Toisen vauvan odotuksen loppuaika??

la on 24.2 ja olen jo monta kertaa ajatellut että pian/nyt tulee lähtö kun on sellainen kummalinen olo ollut.

Muttei raskaus vain jatkuu päivästä toiseen. Eka lapsi synytnyt 12/04 joten siitä ei niin kauan aikaa kunnes olin taas raskaana. Tämä varmasti vaikuttaa tähän olotilaan.

Toivottavsti joku jolla on kokemusta asiasta vastaisi tähän sun kysymykseen pian.



Oi, kun saisi jo lähteä synnyttämään.



Fia 37+5

samanlaisia kokemuksia minullakin. Ensimmäisen kanssa reissattiin loppumetreille asti, ajoin itse mm 700 km yhden päivän aikana joskus rv 37 eikä tuntunut missään, ei supisteluja, ei suurempaa väsymystä tms



Nyt toisen kanssa on ihan eri juttu, LA maaliskuun lopulla eikä ole enää tämän vuoden puolella tullut mieleenkään matkustaa autolla pidempiä matkoja, supisteluja, armotonta väsymystä, totaalinen valas-olo. Mikäli vaavin syntymä menee lähelle laskettua aikaa tai sen yli niin on varmasti parempi että eristän itseni muista ihmisistä jonnekin sillä nyt jo alkaa olla päivänsädehetket kaukana, perheparka.

Itse odotan kanssa toista lasta la 21.4. Ensimmäisestä raskaudesta aikaa jo 8 vuotta. Tämä raskaus aika tavalla samanlainen. Aika energinen olo vielä ja käyn hiihtelemässä ja pystyn matkustelemaan. Toki väsyttää välillä, kun vauva liikuskelee öisin. Uskon, että toisen kanssa väsymys erilaista, koska ennestään jo yksi lapsi hoidettavana ja se rasittaa fyysisesti. Itselläni jo iso poika, joten en joudu kantamaan ja pukemaan, vaan päinvastoin tuleva isoveli auttaa minua kengännauhoissa ym.



Olen myös kuullut, että tytöt vievät äidistä kaiken energian, kun taas pojat antavat energiaa. En tiedä pitääkö paikkaansa. Minulla ennestään poika ja nyt tulossa toinen ja kun olen alkupahoinvoinnista selvinnyt, niin sen jälkeen olo todella energinen. Huomaan kyllä toisen kanssa, että tarkkailee supistuksia ym. paljon tarkemmin, kun nyt tietää, mitä ne ovat. Ensimmäisen kanssa pyöräilin ja ihmettelin kun välillä vatsa aivan kova ja vähän tuskainen olo, mutta en sen enempää tiennyt, mistä kyse. Nostan hattua teille joilla vielä pieni ensimmäinen lapsi, sillä se varmasti vie energiaa. Myös nämä pakkaset ja pukemiset ovat aika rankkaa vatsan kanssa. Olen aina haaveillut kevätvauvasta ja nyt, jos kaikki hyvin menee sellaisen saan, mutta huono puoli tässä on talviodotus ja vaatetus.



Tsemppiä kaikille!

Yhdyn edellisiin siinä että kyllä ne ekan raskauden loppumetrit oli sentään helppoa aikaa - vaivoja ei juuri ollut ja itseensä voi keskittyä 100%, lepäillä kun tuntui ym. Toisella kertaa esikoinen oli 2v ja vaati oman osansa joskaan vaivoja ei silloinkaan ollut ollenkaan siinä määrin kuin nyt kolmannella kerralla, puhumattakaan siitä että jaloissa pyörii 2- ja 4-vuotiaat.. Liitoskivut on kauheat, vauva painaa alapäätä vaikka kiinnittymisestä ei ole vielä tietoakaan. Itse asiassa kaikki mahdolliset vaivat on tässä raskaudessa nähty, johtuiskohan se siitä että nyt odotetaan poikaa kun nuo aiemmat oli tyttöjä...?



Mistä sitten voisi aavistaa lähestyvän synnytyksen... Tämä ei varmaan ole ihan tavallista mutta molemmilla kerroilla mulle kävi niin että vasta noin TUNTIA ennen ponnistusvaihetta olin VARMA että vauva syntyy tänään kun supistukset rupesivat olemaan todella kipeitä. ONneksi toisella kerralla lähdin kuitenkin aikaisemmin sairaalaan (ekalla ehdittiin olla salissa alle tunti), vaikka luulinkin että lähettäisivät vielä kotiin. Toisella kerralla arvioimista vaikeutti vielä se että kipeitä säännöllisiä supistuksia oli useampana päivänä ennen oikeaa hetkeä, siksi olinkin jatkuvassa stressissä että mistä sen nyt sitten tietää, mutta jostain kuitenkin koska sairaalassa se kakkonenkin syntyi.. Limatulppa irtosi 4 päivää ennen synnytystä, suolentoiminta tehostui, vessassa sai ravata, enemmän ja vähemmän kipeetä supistelua. Siinäpä ne oireet.



Tällä kolmannella kerralla ainakin ärsytyskäyrä on nyt viimeistä viikkoa vietäessä ihan yhtäkkiä noussut huippulukemiin - suutun helposti ja olen ärsytettynä kuin peto, lapset pelkäävät mua... :O Toivottavasti tämä viittaa pian tapahtuvaan synnytykseen, valitettavasti olen taas yhtä epävarma asiasta kuin aiemminkin. Kätilöni tutki juuri kohdunsuun ja totesi että kaula on hävinnyt ja ulkosuu auki, mutta sehän ei uudelleensynnyttäjällä enää kerro mistään mitään, joten jääpä nähtäväksi.

Lohdutavaa kuulla kuitenkin että muillakin toinen odotus tuntuu raskaammalta kuin ensimmäinen. Välillä kun jo ajattelin että olen päästäni vialla tai muuten vaan liian valittava koko ajan. Haluaisin mieheltäkin huomiota ja hieman sellaista että voi että juttua, mutta kun en pidä valittamisesta, vaan nyt olen kyllä valittanut...



No pari viikkoa la:n joten eiköhän tämä tästä pian :)



Tsemppiä kaikille!