MAALISkuiset '05 SYYSLOKAkuu

Meillä on muutto nyt tehty. Vielä muutama laatikko tulee vanhasta kodista, ja siellä loppu siivous..sitten sen voi luovuttaa. Uudessa kodissa huonekalut on löytäneet paikkansa, mutta tavarat eivät. Keittiö remppa toteutuu tässä kk sisällä, joten ne tavarat on täysin laatikoissa, ja on noita muitakin laatikoita vissiin odottamassa. Muuten remontoidaan sitten olohuoneen ja eteisen tapetit, muut pinnat jäävätä odottamaan. Uskon puute meinasi tuossa viikonloppuna iskeä, mutta nyt on hyvä mieli. Tytöt tykkää pihan tuomasta vapaudesta, sauna on aivan mahtavan jeeeeees ja takka, no ei ole vielä puita, joten se vielä odottaa korkkaamista. =)



Meillä sairastetaan, Mimmillä on vesirokko. Yöllä puhkesi. Moonalla kai sitten 2 vkon päästä. Mie sain järkättyä niin, ettei miun tarvi olla kuin tänään ja huominen pois. Olen tykännyt kovasti olla tyttöjen päiväkodissa töissä, siellä on töitä 18.9 asti. Sitten siirryn toiseen päiväkotiin 5-6v ryhmään. Ihan toisenlaiseen maailmaan tuolta pienten puolelta =). Tämä jobi voi olla jopa vuoden loppuun asti..Riippuen nyt miten tämä rokko sotkee työkuvioita..



Muuten meille ei mitään ihmeitä kuulu. Tässä nyt ootellaan, että rempat saataisiin valmiiksi ja sitten pääsisi toden teolla saamaan kotia kuntoon.



Kirjoituksianne odotellen,



Tuulia

Tervehdys kaikille todella pitkästä aikaa. Kuulumisianne olen käynyt lukemassa silloin tällöin, mutta muuten kyllä aika vähän näitä palstoja luen. Ilmeisesti sitä ei niin kaipaa tänne, kun työ ym touhu vie aikaa niin paljon. Omat hetket ovat sitten ihan muualla kuin koneella:)



Lapset kasvavat meilläkin vauhdilla. Ovat edelleen samalla pph:lla kuin viimekin vuonna. Ja siellä saavat ollakin ihan eskariin saakka. Ehtivät päästä koulussa niin isoon ryhmään että mahdollisimman pieni ryhmä kiitos ennen koulua. Muskarissa ja jumpalla molemmat käyvät edelleen. Ja uimakoulua taas jatketaan, kun Aleksanteri on aika vesipeto edelleen. Uutena harrastuksena pienelle miehelle tulee viulu perjantaista alkaen. Muskariope on myös viuluope ja hänen kanssaan keväällä tuumattiin, että nyt on sopiva ikä aloittaa soitin. Touhua siis iltaisin meillä riittää, mutta molemmat ovat todella innokkaita lähtijöitä. Ehtivät jo kysellä moneen kertaan, milloin touhut alkavat, koska vasta tällä viikolla harrasteet pyörähtivät käyntiin.



Joskus aikoinani kerroinkin teille, että maalisherra liikkuu kielellisesti ihan omalla alueellaan. Tulihan se todistettua, kun kesäkuun alussa oppi lukemaan! Hän koko talven valitti minulle, että äiti milloin luetaan ihan oikeasti. Joo joo, sitten kun äidillä alkaa loma... Neljäntenä lomapäivänä luki jo lauseita. Aapisen tehtävätkin on kohta tehty ja eri aapiset osittain useaan otteeseen luettu. Tänäänkin otti hoitoon mukaan vihkon ja kynän, koska tykkää kirjoitella sanoja. Että semmoista. Aleksanteri on kyllä tosi taitava monissa asioissa. Pituuttakin täräytti hypätä 1m 72 cm... Ihan oikeasti hänelle on tarjottava tarpeeksi tekemistä ja mielellään haastavaa. Turhautuu jos ei järkevää puuhaa ole.



