Mitä mieltä olette nimien " varaamisesta" ?
Mitä te odottajat olette mieltä siitä että sukulaiset ja ystävät jotka eivät edes odota vauvaa, tulevat " varailemaan" tiettyjä nimiä jotka haluavat joskus tulevaisuudessa tuleville lapsilleen antaa?
Itselleni on käynyt näin jo muutaman kerran tämän raskauden aikana että on tultu sanomaan että " ette sitten anna tätä nimeä teidän lapsellenne koska olen aina halunnut antaa tyttärelleni/pojalleni tämän nimen" . Näin on sanottu vaikka olen etukäteen kertonut että olemme jo päättäneet nimet mitkä haluamme antaa ja niitä emme vaihda kenenkään muun toivomuksesta enkä halua kuulla mitään nimi varauksia. Toinenkin varaaja on sitten vielä perään lisännyt että " jos tämän nimen annatte niin tiedän että olet varastanut sen minulta" . Vaikka olen siis sanonut että nimet on jo päätetty!!
Minua ainakín ottaa pannuun tuollainen käytös. Onneksi mitkään näistä " varatuista" nimistä ei ole ollut sama mitä olemme tulevalle lapsellemme miettineet mutta tulee vain mieleen että entä jos olisikin ollut. Ja kumpikaan näistä varaajista ei ole raskaana ja ainakaan toisella heistä ei ole perheenlisäys edes suunnitelmissa vähään aikaan.
Mitä mieltä te muut olette tällaisesta nimien varaamisesta? Onko kukaan joutunut vaihtamaan suunniteltua nimeä lapselle jonkun toisen toiveiden takia tai onko lähipiiriin sitten tullut kaksi samannimistä lasta?
Kommentit (20)
Varsinkin jos ei edes ole vauva tulossa, ja vaikka olisikin niin mitä sitten vaikka olis sama nimi.
Meillä kävi niin et kaverien vauva kastettiin ennen meiän vauvaa ja toinen nimi oli sama kun meillä ja silti laitettiin just se nimi mitä meinattiinkin.
Mun mielestä jokainen saa laittaa lapselleen just sen nimen minkä haluaa ja toisten on ihan turha ja typerääkin sanoo et varastitte ton nimen multa...mistä sitä tietää miten niilläkin noi nimi maut muuttuu sitten ku asia ajankohtainen itellä.
Tämä on tarina siitä, kuinka ystäväni mies sai nimensä, mutta muutan nimet niin, ettei kukaan tunnista tarinaa omakseen. Oli veljekset Reijo ja Heikki, ja molempien vaimot odottivat lasta. Reijon vaimolla Anjalla oli laskettu aika 4kk aiemmin, kuin Heikin vaimolla Mervillä. Mervi ja Heikki olivat kertoneet jo raskauden alussa kaikille, ett jos heille syntyisi poika, sen nimeksi tulisi Pekka. Kuinka ollakaan, kun koitti Reijon ja Anjan lapsen ristiäiset, heidän pojastaan tuli Pekka Virtanen. He siis " varastivat" nimen, jonka Heikki ja Mervi halusivat lapselleen. Heikki ja Mervi joka tapauksessa pysyivät päätöksessään ja nimesivät syntyneen poikansa myös Pekaksi. Ja sukunimi on isän puolelta Virtanen. Niinpä samanikäset serkukset ovat nyt sitten nimeltään Pekka Virtasia molemmat. Että sillä tavalla.
Toinen tarina koskettaa ihan minua itseäni. Äitini oli puhunut aina että hänellä on nimet valmiina sekä tytölle, että pojalle. Olkoon nyt tässä yhteydessä ne nimet vaikka Mikko ja Minna. Kun äidin veli sai pojan, hän laittoi pojan nimeksi Mikko. Onneksi minusta tuli tyttö ja äiti sai käyttää edes tuon Minna nimen (en ole oikeasti Minna, nämäkin nimet muutettuja).
