mukaan edelleen. Vauvan syke 130-140. Oliskohan poika tulossa?? =)
Saikkua on vielä viikon ja th meinas etten enää saa mennä töihin. Maanantaina on lääkäri, joten katotaan mitä hän meinaa.
Neuvolantäti kysyi myös jos haluan mennä sokerirasitukseen, sanoin että meen jos on pakko mutta en vapaaehtoisesti. Miten te jotka ootte ollu? Miks ootte joutunu? Mulla painoindeksi normaali ennen raskautta, nyt menny yli 25 kun painoa tullut 8kg. Seurailemme tilannetta.
Mies makaa edelleen sängyssä. Olis pitäny mennä töihin jo klo 9, mutta on valvonu koko yön vatsakipujen takia. Päivystykseen pääsee vasta klo 13. Huilailee kai siihen asti. Toiv. ei mitään pahempaa.
Eipä tässä varmaan nyt muuta näillä näkymin. Muille tilaa..
MASUAPINA & MOMENTTI: Voimia ja paljon päiviä tai jopa viikkoja lisää teille! Ootte ajatuksissani!!
rusina rv 26+5
Huhhuh, mikä aamu
eikähän taas tuo kuopus pompinu jo 6:n maissa ylhäällä, sain onneks vielä tunniks sen jälkeen nukkumaan, sitten se meno täällä jo alkoikin kun kuopuskin heräs.
Tänään alkoikin sitten sopivasti perhekerho kausi, joten siellä menee aina tiistai aamut hyvin, saa edes vähän lepoa ja näkee muita äitejä.
Kohta kyllä potkin mieheni tuolta ylös kattomaan lapsia ja meen ite nukkumaan, tosin kuopus menee kohta kanssa päikkäreille ja pitäs esikoinen laittaa siivoomaan omaa huonettaan, onneks tänään pitäs siivoojan tulla paikalle, itsehän en saa enää siivota noiden supistelujen vuoksi, ainoostaan pienimmät asiat tehdä.
Pyykkiä olis taas pari koneellista, kaitpa ne tässä jossain vaiheessa kerkii laittamaan, onneks on kotona kone, vaikka onhan tuossa tuo talopesula alakerrassa, ei vaan jaksa sielläkään juosta =D
Ihanaa myöskin se että eilisestä ruoasta jäi tällekkin päivälle ruoka valmiiksi, joten ei tarvii ruoasta edes tänään murehtia.
Eilen aloinkin miettimään taas joulua tarkemmin ja totesin että kaitpa se tässä pitää pikkuhiljaa alottaa noi lahjojen ostelut että on sitten kaikki valmiina ennen jouluna.
joulukuun alkuun olis vielä yks tilaustyökin: 50 hengen jouluruokailun järjestäminen, aattelin että teen kaikki pakkaseen valmiiksi varmaan jo lokakuussa, pitäähän ne kotiinkin ne ruoat sitten tehdä =D, jokos muut on näitä miettineet?
Jaahas ja eikus taas lepäilemään, selkää alkaa taas pakottamaan sen verran.....
Täällä on koulupäivä jo ohi. Ihanan lyhyt päivä :D
Neuvolaan pitäis kohta lähteä. Hirvittää nousta vaaálle. Kiloja on taatusti tullut kamalan paljon ja varmaan saan lähetteen sokerirasitukseen.. Toiv. on hb noussu.
Vaavi masussa möyrii niin kovasti välillä että tuntuu läpi tulevan. Masu on paisunut valtavaksi palloksi.
Olis mukava saada paino arvio vaavista, mutta seuraava ultra on vasta rv 36! Vaavi tuntuu vain isolta ja vahvalta kun ottaa huomioon viikot 27+6. Aiemmat lapseni ovat kyllä olleet tosi normi kokoisia,(eka 3750g syntyi rv 41+6 ja toka 3130g syntyi rv 38)
tämä vain tuntuu isolta, mut ehkä muisti pettää..
Vaavi ei ole meillä ainakaan asettunut vielä mihinkään asentoon vaan pyörii masussa ympäriinsä ja nahka venyy ja paukkuu!