Katariina on kyllä aikamoinen pikkuneiti. Innokas touhutäti ja sisukas kuin mikä. Pyöräilee pitkiä matkoja, apupyörillä toki vielä, tutkii kirjaimia ihan kuten velikin aikoinaan ja haluaa nimenomaan "lukea" sanoja.



Mulla on töissä edelleen se sama luokka, jonka otin silloin 1.luokalla itselleni, kun odotin Aleksanteria! Nyt he ovat jo kuudennella eli eronhetki tulee keväällä vastaan. Se tulee olemaan haikeaa, on niin ihana porukka.



Mutta ei tämänkummempia meille. Viestistä luin, että Tuulia te olette muuttaneet? Ja joku odotti vauvaa, olikos se Pippandii. Onnea. Muistapa en huonomuistisena sitten mitään muistakaan. Kaikille siis aurinkoista syksyä!

t: Tuula, Aleksanteri-05 ja Katariina-07

Olipas kiva kuulla Ministä pitkästä aikaa. Teillähän on tosi reippaat lapset. Meillä maalistyttö tuntee useimmat kirjaimet ja muutamien sanojen kirjoitusasut (oman ja muiden perheenjäsenten nimet), mutta lukemisesta ei ole edes kiinnostunut.



Teillähän on muutto sujunut ripeästi, Tuulia. Kurja tuo vesirokko, kun se on niin pitkäkestoinen tauti. Meillä ei sitä vielä ole sairastettu. Täällä on muuten vaan oltu puolikuntoisia. Viime viikonloppuna pikkumies oli kuumeessa ja yskäinen, ja nyt maalistyttö on ollut kuumeessa torstaista lähtien. Välillä se meni jo pois, ja perjantai-iltapäivänä tyttö juoksenteli jo ulkona, mutta tänä aamuna likka oli taas neljänkymmenen lukemissa. Itse olin päivän töissä ja tyttö on nuokkunut olkkarin sohvalla. Tässä iltasella taas oikein hehkui lämpöä, kun kuume nousi taas uudelleen korkealle. Menipäs tämä nyt sairaskertomukseksi.



Mutta eipä tänne muuten ihmeempiä

korvapuustit

Kylläpäs meillä on hiljaiseksi mennyt...koetetaanps pitää kirjoitusta yllä jotta vielä saadaan sivuja ylläpidettyä silloin kun maaliskuiset sinne ekaluokalle lähtevät ja me äipät kertoilemme, minkälaisen repun lapsukainen valitsi itsellen.. :)



Meillä arki puksuttaa turvallisen tasaisesti eteenpäin. Juusolla jatkui kesätauon jälkeen muskari ja kaksi viikkoa sitten Juuso sai "ylennyksen" kesken syyskauden 5-6 vuotaiden ryhmään. Muskari ope oli sitä mieltä et Juusolla niin hyvin keskittymiskykyä ja taitoa että pärjää siellä. Ja mikä parasta, ovat harjoitelleet soittaman kannelta. Ylpeä pikku mies onkin tullut muskarista nyt pois.

Juusoakin on ruvennut tavut ja lukeminen kiinnostamaan.Kirjoista ja leluista joissa tekstiä niin tavailee jo mitä niissä lukee. Kirjaimet tuntee kaikki ja nyt siis yrittää muodostaa niistä sanoja ja lukea mitä missäkin lukee.



Minulla on harjoittelu jälleen menossa,loppusuoralla tosin jo, ensi viikko vielä ja sitten taas koulun penkille n. viideksi viikoksi.



Nyt odottelemaan BB:n alkua...kyllä, luitte oikein..