Mutta toisaalta kun miettii, niin minullakin on jo pojan nimi täysin valmiina, koko kolme osainen nimi. Ja jos joku sukulaisistani tai ystävistäni laittaisi edes tämän etunimen omalle pojalleen, niin kyllä se vähän pahalle tuntuisi. En siis ole vielä edes raskaana, vaikka yrityksen alla vauva onkin, mutta silti nimi on pojalle valmiina. Tytölle taas ei. Voihan tietysti olla silkkaa sattumaakin, että ystävykset ovat ajatelleet samaa nimeä lapselleen, eikä se ole nii paha jos ystävien lapset ovat keskenään saman nimiset, mutta jos lähisukulaisten lapset ovat. No, tässä nyt vain minun mielipiteitäni ja kertomuksiani.
Siskoni kanssa on sopimus ettei keskustella nimistä... tai siis en ainakaan halua edes kuulla mitä nimeä ne on miettinyt tuleville lapsilleen... Hän kun ei edes odota vielä ja suunnitelmissa ois vasta parin vuoden päästä... Itselle jo tulossa kolmas! Kun ei näistä puhuta niin ei edes tule sitä ongelmaa. Se kun kerkiää ensin niin saa nimen viedä... jos niille toisille se nimi on niin kauhean tärkeä niin oispa hankkineet jo lapsia.. Sitä paitsi jos niillä toisilla on vaikka tyttönimi valmiina niin mistä ne tietää että ne edes tulee samaan tyttöjä... Esim. jos mun serkut on ruvennut kyselemään meiltä että onko nimiehdotuksia jo valmiina ja muuta olen sanonut että on jonkinlaisia mutta meidän ei kannata aiheesta puhua koska ollaan kaikki lapsentekoikäisiä...
Sain kyllä sitten kiertoteitse tietää että meillä siskoni kanssa on mahdolliselle pojalle sama nimi valittuna, ja soitin sitten hänelle tästä asiasta ja oltiin molemmat sitä mieltä että jos toinen kerkiää ensin niin voi voi ja toinen valitsee sitten toisen... Meillähän vielä molemmilla on se ongelma että toinen puhuu ruotsia ja toinen suomea niin nimi pitää sopia kaikkiin suihin... Muuten mun mielestä kyllä nimiä löytyy vaikka muille jakaa... Ja meillä muuttu esikoiselle päätetty nimi kun hänet näimme... nimi ei vaan jotenki tuntunut oikealta...
Minulla esim ois eri nimi jos ei oma äitini olisi keskustellut asiasta serkkunsa kanssa. Hän oli puhunut serkun kanssa mahdollisista nimistä kun oli tullut raskaaksi, tämä serkku tuli sitten myös raskaaksi ja ilmoitti raasti että ne on nyt päättänyt nimen ja sehän oli sitten tämä äitini ehdottama. No hän ei sitten jaksanut ruveta tappelemaan asiasta ja sain oman mielestä sitten paljon kauniimman nimen, jos itse saan niin sanoa... ja huom. äidille ei sitten suotu poikia mutta tämä samainen serkku otti myös hänen ehdottomansa pojan nimen omalle pojalleen..
Joten jos nämä sun sukulaiset/ystävät jatkaa tota rataa niin sano vaan pilke silmäkulmassa että kiitos ehdotuksista... että teillä on kyllä nimet jo valmiina mutta oisko noi teidän " ehdottamat" parempia, hih!
Nani2, kolmatta odotellen... ja nimiä miettien...
ja kyseessä on vielä hyvin harvinainen sukunimi...
joten pikkuserkut tulevat tulevaisuudessa olemaan sekoitetut keskenään...mutta haittaneeko tuo mitään...on ainakin keskimmäiset nimet erit!!!
