~¤~ HELMIKUISET -07 ~¤~ mitä teille kuuluu? uusia?

Täällä ollaan...oon itsekkin etsiskellyt tuota helmien ketjua enkä löytänyt niin odottelin jos joku kirjoittaisi ensin. Eivät antaneet kirjautua näille uusille sivuille vanhalla pikku85 tunnuksella niin lisäsin tein uuden tunnuksen pikku1985.



Mekin ollaan oltu aikapaljon tuolla ulkona kun on niin hyviä ilmoja pidellyt. Aino on kova tyttö touhuamaan ja tykkää kesästä.



Otto meillä taas oppi juuri istumaan nousun ja eteenpäin ryömimisen...Sitä ennen mentiin vaan taaksepäin. Konttausasennossakin kovasti viihtyy mutta ei ole vielä kummemmin lähtenyt liikkeelle. Ja Ensimmäinen hammaskin puhkesi tuossa n.viikko sitten.



Miehellä alkaa loma perjantaina ja lauantaina olisi miehen papan hautajaiset ja sen jälkeen viemme lapset ystäväni luokse yökylään ja ajattelimme lähteä ihan kahdestaan kaupungille ainaki syömään.



Hääpäiväkin täällä on lyöty lukkoon 090909 on meidän hääpäivä sitten...Eipä tule ihmeempiä juhlia...käydään maistraatissa ja sitten ihan perheen kesken vietetään.



Ufalle voimia rankkoihin koettelemuksiin. En oikein tiedä mitä muutakaan sanoa kun en asiasta sen enempää tiedä :/



mutta kirjoitelkaahan muutkin vaikka kesä onkin lämmin ja ihmiset viihtyy varmaankin pihalla ja lomailevat!!!



Aurinkoisia päiviä kaikille

pikku1985 ja Aino 03/07 ja Otto 11/08

Minäkin palailin palstalle pitkän tauon jälkeen, kun haaveilemme toisesta lapsesta ja olen nyt tuolla vauvakuumeisissa käynyt vähän lueskelemassa ja muutaman kerran kirjoitellutkin.



Poika on kasvanut jo tosi isoksi. :) Vaikka lasta näkee päivittäin, niin tuntuu, että missä välissä siitä on jo noin iso ja omatoiminen pikkunaskali tullut. :´) Uhmaikä on myöskin iskenyt todella pahasti päälle ja välillä tuntuu, että meidän poika on ainoa joka kiukkuaa noin voimakkaasti, kun muiden lapset tuntuvat käyttäytyvän niin nätisti, kun niitä näkee. Mutta osaahan ne muutkin.



Järjestin tuossa hiukan ex-temporee häät ja menimme naimisiin kesäkuussa. Oli ihanat pienet juhlat lähimpien läsnäollessa. Nyt on sitten vauvakuume kasvanut kasvamistaan ja jännitän tässä, että tuleeko huomenna pettymys kuukautisten muodossa.



Mites teillä muilla on uhmaikäisten kanssa sujunut? Pistetäänkö vastaan joka asiassa vai vaan joka toisessa ja miten saatte huudon ja raivon talttumaan, kun se alkaa?



Meillä poika on tosi liikunnallinen ja vauhdikas. Kiipeilee joka paikkaan, ui kellukkeilla innoissaan ja myöskin hyppii veteen altaan reunalta, pelaa kaikkia mahdollisia pallopelejä ja energiaa vaan tuntuu silti piisaavan. Malttaa silloin tällöin lueskella kirjoja, mutta enemmänkin toiminnan mies on. Ikäähän pojalla on nyt 2v4kk, kun syntyi vasta maaliskuun puolella. Muiden kanssa olemisessa ja leikkimisessä on vielä harjoittelemista. On välillä vähän liian raju ja vauhdikas pienempien kanssa ja isompien kanssa ei juurikaan ole päässyt leikkimään, kun ei tässä naapurustossa ole kauheasti. Välillä itseänikin harmittaa, kun kavereilla ei ole vielä lapsia juurikaan, kun ei ole pojalle oikein samanikäistä/-kokoista kaveria. Tänäänkin lähti raukka ulkona ollessamme vaan seuraamaan kahta äitinsä kanssa ohimennyttä lasta metsään, kun selvästi kaipasi leikkiseuraa. Kuljimme sitten yhdessä tyttöjen kanssa metsälenkin läpi.