Ekat raskausarvetkin on ilmaantuneet. Ei ahkera rasvaus siis auta , niinkuin ei edellisissäkään raskauksissa.
lisää sit neuvola kuulumisia illalla..
tsemppiä kaikille!
t.Vaavaa ja vaavi 27+6
Ompas hiljaista...
Sokerirasituksessa kävin tänään ja oli litku vaihtunut sitten viime käynnin (edellisessä raskaudessa kävin myös) eikä yhtään tullut huono olo, viimeksi oksennus oli hyvin lähellä. Huomenna saa neuvolaan soitella tuloksista.
Mulla on alkanut kaiken muun lisäksi puutuminen vaivaamaan, kädet puutuu helposti ja viime yönä lonkka, inhottava vaiva. Vessassa saa hypätä alvariinsa, päivällä se ei niin haittaa mut yöllä ei välistä millään jaksais nousta ylös ja vessaan ja juomaan sit siinä samalla et saa taas pian nousta vessaan :)
Eipä tässä sit kummempia, palaillaan!
Tuuli rv 29
Kaikki oli ihan hyvin. Paineet 106/68, pissi puhdas, sf 26.5, painoa 400g/vko ja Hb noussut hyvin, nyt 113! Vatsan päältä tutkittaessa vauva tuntui liikkuvan ahkeraan, eikä tarjonta meinannut selvitä, mutta rt tuossa kortissa näyttää nyt lukevan.
Sarafan
Kaikki masussa ok. Painoa vaan kertynyt 700g viikkovauhtia :( Toisaalta sokerit on koko ajan ilmeisesti hyvät, kun kätilö/terveydenhoitaja ei niihin ole puuttunut. Itse en ajatellut painosta varsinaisesti stressata, mutta kirpaisee kuitenkin nähdä oman painon siirtyneen uudelle kymmenelle. Toisaalta esikoisen myötä tuli 16kg ja kaikki häipyi itsestään parissa kuukaudessa.
Masukki kääntyi " lähtöasemiin" parisen viikkoa sitten ja th:n mukaan tuskin enää myllää sieltä päätään ylös. Oli kuulemma pää sen verran alhaalla. Sf-mittakin oli edelleen nätisti keskikäyrällä - johtunee juuri vauvan matalasta asennosta, kun kokoa kuitenkin hänellä riittää.
Muuten oma olo on nuutunut, vaikka yhdellä esikoisen herätyksellä vessareissulla " höystettynä" selvisinkin. Liekö ukkosta ilmassa vai painaako migreeni päälle, kun toista päivää poden päänsärkyä.
Jaksuja varsinkin vuodelepoon määrätyille!
Ingefära 29+0
Täällä on neuvolaan vielä lähes pari viikkoa! Siihen mennessä olen varmaan saanut painon nousemaan jo hurjasti toiselle kymmenlukemalle... Nytkin kun on tullut jo jotain vajaat kymmenen alkuun =( Että älkää te niistä painoistanne huoliko, täällä on oikeasti valas!
Mitään kummallista uutta ei omaan napaan kuulu. Möyritään ja välillä tulee kunnon kumautuksia niin että ihan pahalle jo tuntuu. Alkaa selvästi Tiitiäinen erottamaan veljiensä äänet ja touhut, silloin yleensä alkaa myös ilmoitella itsestään.
Voisi raahautua tässä päivänä jonain kellariin ja tuoda sen vauvanvaatelaatikon purettavaksi kaappiin. Sitten kun petaa pinniksen ja muistaa jossakin vaiheessa pakata sairaalakassin, niin kaikki on valmista. Ajoissa tuo pakkaaminen pitää tehdä, sillä ei meillä mies löytäisi pienelle mitään, vaikka nenän alla olisi! Kunhan saa sitten isommat pari päivää huollettua.
Te, joilla kotona sisaruksia vauvalle. Ajattelitteko olla sairaalassa *mahdollisimman* pitkään vai tulla kotio heti kun päästävät? Varmaan meidän kukkarolle voisi olla sopivampi se polikliininen synnytys, ei tulisi sairaalapäiviä (paitsi ajokilometrejä paljon). Mutta silti haluan olla sairaalassa sen, minkä tarvitsee. Ihan siksi, että saan tutustua vauvaan edes muutaman päivän rauhassa ja saan ruoan valmiina eteen =P Ja parempi olla paikanpäällä, jos alussa tulee jotain probleemaa. Muutama päivä se kuitenkin vain on! Ja toisaalta isommillekin tekee ihan hyvää olla isin kanssa keskenään.