Siis tarkoitan nyt näitä tilanteita, joissa joku on " varastanut" itselle mieluisen ja mietityn nimen (eli en siis ap:n tilannetta, vaan esim. tätä " Pekka Virtanen" esimerkkiä). Miksei sitä nimeä voi pitää omana tietonaan, jos ei halua kenenkään pääsevän " varkaisiin" ?
Meillä on nimet mietittynä molemmille sukupuolille ja kysyttäessä olen ne kertonut. Kukaan kysyjä ei ole itse raskaana tai jos onkin, niin laskettu aika on meidän jälkeen. Joten meidän nimiä ei kukaan saa " varastettua" . Ennen kuin olen ollut raskaana en todellakaan ole kulkenut pitkin kyliä kertomassa, että millä nimellä aiomme mahdollisia tulevia lapsia kutsua (vaikka nämä samat nimet on silloinkin ollut mielessä). Mitä sillä kuuluttamisella voittaa? Parempi pitää sellaiset asiat ihan vain omana juttunaan, omana haaveenaan. Näin ei voi sitten pitää varastamisena sitä, jos joku muu ehtii ensin laittaa lapselleen sen itse mietittimänsä nimen (koska todennäköisesti kukaan ei mitään nimeä ole " varastanut" , vaan on vain sattumalta ihastunut samaan nimeen ja siksi sen lapselleen antanut).
Meilläkin kävi niin, että esikoista odottaessani minua vaivasi raskausdementia, enkä muistanut esikoiselle mietityn toisen nimen olevan jo käytössä siskoni pojalla toisena nimenä. No, kun sitten asian syntymän jälkeen tajusin, niin kysyin siskolta, että loukkaantuuko hän jos poikamme ovat " tokanimikaimat" , eikä hän ainakaan tunnustanut. Joten poika sai sen mun kovasti tykkäämäni ja suunnitellun toisen nimensä, enkä suinkaan varastanut sitä mistään.
Varsinaisesti en tuollasta nimien varaamista ymmärrä, mutta kun esim. tiedän minkä nimisestä tyttärestä paras ystäväni haaveilee, en voisi kuvitellakaan laittavani omalle tyttärelleni samaa nimeä. Kaunis peri suomalainen nimi, mutta löytyyhän muitakin. Eli miettisin aika tapauskohtaisesti?
Itselle kävi näin ja tästä on yhä ajoittain pahamieli:
olen töissä päiväkodissa ja aikoinaan ensimmäistä (tytär)odottaessa päätettiin miehen kanssa että tulevan lapsen nimi ei mielellään saisi olla kenenkään entisen hoitolapseni nimi, ei suvussa elossa olevalla oleva nimi eikä kummankaan ystävien/kavereiden lapsilla oleva nimi. Valitsemamme nimi ei ole kovin käytetty muttei myöskään mikään hyvin erikoinen. Tällä periaatteella valittiin myös toisen (poika) lapsemme nimi, eli tietoisesti etsien ettei satu samaa lähipiiriin.
Sattuipa sitten niin, että serkkupoikani sai pojan kaksiviikkoa meidän poikamme syntymän jälkeen. Suvun juhlissa serkku oli isältäni kysynyt poikamme nimeä ja kommentoinut sitä " ai, kiva nimi" ja kaksi viikkoa myöhemmin heidän poikansa kastettiin samalle nimelle, toista nimeä myöten. Pahoitin mieleni, mutta nielin kiukkuni, ajattelin (ja koko suku ajatteli) kyseessä olevan vahingon kun ei kuitenkaan kamalan usein olla tekemisissä.
Kunnes: kaksi vuotta tämän pahanmielen jälkeen serkkuni sai tyttären ja nimesi hänet samalle nimelle kuin oma tyttäremme!! Sillon karisi viimeisetkin epäilyt siitä, oliko ensimmäinen kerta vahinko (myös muulta suvulta), todistettavasti tiedän heidän tienneen minun lapsieni nimet ja jos ensimmäinen kerta olisi ollut vahinko niin olisin siitä viisastuneena ottanu tarkoin selville toisen nimeä valitessani ettei satu samaa!!!