Noh, mutta minä jatkan jännitystä täällä. Toivotaan, ettei mensut alkaisi huomenna.



Ufakukille tsemppiä vaikeaan elämäntilanteeseeen, vaikken minäkään sen tarkemmin mitään osaa sanoa. Kyllä ne vaikeudet aina jossain vaiheessa helpottavat!



Kiva lukea pikunkin kuulumisia! Ja onnittelut tulevasta hääpäivästä! :)



- Jolanda kp 30/31

Meillä on nyt niin, että kaikkien näiden muiden vastoinkäymisten lisäksi meidän pappakin löydettiin viime viikolla kuolleena :( Menehtyi sydänkohtaukseen tasan 6kk mummun kuolemasta. Ensi viikko sitten tuleekin olemaan rankin tähän astisista, saadaan tuosta isoimmasta jutusta lisätietoa ja hautajaiset on lauantaina. Odotettavissa on myös, että äiti tekisi itselleen jotakin (yritti juhannuksena itsemurhaa). Mietin vaan, että paljonko vielä kaadetaan tuskaa yhden ihmisen harteille?



Onneks on nuo tytöt pitämässä omaa päätä kasassa ja jaksamassa tämän kaiken keskellä. Jostakin se jaksaminen vaan löytyy joka aamu :) Joku ihana ystäväni sanoi, ettei tästä voi enää nousta kun ylöspäin - niin rankka vuosi on ollut.



Noh, viime viikolla kävin viemässä hakupaperit koululle ja tuloksia odotellaan marraskuun loppuun. Paikka kyllä on 97%:sen varma.



Meillä uhmailee kumpikin. Enni millon mistäkin ja Viivi kun ei saa tahtoaan läpi. Mä annan kaikessa rauhassa kiukuta kiukun pois ja otan syliin, kun on rauhoittunut. Tepsii meillä :)



Miten Jolanda kävi kierron kanssa? Onnea naimisiin menon johdosta ja pikulle myöskin onnittelut hääpäivästä :)





-Ufa

Kyllä sinulle Ufa on kaadettu niskaan nyt todella paljon murhetta. Voimia jaksamiseen! Kovasti tsemppiä toivon myös äidillesi, että jaksaisi jatkaa täällä. Oma isäni teki itsemurhan 8 vuotta sitten ja edelleen kipu tuntuu sydämessä, vaikka aikaa on jo kulunut. Onneksi tosiaan sinulla on ihana perhe tukena ja lohtuna. Ihanat pienet tytöt. Toivotaan myös, että tosiaan saisit koulupaikan, niin alkaisi vähän niinkuin uusi ajanjakso elämässäsi sitä kautta, ehkä. Tsemppiä!



Meillä ei vielä tärpännyt, mutta nyt on taas toiveet korkealla. Saapa nähdä kuinka käy. :) Vielä yli viikko pitää jännätä, kun juuri vasta oli ovis. Ensi talvesta tuleekin sitten mielenkiintoinen. Jään mahdollisesti yksin esikoisen kanssa Suomeen, jos miehen työt ulkomailla vihdoin varmistuvat. Siihen päälle koulu ja ehkäpä vielä raskauskin, niin ei ainakaan liian helppoa tule olemaan. Mutta kyllä me selvitään. Uskon siihen. Aina ne asiat jotenkin järjestyy.



- Jolanda kp 23/31

...Kyllä menee nopsaa tämä aika. Meijän pikkumies on tänään tasan 9kk vanhempainvapaa loppuu viikon päästä ja lomat on vietetty. Aino ja Otto olivat viimeviikonloppuna kaverini luona yökylässä ja käytiin miehen kanssa leffassa,syömässä ja tanssimassa olihan mukavaa kun aamulla ei tarttenut 7 herätä vaan nukuttiin jopa puol 10 asti :D

Ja lauantaina olisivat vielä menossa mummulle yötä että äiti ja isi lähtevät Kemiin rock-konserttii :D



Ufalle paljon voimia. Joskus elämä koettelee rankimman kaavan kautta. Itselläkin jotain rankkoja kokemuksia eikä auttanut kun eteenpäin vaan mennä.