Ankka81 ja Juuso

Nyt on netti katko ohi ja paluu koneen ääreen !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ihanaa..kyllä se mokkulan kanssa kirjoittaminen olikin kauheaa ja se sitten palautettiinkin. Nyt on 8 meganen laajakaista ja jo on sukkela =)



Täällä uudessa kodissa asustellaan ja ollaan tykätty aivan mielettömästi. Vielä ei ole edes rempat alkaneet, mutta tämä kelpaa meille näinkin. No, tuo keittiö menee ihan kokonaan uusiksi, mutta sen jälkeen pikku hiljaa muita pintoja. Sauna ja oma piha on ihan ykkösjuttuja, ja että täällä on lapsille kavereita. Voitteko kuvitella naapurista löytyy Minttu 6v ja Moona 3v ;). Takka on aivan ihana lämmön tuoja ja tunnelman, niin romanttista kynttilöiden kera.



Työpaikka vaihtui vuorohoitopäiväkotiin. Mie teen vaan päivävuoroa, mutta mukava olisi joskus tehä iltaa ja yötäkin. Tämä pk, on vaan homepäiväkoti ja se ei kyllä meitsille tee hyvää. Jos hyvin käy, pääsen takaisin tyttöjen hoitopaikkaan tekemään vuorotteluvapaata ja se tietäs töitä kevääseen saakka =).



Mie olen kuulkaa tässä välissä kouluttautunut energiahoitajaksi. Ihan miun juttu. En siitä sen enempää tässä. Mutta mie olen ihmisenä muuttunut tosi paljon sen jälkeen. Mie olen paljon tasapainoisempi ja rauhallisempi kuin ennen. Sisäistä kasvua =)



Ja, kun äiti voi hyvin, muukin perhe voi hyvin. Niin se vaan on. Tytöt sairasti onneksi sitten samaan aikaan vesirokon. Rankkaa oli, ja arpiakin jäi, mutta nyt se on sairastettu.



Minillä on varsin etevät lapset. Vitsi lukemaan jo. Meillä kirjaimia vielä opetellaan, mutta ei nekään oikein kiinnosta. Mimmi soittaa muskarissa kannelta, Moona ei päässyt siihen ryhmään. Kanteleeseen piti investoida 240e..huh. Moonalla sitten ihan oma tavallinen muskari. Mimmi käy lisäksi siellä baletissa, ja siitä tykkää myös ihan tosi paljon. Mimmi muuten on nyt "kotitöillä" alkanut tienaamaan tarroja, joita kerryttämällä sitten esim. sai balettiin ihanan prinsessa repun =). Ihan oikeasti tiskausta, pyykinlaittoa, roskien viemistä, huoneen siivousta =) toimii.



Sellasta nyt näin ihan pikapikaa meille kuuluu! Nyt taas naiset pidetääs kirjoittamista yllä.



Tuulia

Vihdoin sain aikaiseksi kirjautua taas tänne... Muistin jopa salasanankin - vähän jännitti, että noinkohan tänne pääsen...



Olipa kiva lukea Pippandiin ja Minin kuulumisia. Pippandiin raskaus on edennyt jo hienoille viikoille - kohtahan sitä ollaan jo loppusuoralla...



Ja Minin lapset ovat kyllä tosi lahjakkaita! Ei meillä vaan vielä lueta - vihdoin ja viimein Saana on alkanut kiinnostua kirjaimista ja lukemisesta, mutta vielä on matkaa itse lukemiseen. Isoveljensä oli siinä suhteessa paljon aikaisemmassa ja osasi tässä vaiheessa jo kaikki kirjaimet ja tunnisti jokusen sanan (ei osannut kylläkään oikeasti lukea ennen kuin vähän vaille 6-vuotiaana). Saapa nähdä, oppiiko maalisneiti samaan tahtiin kuin veljensä vai onko hitaampaa sorttia. Mutta kyllähän nuo ehtivät...