Ei menny herne nenään, meni kurpitsa. Raivostuin siis todella ja laitoinkin serkulleni tulikiven katkuisen viestin, jossa kerroin ajatuksistamme ja haaveistamme nimetä seuraava tyttö tai poika seuraavasti ja " pistä nyt hyvä mies kalenteriiin ylös niin ei tarvi niitäkään keksiä ite!!"
Nyt odotan kolmatta ja mielenkiinnolla odotan, onko heidän pesueessaan kohta kolmaskin samn nimen kantaja..en ole ppitkävihainen, mutta tätä on yhä vaikea niellä. Ainoa onni on, että saan sukujuhlissa ihmettelijöille (miten teillä on samannimisdet lapset??) kirkkain silmis sanoa " Kysykääpä serkulta" .
Minjuska, joka pitää visusti nimiajatelmansa salassa, rv 35+1
Eli ilmoitus raskaana olevalle, että tätä nimeä et saa käyttää koska MINÄ haluan sen lapselleni on tosi tökerö. Entä jos tämä raskaana oleva onkin koko ikänsä haaveillut juuri sen nimisestä lapsesta? Kummalla oikeus käyttää nimi silloin? Sillä, joka ensiksi ehtii.
Sen sijaan jo käytössä olevan kutsumanimen varastaminen on mielestäni tylsää, etenkin jos kyse on hieman erikoisemmasta nimestä. Ehkä jos joku kaukaisempi tuttava nappaa saman nimen, mutta minusta lapselle ei sovi antaa ihan lähipiirissä käytössä olevaa nimeä.
Itse haaveilin esikoista odottaessa nimestä Emilia, ja se olikin yhtenä vaihtoehtona. Ystäväni sai 4kk aikaisemmin tytön jolle antoin tämän nimen. Ei olisi tullut mieleenkään käyttää samaa nimeä, vaan etsimme uusia vaihtoehtoja. Saimme lopulta pojan, joten ei jälkikäteen tarvinnut edes harmitella että nimi meni toiselle :) Myös toinen lapsi oli poika, samoin tämä kolmas eli jos minä olisin nimen Emilia " varannut" aikoinaan niin käyttämättähän se olisi jäännyt.
Maailma on kauniita nimiä täynnä, jos oma suosikki menee toiselle niin uutta vaan valitsemaan :)
Mayella rv 32
Odottaessani esikoista eräs sukulaisemme ilmoitti miehelleni että ette sitten anna lapselle sitä ja sitä nimeä kun me meinataan antaa jompi kumpi. Ajattelin silloin että onpa hassua kun tuolla lailla " varataan" nimi mutta en sen enempää jaksanut kommentoida koska emme missään nimessä olisi antaneet niitä nimiä (rumia meidän mielestä). No, poikamme sai kasteessa nimen Tomi (muutettu) ja kolme kuukautta myöhemmin sukulaisillemme syntyi kanssa poika ja kas kummaa he antoivat nimeksi Toni (muutettu). Pojilla on sama sukunimi. Kaiken huippu tässä oli se että nämä nimen " varaajat" olivat varanneet ihan eri nimet. Ja silti antoivat omallensa lähes saman nimen kuin meillä. Heillehän se tuntui olevan hyvin tärkeää ettei sitten tule samaa nimeä mutta pah! Olin kyllä aika ärsyyntynyt niinkuin miehenikin.
