Onko kaikilla lapsillanne oma huone?

Asumme kanssa vanhassa maalaistalossa ja tilanne on se, että vaikka tilaa muuten löytyy vaikka millaiselle komppanialle, niin makuuhuoneita on vain 2 alakerrassa ja 2 yläkerrassa. Välimatkaa kerrosten välillä on lähes 30 m, joten liian pitkä vielä tässä vaiheessa. Kaikki lapsemme (6,4 ja 1v) nukkuvat toisessa makuuhuoneessa yläkerrassa, toinen on ns. leikkihuone, jossa on pikkulegot yms. Me vanhemmat nukumme aulatilassa.



Ehkä jossain vaiheessa lapset saavat omat huoneet, nyt eivät niitä edes kaipaa. Harvoin leikkivätkään tuolla leikkihuoneessa, parhaat leikit syntyvät alakerran yhteisiin tiloihin.



T: Vuokko rv29, lapset -99, -01 ja -04

Meidän lapsilla on kaikilla omat huoneet.Meillä on poika 6v,tyttö 5v ja poika 8kk.Etenkin kun esikoinen ja keskimmäinen eivät ole samaa sukupuolta,tulee helposti riitaa leikeistä,tavaroista jne.Sitten kun kavereita käy kylässä niin pojilla ja tytöillä on aika erilaiset leikit.

Nyt huomaa että tarpeeseen tuli omat huoneet (muutimme suurempaan muutama kuukausi sitten).Joskus haluavat puuhailla ihan yksinään omissa huoneissaan,lapsikin kaipaa omaa rauhaa.

Kuopus ei välttämättä tarvitsisi omaa huonetta,mutta ihan kiva kun on tarpeeksi tilaa :)

Eli meillä lapsia on neljä 6kk ikäinen nukkuu meidän vanhempien kanssa.



Isoilla on nukkuhuone eli kaikki kolme nukkuvat samassa huoneessa tytöt 6v,5v ja poika 2v. Sitten on erikseen leikkihuone jossa on kaikki lelut. Tässä etuna on että tarvitsee raivata leluista vain yksi huone ja huonopouli on että kun yksi herää aamulla niin hän herättää koko huoneen yöllä muut eivät onneksi herää jos joku lapsista itkee näkee pahaa unta tms. Tulevaisuudesta en tiedä mutta tuskin meillä kaikkille lapsille on ikinä omaa huonetta antaa.

Lapsia neljä, joista nuorin 8kk (poika) nukkuu vielä meidän vanhempien kanssa (useinmiten välissä :) ). Tokaluokkalaisella esikoisella (tyttö) nyt oma huone, " keskimmäiset" 6v tyttö ja 3,5v poika jakavat toisen huoneen.



Ensi syksynä kun eskarilainenkin aloittaa koulun menevät isot tytöt samaan huoneeseen. Toivottavasti tämä nuorin nukkuisi jo yönsä syksyllä, niin saisi muuttaa 3,5-vuotiaan isoveljensä kanssa samaan huoneeseen. Taitaa olla kohta toisenkin kerrossängyn osto edessä...



Minusta kaikilla ei tarvitse olla omaa huonetta, mutta toki meillä huoneen jakamista auttanee se että huoneen jakajat ovat jatkossa samaa sukupuolta. Alle kouluikäiset menevät hyvin sekaisinkin (luonteesta toki riippuen), meillä ainakin parhaat leikkikaveruksetkin ovat nuo 6v tyttö ja 3,5v poika.



Lisää lapsia ei meille kyllä taida enää mahtua, sääli... Huoneet ovat kuitenkin aika pieniä, ja varsinkin nuo wc ja kylppäri. Nyt jo vastaan on tullut " yhden pytyn ongelma" !

Meillä on yhteiset huoneet lapsilla, 2 lasta/huone. Lastenhuoneet on aika isoja ja lapset on itse tykänneet järjestelystä.

Omat huoneet kyllä riittäisi kaikille paitsi yhdelle.