Tuli mieleeni sellainenkin, että kuinka pitkiä unia yhtäjaksoisesti saatte vedellä? Meillä kun nuo kaksi ovat vielä aika pieniä ja isukki sikeäuninen, olen minä se, joka olen aina noussut yöllä hoitamaan lapsia (toivon, että jaksan tämän kolmannenkin). Edelleenkin on herättävä kuopuksen (ja joskus esikoisenkin) kanssa muutaman kerran yössä. Siihen kun lisää vielä omat pissareissut, niin untaa saa kerralla 1-3 tuntia... Että eipä ole meillä unipätkät mihinkään muuttuneet kolmeen vuoteen! Kukahan jaksaa ymmärtää, että sen vuoksi sitä aamuisin saattaa väsyttää. Vaikka tosiaan on *vaan kotona* ja anopinkin sanojen mukaan voin *nousta milloin haluan*... hah...
Voimia teille pakkomakuulaisille! (ei varmasti yhtään hauskaa olla vaan ja odottaa ja toivoa ajan kuluvan nopeasti)
TalviSalama + Tiitiäinen 29+5
Selkä on kamala, mutta hammasta purren pääsen eteenpäin. Pääasia, että vauvalle on asiat ok. Ainakin tuo potkii ja myllää. Tänään on ollut sellaista omituista menkkajomotusta alavatsalla. Tulee ihan selkeästi kävellessä ja helpottaa istuessa. Mitähän lienee? Tuntuu, etten saa tuon jomotuksen aikana kunnolla henkeä. Ihme vaiva.
Täällähän olikin melkoisen monella ollut neuvolakäyntiä. Itselläni se on vasta syyskuun toisella viikolla. Kaipa minäkin sitten jossakin vaiheessa pääsen jonkinlaiseen painoarvioon, kun edellisen synnytin niin suuren ;-) Viime kerralla taisi neuvolalääkäri asiasta jo mainitakin. Vauvan asennosta en mene takuuseen, mutta epäilen sen olevan jokseenkin poikittain, mutta kuitenkin pää alaspäin...ehkä. En ole varma kun liikkeet tuntuvat ihan koko vatsan alueella ja alapään seutuville on ilmaantunut ikävä paineen tuntu, joka pahentaa noita liitoskipuja.
Sairaalassa oloajasta sen verran, että kaipa siellä olisi hyvä tälläkin kertaa olla se kaksi päivää. Meillä kun nuo muksut ovat olleet hieman keltaisia, enkä haluaisi kotiutua ihan heti jos se on huolenaiheena taas.
Sain äsken vähän siivottua. Laitoin kasapäin pyykkejä kaappiin ja pesin heti toisen mokoman lisää. Voi kun jostakin tulisi hyvä haltija, joka heiluttaisi taikasauvaa ja pesisi meillä likaiset ikkunat ja lattiat...sekä järjestäisi vauvalle kaiken valmiiksi...
Kohta pitää lähteä hakemaan muksuja koulusta. Menemme kirjaston kautta, joten olemme vasta myöhään iltapäivällä kotona. Kuudeksi pitää mennä kuopuksen koulun vanhempainiltaan...hommaa piisaa. Mieskin menee tänään juttelemaan autoasioita. Kiikarissa meillä on nyt sitten vihdosta viimein Renault Espace. Nauroin kyllä jo miehelleni etukäteen, että siinä meni nekin vähän ajokerrat sitten meikäläisen osalta. En taida uskaltaa sillä lähteä liikenteeseen. Melkoinen rohjake tuo on, mutta mikä tärkeintä, siinä on nyt tilaa sen verran, että neljäskin muksu mahtuu kyytiin, jos sellainen meille vielä suodaan ;-).
Momentille ja Masuapinalle (meniköhän nyt oikein) jaksamista! Olette mielessäni. Joulukuisten pinossakin näytti jo yksi vauva syntyneen todella aikaisilla viikoilla. Kauhistuttaa pelkkä ajatuskin.