Nyt kun näitä kertomuksia on tänne tullu, niin haluanpa kertoa meidän tarinan... Eräs ystäväni jolle kerroi noin kymmenisen vuotta (en ollut sillon edes tavannut miestäni) sitten, että pojistani tulee Jukka, Jaakko ja Johannes. No, sitten myöhemmin kun olin jo tavannut oman mieheni ja omansa, heille tuli aika pian eka lapsi, joka nimeltään kuinkas ollakkaan Jukka ja siitä reilun vuoden päästä Jaakko!!! Tuolloin asia otti TODELLA päähän, mutta meille ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta esikoinen ilmoittanut tulostaan, kuin vasta reilu vuosi sitten (nyt 6kk vanha poika) ja nuo nimet eivät todellakaan sopineet omalle pojallemme! Vaan hänestä tuli Elmeri, ja tuo nimi taasen on pojan kummisedän siskonpojalla, mutta me olemme niiiiiiin harvoin heidän kanssaan tekemisissä (kummisetä ei siis ole sukua) että näemme tyyliin 3-4kertaa/vuosi! Ja he olivat vain ylpeitä että halusimme " heidän" nimen omallemme, tai niin he ovat ainakin sanoneet!
Mutta sitten tässä pari vuotta sitten oli puhetta lapsuudenystäväni kanssa nimistä, ja lapsista. Ja kerroin että jos saamme pojan hänen toinen nimi on Ilmari ja tytön Susanna, kulkeneet suvuissamme... Mutta kuinka ollakaan ystäväni sanoikin " tuo Ilmari kuulostais paremmalta meidän sukunimen kanssa!" Voi, ziisus!!! Mutta omalle pojallemme annoimme tuon nimen kuitenkin!!! (nimet muutettu!)
Napero
Mulla on muutenkin todella tökerö ja ääliökäytöksinen työkaveri, mutta hän veti kyllä pohjat tässä yksi päivä. Toinen työkaverini sai tytön puoli vuotta sitten ja kun arvuuttelimme nimeä, sanoin että tulisikohan Eveliina (koska nimi on oma suosikkini ja kaikki pikkutytöt olisi mun mielestä ihania eveliinoina...) niin tämä törppö työkaveri sanoi että EHEI, ei X:n tyttö voi olla Eveliina, koska hän OLISI laittanut lapselleen sen nimen jos olisi ollut tyttö. Hänellä on siis yksi lapsi, poika, ja ikää on jo kohta 50 v. eli ei enää tule lapsia eikä kuulemma tuon yhden jälkeen edes olisi halunnutkaan.
Nyt kun itse olen raskaana, hän on ilmoitellut suureen ääneen että tytölle et sitten anna nimeksi Eveliina, koska JOS hän olisi saanut tytön, se olisi ollut Eveliina ja lapsiahan tälle tyypille ei enää tule.
Joopa joo, hoh hoijaa.... no, tämä tyyppi on tosi ihmeellinen muutenkin ettei ole eka sammakko, jonka suustaan on päästänyt.
Sinda rv 16+4
Muistan kun esikoistyttäremme syntyi ja puhuttiin mahdollisista nimistä ääneen..no, anoppi ehdotti Aino nimeä, mikä on kyllä kaunis nimi, ja oli sen takia yksi vaihtoehto. Tuolloin mieheni veljen vaimo, joka ei edes ollut raskaana, ilmoitti kovaan ääneen, että ette kai te vaan meinaa varastaa meidän nimeä. Olimme mieheni kanssa vähän ihmeissään moisesta käytöksestä, etenkin kun hän ei ollut edes raskaana. No, tytärtämme ei kastettu Ainoksi, mutta eipä ole tuolle Aino nimelle vielä ollut käyttöä, koska mieheni veli vaimoineen ovat valitettavasti käyneet vuosikausia lapsettomuushoidoissa toistaiseksi vielä huonoin tuloksin...mielelläni soisin heidän lapsen saavan ja vaikka Ainoksi kastavan, jos heille tyttö suodaan.
Onhan se vähän outoa, että nimiä varaillaan omaa mahdollista käyttöä varten- vielä ihan aikuiset ; )
Siis mistä varaajat tietävät, ettet juuri sinä ole miettinyt ko nimeä vaikka miten paljon aiemmin, mutta et ole vaan kailottanut sitä ympäriinsä, ja esittänyt omaa varausta.
