esikoinen 8kk ja toinen tulossa syksyllä

Eli ei ole vielä pitkä kokemus vauvasta ja taaperosta, mutta kerronpa nyt.



Eli esikoinen oli 1 v 4 kk kun toinen syntyi. Nyt esikoinen reilu 1,5 vuotta ja vauva 2,5 kk.



Kaikki on sujunut hyvin eikä ole ollut niin rankkaa, kun pelkäsin. Esikoinen otti vauvan hyvin vastaan ja vaikka oltiin oltu vain pari päivää kotona, nii päiväuniaikaan aina etsi, missä vauva. Mustasukkaisuutta ei ole ollut. Kokoajan on tykännyt vauvasta: tuo leluja, silittelee, halailee ja pussailee. Itse kyllä täytyy kyllä aina katsoa ettei liian kovaa taputa vauvaa, kun tuon ikäinen ei vielä ymmärrä omia voimiaan, mutta ei ole mitään sattunut.



Itse koen tärkeänä että muistaa, että esikoinenkin on vielä pieni. Otan esikoisen aina mukaan vauvan hoitoon. Esikoisella on oma nukke ja hoitaa sitä aina yhtä aikaa kun minä vauvaa: syötöt ja vaipan vaihdot, jne. Itse keksinyt tuon! Kun imetän vauvaa, nii esikoinen tuo aina kirjoja tulee vierelle sohvalle ja siinä niitä sitten luetaan.

Kun leikin esikoisen kanssa, nii vauva on aina matolla tai sitterissä vieressä ja nyt alkanut selkeästi seuraamaan kun joku liikkuu.



Esikoinen on isin tyttö ja illat tykkää puuhata isin kanssa. Sitten taas itsellä on hyvin aikaa pitää vauvaa sylissä, ku päivisin ei niinkään ole. Vauvaa sattaa aina illal ottaa torkutkin sylissäni.



Ja esikoisen kanssa tehdään välillä jotain ihan kaksin, käydään uimassa tai ihan vaan ruokakaupassa.



Esikoisella on hyvä päivärytmi ja siitä on pidetty kiinni ja vauvalla on oma rytmi tai nyt alkaa kehittymään rytmiä.



Alkuun kahden pienen kanssa liikkuminen tuntui hankalalta, mut liikun heidän kanssa tottuneesti. Käydään perhekerhoissa ja kyläillään kavereilla kuten ennenkin!



Ja esim. aamutoimet hoidan rauhassa, jos tytöt herää yhtä aikaa: vähän vuorotellan hoidan molempia. Kyllä se arki alkoi nopeasti sujumaan.



Elämä kahden tytön kanssa on ollut ihanaa. Vaikka kyllä on välillä päiviä, kun yö mennyt huonosti että väsyttää ja esikoisella havaittavissa selkeää uhmaa jo...



Noh, toivottavasti tämä vastasin jollain tavalla kysymykseesi.



Älä stressaa etukäteen. Kyllä se arki taaperon ja vauvan alkaa sujumaan!

suosittelen! Esikoisen ja keskimmäisen ikäero 3v 7kk ja kahden nuorimman tuo 1v 4kk. Isompi eikäero tietty vanhemmille helpompi vauva-aikana mutta kokonaisuutena pieni ikäero helpompi koko perheelle. On tosi helppoa kun lapset on "samanikäisiä" - niitä kiinnostaa samat asiat, ne voi viedä samoihin harrastusryhmiin, ne on koulussa peräkkäisinä vuosina, osittain samat kaverit, jne. Melkein kuin kaksoset. Kaksi nuorimpaa on toistensa parhaat kaverit - just puhuttiin miehen kanssa että niillä on varmaan tosi hauska lapsuus kun on aina paras kaveri vieressä. Koskaan en ole joutunut leikkimään niiden kanssa erityisesti, keksivät tekemistä kahdestaan. Uskon että tulevat aina olemaan tosi läheisiä. Ovat molemmat tyttöjä. Huonot puolet... vauva-aika taisi olla aika väsyttävää, kahden pienen kanssa liikkuminen oli joskus raskasta. Lisäksi niitä sai aina hävetä - ne sotki ruokapöydässä ja huusi kauheasti. Toisaalta 1,5 vuotias ei ole koskaan ollut esim. mustasukkainen vaan hyväksyi vauvan luonnostaan - hoiteli nukkevauvaansa samalla kun minä hoidin vauvaa. Esikoinen on paljon mustasukkaisempi kaikesta eikä ole tottunut jakamaan tavaroita tai vanhempien aikaa samalla tavalla. Muita huonoja puolia: kaksi nuorinta on joskus jopa niin läheisiä että me vanhemmat jäädään ulkopuolisiksi, ne kertoo paljon asioita vain toisilleen eikä kaipaa vanhempia yhtä paljon kuin esikoinen tarvitsi. Tuntuu joskus että keskimmäinen on kasvattanut kuopusta yhtä paljon kuin me vanhemmat mutta hän on luonteeltaankin hyvin auttavainen ja huolehtivainen, en tiedä johtuuko sitten luonteesta vai pikkusiskosta.