Ystäväni oli todella tunteeton ja itsekäs tullessaan raskaaksi!

Noin, nyt se on sanottu yhdessä lauseessa. Helpotti.



Lapsuudenystäväni tuli raskaaksi melko nuorena (22-vuotiaana), ennen minua siis joka tapauksessa. Olin itse erittäin pahassa kriisissä oman vaikean elämäntilanteeni takia, ja kaipasin kipeästi ystävän tukea. Ystäväni tultua raskaaksi hän alkoi kuitenkin pommittaa minua ennenkuulumattomalla tavalla, omilla raskausuutisillaan. Joka toinen päivä tuli tekstaria, mailia tai puhelua, aina raskaudesta ja omasta voinnista. En jaksanut hirveän innokkaasti hihkua hänelle tukea, mutta yritin parhaani. Koko raskausajan hän jauhoi ja jauhoi omasta olostaan, ja lapsen synnyttyä asiat vain pahenivat. Yritin olla tukena, mutta koin hänet hirveän vaativana ja koko ajan minun olisi vain pitänyt kuunnella ja olla hänen onnessaan mukana. En kerta kaikkiaan jaksanut, ja vaivuin syvemmälle kriisiin osittain hänen takiaan.

Nyt vauva on kohta vuoden, ja ystäväni ja minun välit ovat hiipuneet lähes kokonaan, olemattomiin. Kenen on syy?