Kanelisokeri 27+3
Ei ollut sitten hb noussut :( viimeksi 5viikkoa sitten se oli 104 ja nyt 99! Vaikka olen tehnyt kaikkeni että hb nousisi. Syön obsidania, juon rauta-yrtti-mehua, syön multitabs2+ ja persiljaa,salaattia ym. vältän maitotuotteita,teetä ja kahvia kun otan rautalääkkeitä JA SILTI HB vain LASKEE! En ymmärrä. Onneksi sain lähetteen tk:een verenkuvaan ja samalla käyn sokerirasituksessa.
Painoa edelleen kertyy 900g/viikko! Nyt on 10kg tullu jo. Huijaanko itseäni kun mielestäni syön normaalisti ja harvemmin herkutellaan :D ! No, turha murehtia painoa, kyllä se alas tulee synnytyksen jälkeen.
Verenpaineet 113/63
Vauva rt:ssä arveli neuvolatäti, mutta ei kyllä ole asettunut vielä.
Kohdunpohjan korkeus 27, joten keskikäyrän yläpuolella mennään.
Sydänäänet 130 (Oliskohan meille sittenkin tulossa poika?)
Liikkeet tuntu hyvin (jota en kyllä epäillytkään :D)
Kohdunpohjan korkeuden perusteella neuvolatäti arveli olevan " hyvänkokoinen vauva" ja että sektio odottaa todennäköisesti rv 39
eli tässä olis vielä 11-12 viikkoa odotusta jäljellä..
Vaavaa ja Vaavi 27+6
Eka painosta.. Teidän muidenhan on ihan turha siitä huolehtia, mulle oli tullut rv 27+3 mennessä jo KOLMETOISTA KILOA eli 13kg lähtöpainoon lisäystä... Että repikää siitä huumoria ;) Huomenna seuraava punnitus. Mutta taidan johtaa kirkkaasti tätä kyseenalaista kilpaa... Sokerit ok kuitenkin (ja ihan normaalisti olen syönyt, siis siten miten ennen raskauttakin ja silloin ei tod. painon kanssa ongelmia). No, kai ne tälläkin kertaa lähtee, lähti esikoisestakin saadut 17kg nopsaan 2 kuukaudessa pois!
Ja sitten sokerirasituksesta, siitä joku kyseli, että millä perusteella sinne on päässyt/joutunut. Eli mulla esikoisen iso syntymäpaino oli se syy, miksi sinne nyt jouduin, BMI ennen raskautta oli 21,5. Esikoista odottaessa en joutunut rasitukseen, vaikka silloinkin siis painoa tuli hulppeasti, silloinkin olin normaalipainoinen ennen raskautta.
Synnärillä olosta, itse toivon mahdollisimman pikaista kotiutumista tällä kertaa. Esikoisen kanssa sairaalassa " viihdyttiin" 6vrk ja alkoi olla jo vähän liikaa. Mutta silloin siis vauvalla ongelmia, joiden takia oli toki pakko siellä olla. Mutta JOS Luoja suo kaiken menevän nappiin, niin haluan osastolta ulos heti kun se vain on mahdollista. Ikävä kyllä vauva joutuu sokeriseurantaan, jos syntymäpaino on yli 4,5kg, joten jos esikoisen kokoisen vauvan synnytän, niin pari vrk on pakko siellä olla. Yksi yö olisi tällä hetkellä haaveissa. Vaan tilanteen mukaan tietysti mennään! (Ja tuota sokeriseurantaa vastustan, sillä mulla EI ole raskausdiabetesta, geenit vaan tekee mun vauvoista vähän tavallista isompia... Eikä siis esikoisellakaan mitään ongelmaa ollut sokereiden kanssa. Mutta tekee ne sen kuitenkin, pistävät pikkuraukkaa ihan turhaan monta kertaa.)
Mutta eipä tänään muuta... Huomenna kerron, millaisilla lukemilla painokisassa on mahdollisuus pärjätä ;)
Marrastoive rv 30+2
yöllä heräsin muutaman kerran supistuksiin ja muutaman päivän ollut kamala jano,väsymys ja muuten vaan kökkö olo.