Saana on aloittanut baletin ja luistelukoulun nyt syksyllä. Molemmista on tosi innoissaan ja menee mielellään. Hienosti myös jaksaa siellä kuunnella opettajia ja tehdä, mitä sanotaan (se vähän epäilytti etukäteen...).



Minä tosiaan olen ruvennut opiskelemaan, ja se tuntuu hurjan hauskalta ja mielenkiintoiselta. Opeharjoitteluun pääsen kolmen viikon kuluttua, joten sitten pääsee kokeilemaan tosihommia. On tehnyt kyllä todella hyvää tämä elämänmuutos - minä olen paljon paremmalla tuulella nyt kuin silloin, kun olin vielä töissä. Ja perheelläkin on kivempaa, kun äiti on rennompi ja mukavampi :)



Nyt täytyy mennä laittamaan lakanapyykki kuivumaan.



Kirjoittelemisiin (nyt kun tiedän muistavani salasanankin...)!



Terhi&muksut

meidän neitiä. Valtava kiinnostus kirjaimien opetteluun menossa. Harjoittelee mallista kirjainten kirjoittamista. Toinen innostus nyt syksyllä on liikennemerkit. Aina kun ollaan liikenteessä kyselee kaikkien näkemiensä liikennemerkkien tarkoitusta. Ehdoton lempparibongattava on "umpikuja". No tuleepahan itekki kertailtua harvinaisempia merkkejä.

Baletin eli lastentanssin aloitti myös isonsiskon jalanjäljissä. Tykkää tosi paljon.

Joku rajojenkokeiluVAIHE myös menossa. Kaikessa kuten syömisessä, nukkumaanmenossa, lelujenkeräilyssä, pukemisessa yms. pitää temppuilla. Mulla ei ole pinnaa semmoiseen ollenkaan... Ilmoitti tässä eräänä päivänä että jos olisi päiväkodissa olisi kuulemma tosi kiltti! Juuh kauhea kohtalo tää kotihoidossa oleminen ;-) Niin ja vain iskä saa häntä määrätä.

Syyssateita odottelee Sengi

Hih, Sengin kirjoitus olisi voinut olla kuin täältä mun näppäimistöltä :) Saana nimittäin harjoittelee myös kovasti kirjoittamista. Tänään mun piti kirjoittaa malliksi kaikkien perheenjäsenten nimet, ja niitä Saana sitten jäljensi.



Ja sitten tuo rajojen kokeilu... Hirveää vääntämistä jatkuvasti. Pukemisessa otettiin päikkyaamuina käyttöön tarrat, joten se sujuu. Sitten meillä on ollut päikystä lähtiessä käytössä iltalaulurangaistus, eli jos temppuilee, en laula iltalaulua. Toimii kohtuuhyvin... Mutta vielä on n. 100 muuta kohtaa, joissa pystyy venkoilemaan ja vänkäämään... Hassua vielä, kun päiväkodissa aina kehuvat, miten ihana lapsi Saana ja on ja miten hyvin hänellä menee - tervetuloa vaan kotiin katsomaan, miten "ihana" neiti täällä välillä asuu... ;)



Muuten ei ihmeempää. Mulla alkaa opetusharjoittelu ensi viikolla, vähän jo jännittää... Pari kurssia on tullut jo suoritettua, eli opintopistetilikin on jo avattu. Kyl se siis tästä!



Talvi ei ole vielä tullut tänne meille, pakkasta on öisin, mutta ei lunta. Mutta kerkiäähän se sieltä... Viikonloppuna pistettiin terassi ja piha talvikuntoon (tosin lehtiä ei ole vielä haravoitu, kun ovat suurimmaksi osaksi vielä puussa).



Mies ja lapset ovat tämän viikon syyslomalla, minä olen puoli päivää koululla, puoli päivää kotona. Eli vähän leppoisampi viikko.



Sellaista sekavaa höpötystä tällä kertaa :)



Palaillaan taas!



Terhi