Minun ystäväni kysyi, että jos tulee tyttö, minkä aiotte antaa nimeksi, ennen lapsen syntymää siis. No, en halunnut sanoa, kun me olimme päättäneet, että emme kerro kellekään ennen ristiäisiä. Alkukirjaimen paljastin, ja ystäväni olikin siitä ihan varma, että nyt ollaan viemässä heidän tyttönimensä. No, ei ollut saa nimi " onneksi" valittuna, paljastui sitten myöhemmin, ja lisäksi meille tuli tyttö, ja heille sitten lopulta poika. Toivottavasti heidän poikanimeäänkään ei ollut kukaan kurja " varastanut" ; )
Ja voihan niitä nimipäätöksiä tehdä ennakkoon, mutta mielestäni lapsen nimipäätöksen voi tehdä vasta lopullisesti lapsen synnyttyä, jotenkin katsoa sopiiko edes suunniteltu nimi.
Minusta on ihan sama, jos jossain ystäväpiirissä nyt olisikin samanniminen. Ja jos nyt on antamassa aina näitä top ten nimiä, niin kyllä niitä osuu väkisinkin samaan kaveripiiriinkin. Siksi itse pysyn kaukana poissa top ten listoilta, vaikka ovatkin tosi nättejä nimiä. Onneksi löytyi nätti harvinaisempi nimikin ; )
Mutta olisiko se nyt niin vaarallista jos vaikkapa serkuksilla olisikin sama etunimi?
Meillä on perheen kesken yhteisymmärryksessä sovittu (!) ei siis ilmoitettu, käsketty jne, vaan sovittu että semmoinen nimi joka jo on jollain perheen lapsella ei laiteta kellekään toiselle (siis etunimeä tarkoitan) ja siskoni kanssa ollaan keskusteltu nimisiat halki, minä tiedän hänen valitansa mahdolliselle tytölle ja pojalle, hän tietää minun. Samoin ollaan keskusteltu miehen sisarusten kanssa nimistä enkä ikinä laittaisi sellaista nimeä lapselleni minkä tiedän jonkun sukulaisen tai edes ystävän toivovan omalle lapselleen. Mysö ystävien kesken ollaan keskusteltu nimistä ja jokainen on kertonut oman suosikkinsa, niitä nimiä en laittaisi.
Itselläni on ydellä tyttärellä sama toinen nimi kuin serkkuni tytön etunimi, minun tyttöni sai nimen ensin. En välitä siitä että suvussa on saman nimisiä toiselta nimeltään kunhan ei ole kahta samaa etunimeä. Näin ajattelee myös muut, onneksi. Asiasta ei koskaan ole ollut riitaa eikä pahaa mieltä.
jälkeenpäin kuulin että niidenkin tyttö on sen niminen. Ei olla missään tekemisissä niiden kans, joten emme olleet kuulleet, että heillä sama nimi. Harmittaa, sillä jos olisimme tienneet niin olisimme edes toisen nimen vaihtaneet eriksi. Sukujuhlissa sain tietää toisen serkun kautta.. Puhdas vahinko. Sukunimi kyllä onneksi on eri!
Toinen hassu tapaus oli se, että mun 2 kaveria saivat samassa kuussa minun kanssa tytön jokainen. Ristiäisetkin aikalailla peräperää ja jokaisella sama etunimi. Ei olla puhuttu koskaan että mitä annetaan nimeksi tai mikä on lemppari. Aika sattumaa..
...tuo nimien varaaminen nimittain. Ei oikein tunnu aikuisten ihmisten touhulta. Aika epatodennakoista etta kenellakaan olisi maailmassa ihan uniikki nimi, joten mita mielta rajoittaa niiden kayttoa sukulaisten/ystavienkaan taholta? Minusta voi jattaa aivan omaan arvoonsa tuollaiset varailijat ja antaa juuri sen nimen kuin itse haluaa antaa, taysin muista riippumatta.
nimittäin sen jälkeen puhelin kävi kuumana kun sukulaiset ja tuttavat soitteli että tätä ja tätä nimeä ette sitten käytä!!!!