Ei jokaiselle lapselle oma huone ole välttämätön. Minä vain pidän sitä erittäin tärkeänä johtuen omasta lapsuudestani. Asuin aina samassa huoneessa 4,5v vanhemman siskoni kanssa ja vaikka olimmekin samaa sukupuolta, niin ratkaisu ei ollut hyvä. Minä kärsin jo pienempänä samassa huoneessa, mutta varsinkin silloin kun siskoni oli murrosiässä sama huone oli HUONO ratkaisu. Tunsin olevani ylimääräinen huoneessa kun siskolla oli kavereita kylässä, yritin olla mahdollisimman huomaamaton. Tuntui ettei omaa rauhaa ollut ja pienempänä olin aina altavastaaja, en saanut päättää omasta rauhastani. Yleensä sitten viihdyinkin muualla kuin kotona. Muistan kadehtineeni kaverini omaa huonetta, joka oli puolitettu siskon kanssa isommasta huoneesta, vaikka se oli reilusti yli puolet pienempi koppi kuin meillä siskon kanssa yhteinen huone.



Tästä taustasta johtuen pidän meillä ehdottomana sitä että meillä jokaisella lapsella on oma huone (koolla ei sitten niin olekaan merkitystä). Meillä on nyt vasta 6v poika, 4v tyttö ja 10kk tyttö ja jokaiselle löytyy oma huone, vaikka vauva nukkuukin meidän kanssa yhdessä varmaan vielä aika pitkäänkin. Vauvan huone toimii nyt vielä " leluhuoneena" , isommilla on oma huone ollut käytössä reilun puoli vuotta. Näin kavereiden kanssakin voi olla rauhassa omassa huoneessa jos yhteisleikit ei suju (meillä ainakin pojalla alkaa olla tyttökammon merkkejä havaittavissa). Itse asiassa vaihdoimme asuntoa juuri lapsia ajatellen, kun tuli tarpeen saada yksi makuuhuone lisää. No samalla tietty myös koulumatkat ja harrastusmahdollisuudet paranivat, eli ei tuo huoneiden määrä ollut ainoa kriteeri.



Tietenkin ymmärrän myös ettei kaikilla ole vastaavanlaista tarvetta/mahdollisuutta saada jokaiselle lapselle omaa huonetta ja lapsien ikä vaikuttaa tähän aika paljon, kuten myös sukupuolen lisäksi luonne. Jos lapsilla ei ole omaa huonetta, niin iän myötä voi kyllä sopia lasten kanssa kavereista ja muista jotka muuten saattaisivat hiertää huoneen käytössä. Pienemmillä lapsilla tämä ei ehkä ole ihan niin tärkeää, mutta lähemmäs murrosikäisellä luulisi olevan. Voihan sitä sopia missä kavereiden kanssa ollaan ja kauanko kaverit saavat olla kylässä, onko perheen asunnossa joku paikka missä saa olla ihan yksin tarvittaessa jne. Kunhan on yhteiset sovitut kaikkien hyväksymät säännöt, niin eiköhän homma toimi.

ja poju 1v3kk omassa huoneessa, tosin kuopus nukkuu vielä meidän välissä. Tytöillä on omat puolet huoneessa, tosin leikkivät usein yhdessä. tämä toivottavasti toimii meillä. Olen itse jakanut huoneeni lapsena ja nuorena 2 vuotta nuoremman veljen kanssa, ja ihan ok meni. Omat huoneet olisi tietysti ihanne, mutta tämäkin menettelee hyvin.

sekä lapsuudenaikaisten traumojeni johdosta :/ Jaon siskoJEN kanssa huoneen ja se oli kamalaa aikaa..



Meillä tyttö 12v ja poika 1,5v ja molemmilla ollut omat huoneet lähes alusta asti.

molemille lapsille omat huoneet.



Itse olen kuitenkin koko lapsuuteni ja nuoruuteni asunut 5vuotta nuoremman siskon kanssa samassa huoneessa. Isoveli sai oman huoneen. Olihan siinä välillä kinaa asiasta jos toisestakin, mutta kun muuta ei ollut tarjolla niin kyllähän se eläminen sujui.



Kun teininä rupesin mieheni kans seurustelleen, niin hän ihmetteli siskoni ja mun läheistä suhdetta, olimme/olemme enemmän kavereita kuin sisaruksia (riitelyt sun muut).

Mutta olemme tehneet kummallekin oman nurkkauksen matalahkoilla kaapistoilla ja kerrossänkyä hyödyntäen. Ovat tyytyväisiä olleet.

Meillä on 8v ja 2v pojat ja makuuhuoneita talossa löytyy 4 mutta pojat halusivat samaan huoneeseen. Varsinkin vanhempi eli on tyytyväinen kun joku nukkuu samassa huoneessa. Yhteinen huone on virallisesti vanhemman pojan mutta sitä käytetään useimmiten vain nukkumiseen. Viereinen huone on leikkihuone jossa suurin osa leluista ja jossa leikitään tai yläkerran aulassa. Usein vanhempi pelailee kavereineen myös alakerrassa vierashuoneena toimivassa makuuhuoneessa. Myöhemmin ehkä kaipaavat omaa rauhaa?