Sokeria ei ollut pissassa viime viikolla,täytynee kysyä ensi viikolla siellä Naistenklinikalla jos tarttis käydä sokerirasituksessa..
Tekisi mieli ostaa vauvalle jotain pientä,tytöt haluaisivat hänelle vaaleanpunaisia unikkotutteja :) Harsovaippa-kangasta voisi myös ostaa ja surauttaa saumat.
Nyt tuntuu siltä että miten tässä jaksaa vielä ainakin 11 viikkoa??
Jas ja pikkuneiti 28+4
Elikkäs, tänään oli neuvolalääkäri. Painoarvio oli 1100g, joten pieni vauva on taas tulossa, mutta lääkäri ei ollut huolissaan koska edellinenkin oli pieni ja itsekin olen (olisin, ilman liikakiloja) siro. Lääkäri arvio, että syntymäpaino on kork. 3500g. Liikkeitä tuntui mukavasti ja raivotarjonnassa vauva oleskelee. Tosin selkä on nyt oikealla puolella. omista arvoista en tiedä, ne mitataan sit ensi kerralla.
Joku sanoi ettei ruoka meinaa maistua, sama täällä.. Varsinkin jos itse valmistaa ruuan on sit tosi vaikeaa sitä syödä. Tulee jo valmiiksi pahaolo. Onneksi mies on valmis tekemään ruuat, vaikka töissä käykin.
omanapa: masennus on ehkä vähän helpottanut ja tuntuu että pesänrakennusvietti on tulossa kehiin. Mietin jo kalusteille uudet maikat makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen. Pääsee mies tänä iltana hommiin :) vauvan vaatteita ajattelin rueta pikku hiljaa pesemään. Sisko lupasi antaa yhden kaapin lisää, niin mahtuu tavarat jonnekin.
Jeps.. Nyt tuli mies töistä, täytyy mennä kertomaan suunnitelmista ;)
marrasnasu 28+4
Neuvolaterveisiä minullakin... painoarvio oli tällä hetkellä n. 900 g ja sf-mitta 22 cm, eli tasainen vauhti. Olen aika pitkä joten sf-mitta ei ikinä ole kasvanut kovin suureksi. Painoa oli tullut 400 g / vko ja alkupainoon nähden nyt on tullut n. 5 kg. Hemoglobiini oli tosiaan noussut rautakuurilla, viimeksi oli 108 ja nyt oli 156 !!! Neuvolassa ihmeteltiin että mitä ihmettä olen syönyt... Ja äkkiä komennettiin rautalääkkeet pois.
Ystäväni oli saanut pojan viime yönä - heräsin yöllä viestiin ja piti taas alkaa itkeskelemään... :( Tuntuu toisaalta että olisi ihanaa olla jo samassa tilanteessa mutta taas toisaalta... miksi kiirehtiä yövalvomisia kun voi vielä elää suht normaalia elämää ja pitäisi jollain tavalla osata nauttia tästä raskausajasta. Töitä on jäljellä noin 7 viikkoa ja sitten alkaa äitiysloma.
MrsCruiser
Pitäis kai alkaa vähän siistiytyyn kun ois neuvolaan lähdettävä. Esikoinenkin on vielä yöpuku yllään... kiirus tulee. Lähinnä menen kait tuota hemppaa kontrolloimaan, josko se olisi kahden viikon tehokuurilla noussut hivenen.
Masuapinalle ja Momentille lisää voimia ja vauvoille masupäiviä... viikkoja!
Oma (.) Kyllä se tuo vauvan potkuttelu on nyt virallisesti siirtynyt tuohon möyrimisvaiheeseen, ei taida enää vapaasti mahtuu siellä mellastaan. Mulla kun ei ihan kauheesti ylimäärästä vettäkään siellä ilmeisesti ole, niin on varmaan hieman ahdasta. Äskettäin laitoin ekan koneellisen vauvan pyykkiä peseytyyn... ihanaa kun voi sitten alkaa vähän laitteleen vauvalle tilaa kotiin.
Kohta on jo kiirus, myöhemmin lisää...
Sarafan rv 27+5