Onneksi " varaajilla" oli ihan hirveitä nimiä, pitäköönsä hyvänään! ;D
Olen siis sitä mieltä, että todella naurettavaa ja lapsellista aikuisilta ihmisiltä, toivottavasti en ikinä sorru samaan typeryyteen!
Meillä on tämä nimiasia vielä vaiheessa -vasta 14. viikko menossa. Kovin julkista tämä meidän odotus ei vielä ole, joten mitään varauksia ei vielä ole ilmoitettu. En usko, että varaukset hirveästi minuun vaikuttaisivatkaan, sen verran itsepäinen olen =) Tosin meillä ei ole vielä mietitty nimiä. Tiedossa on ainoastaan se, että jos tulee tyttö, toinen (tai kolmas, nimien lukumääräkin on vielä auki) on Sofia ja pojalla yksi nimi on Mikael. Sofia on minun perintönimeni ja Mikael tulee mieheltä.
Muita periaatteita minulla on, ettei laiteta samaa etunimeä (ihan suoraan), kuin on itsellä, vanhemmilla, sisaruksilla, sisarusten lapsilla, elossa olevilla isovanhemmilla ja tädeillä, hyvillä ystävillä, hyvien ystävien lapsilla tai ihan lähimpien naapurien lapsilla. Johdannaisia voi käyttää (esim. Eerosta Eerik tai Esa). Ja nimeä ei pidä väkisin valita tytölle äidin nimen alkukirjaimen mukaan ja pojalle miehen nimen mukaan. Eikä kaikkien lasten nimet saa (ihan tarkoituksella ja harkinnalla) alkaa samalla kirjaimella.
Äitini kertoo, että hänen tätinsä olivat täysin saman nimiset. Toinen oli äidin isän sisar, naimaton vanhapiika. Hän oli Varma Maria XXX. Ihan naapurissa (n. 100-200 m matkaa) asui isän veli perheensä kanssa. Hänen vaimonsa oli myös Varma Maria XXX. Postin kanssa oli välillä vaikeuksia, kun päällä luki vain Varma Maria XXX. Yrittivät sitten Varmat käsialasta tunnistaa lähettäjää ja oikeaa vastaanottajaa...
En kanssa ymmärrä nimien varaamista...miehelläni on yksi poika edellisestä liitostaan..nyt miehelläni ja minulla on kaksi yhteistä lasta..kun aloimme odottaa esikoista, tämä ex alkoi sanella, ette anna sit sitä ja sitä nimeä, jota he olivat suunnitelleet aikanaa kun yhteistä poikaa alkoivat odottamaan...ja nyt kuopuksen odotuksessa, tuli sääntöjä, me ollaan suunniteltu että jos heille tulis lisää lapsia, siis uuden miehensä kanssa..poika olis L-alkuinen etunimi N-alkuinen 2.nimi, ja tytölle L+M, no eipä tuollaisia ollut meille tulossa, mut ex ei meidän nimivalintoja sanele...saa nähdä kun kuulee että odotamme kolmatta yhteistä, että mitkä nimet on kiellettyjä :), mieheni ei edes muista mitä nimiä on aikanaa exänsä kanssa miettinyt...meillä on jo tulevalle pikkuselle nimet valmiina..
Mielestäni tuollainen " varailu" on aivan höpsöä...nimethän eivät ole kenenkään omaisuutta. Ja saahan olla kaksikin samannimistä tuttavapiirissä. Eihän se ole ongelma. Ja entä jos jättäisit antamatta haluamasi nimen lapsellesi ja sitten nämä varailijat eivät koskaan saisikaan lasta koskaan? Emme me elä toisia varten...meidän pitää elää omannäköinen elämä ja antaa lapsillemme juuri sellaiset nimet, kun koemme oikeiksi. Eli anna varailut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! :)