Meilla ei oo vaihtoehtoja toistaiseksi; kaikki nelja tyttoa ovat samassa huoneessa. Paivisin tulee hiukan lisaa tilaa kun 2 sankya saa piiloon toisten alle! Mutta vanhin(pian 14v) alkaa kaivata omaa nurkkaansa kun nuorimmainen 3-v levittelee kaikkea mahdollista ja isosisko sitten joutuu kerailemaan niita... Mutta toivossa on hyva elaa; josko rakennettais ylakerta johon sais 2 isoo makuuhuonetta ja vieras/tyohuoneen, oma makkari jais alas...Haaveita!

Tytöillä 6v ja 4v on yhteinen huone. Siinä on ensin makuukammari joka on noin 5m2 ja sitten on itse huone 15m2. Hyvin mahtuu molempien kirjoituspöydät ja lelut huoneeseen. Tuossa makuukammarissa on kerrossänky ja vaatekaappi. Ei olla uskallettu tuota väliseinää purkaa kun emme tiedä onko kantava (ainakin tosi paksu on).



Pojalla 5v on oma huone. Hänellä on 13m2 huone ja sinne mahtuu hyvin sänky, hyllyt ja pöytä.



Ollaan myös harkittu rakentavamme joskus isomman talon, mutta toisaaltaan nyt asumme 500m päässä ala-asteesta. Sinne pääsee alikulkua pitkin ilman että täytyy yhtään tietä ylittää. Kaupat ja kaikki on tuossa 500m päässä. Muutto uusimmille asuinalueille tietäisi noin 2km matkaa samaan kouluun ja kauppaan.

Joten voi olla että pysymme tässä ja tytöt jakaa huoneensa. Lopulta lapset on kotona " enää" seuraavat 20v, ja sitten koti jää meille. Sittenhän tässä on jopa turhaa tilaa ;D



Itse olen jakanut lapsena huoneeni ensin isosiskon kanssa ja myöhemmin pikkusiskon kanssa. Siitä oli paljon etua ennen murrosikää. Murrosiässä saimme sitten omat huoneet, kun vanhimmat sisarukset muuttivat jo pois kotoolta.

Eli meillä 3 lasta, poika 7v, tyttö 5v ja poika 2,5v. Tällä hetkellä isommat lapset on samassa huoneessa ja pienin omassaan, lähinnä siksi kun nukkuu päiväunet ja ainut joka ei yöllä heräile koskaan. Olen ajatellu että paras antaa hänen vielä nukkua rauhassa, kun ei kummitukset, möröt ym kummajaiset vielä unta häiritse.



Mutta miten tulevaisuudessa... vanhin aloittaa syksyllä koulun, siirtäisikö hänet yksin omaan huoneeseen? Vai pojat jo tulevaisuutta ajatellen samaan? Vai jatkaako tällä linjalla niin kauan kuin mahdollista?Minkä ikäisiksi mielestäsi voi tyttö ja poika olla samassa huoneessa?

Puolitusta helpotti se, että ikkunoita oli huoneessa kaksi. Kummallakin on nyt siis omat huoneet, mutta pienet (jotain 8-8,5 neliötä). Eli ei tilanne ole nytkään täydellinen, esikoinen varsinkin kaipaisi enemmän leikkitilaa legoilleen (ne kun pitää olla omassa huoneessa ettei pikkuveli käy rämpläämässä).

Meillä on neljä lasta: 11- ja 12-vuotiaat pojat ja kaksi tyttöä 1v4kk ja 2kk. Muutimme viime marraskuussa isompaan asuntoon (5h+k), nyt pojilla on omat huoneet ja tytöillä yhteinen huone. Tosin pienempi nukkuu vielä meidän makkarissa mutta yösyöttöjen loputtua hän siirtyy isosiskon kanssa samaan huoneeseen.



Vanhassa asunnossamme pojat olivat samassa huoneessa. Huone oli tosi pieni mutta kerrossänky antoi hieman lisätilaa.



Pojat todennäköisesti 10 vuoden sisällä muuttavat pois kotoa joten sitten on tytöillekin omat huoneet jo valmiina, ja meille jää jopa yksi ylimääräinen huone -siitä tulee ehkä työhuone tai sitten miehen jäähyhuone ;)



Tansku & katras