Jolandalle tsemppiä ja jänniä päiviä tiedossa :D



Eipä mulla paljoa asiaa ees ollu...Toivottavasti tänne eksyisi muitakin kirjoittelemaan kuulumisia!!!



Aurinkoisin terveisin Pikku ja Aino 03/07 ja Otto 11/08

Moikka!



Tulin päivittelemään noita meidän yrityshommeleita, jos teitä kiinnostaa. :) Eli eli omanapaista juttua tiedossa.. viime kuussa mulla tuli ovulaatio myöhemmin kuin normaalisti, joten menkatkin siirtyivät sitten myöhemmäksi. Mies sai työkomennuksen ulkomaille ja olin jo menettänyt toivon, että ehtisimme enää ennen hänen lähtöään yritää toukokuun vauvaa. En tikuttanut edes, kun ajattelin sen olevan turhaa. En myöskään pahemmin palstaillut, kun halusin saada pettymyksen vauvahaaveiden siirtymisestä ja haaveet yleensäkin pois mielestä. Mutta sitten viimeisellä viikolla ennen miehen lähtöä ensin maanantaina ja myöhemmin saman viikon lauantaina tuli ovislimaa tai ainakin hyvin samankaltaista. Nyt jälkeenpäin uskon, että ovis oli lauantaina ja juuri perjantaina olimme sattuneet peittoja heiluttamaan. No en uskaltanut edes toivoa, että viimeisellä mahdollisella hetkellä meillä voisi tärpätä.



Nyt on reilun viikon verran (piinaviikko) maha ollut turvoksissa ja hiukset rasvoittuvat päivässä. Mitään muita oireita ei ole ollut, mutta toivo heräsi silti. Jospa sittenkin. Tänään on kp 31/31(viime kierto 35) ja ajattelin, että testaan näkyykö ovistestissä yhtään mitään. Huomenna olin ajatellut tuhlata sen ainokaisen raskaustestin, joka kaapissa odottaa. Varauduin jo pettymykseen, kun testi olisi valkea kuin lumi, mutta ei. Ovistesti näyttikin plussaa!!! Apua!! Iik!! Nyt on pakko seuraavalla vessakäynnillä tehdä se raskaustesti. Uskomatonta, jos meillä tärppäsi. Palaan asiaan illalla tai huomenna viimeistään. :)



- Jolanda kp 31/31 vaiko kenties rv 4???

En oo pitkään aikaan päässy näille sivuille jostain syystä ja nyt oli tehtävä uus nikki, että pääs kirjotteleen!

Olin todella yllättyny kun löysin vielä meidän pinon!

Kiva kun jotkut on viitsineet jatkaa =)



UFA:

Todella suuri osanotto menetyksistäsi ja voimia tuleviin koitoksiin!



Jolandalle peukkuja tärppiin!



Ja kaikille vihityille onnittelut!!!

Me käytiin miehen kanssa myös tänäkesänä maistraatissa kaksin ja yllätettiin niin suku, kuin ystävätkin!

Pari viikkoa myöhemmin pidettiin kotona suvulle kahvitus.



Poika kasvaa ja vauhti kiihtyy, vaikkakin on kyllä kiltti. Ollaan Peetun kanssa kotona -oltu kesäkuusta asti- ja ollaan viihdytty todella hyvin.

Mun tilanne on edelleen sama (ihan kuin toistaisin itseäni aina vaan =) )

eli jalka on aina vaan kipee reisivaltimon leikkauksesta huolimatta..oon sairaslomalla (ja työtön) ja ens kuussa etsitään taas vikaa jalasta ja jos ei löydy niin ilmeisesti vaiva kulkee mukana lopun elämää =(



Eipä nyt tälläerää muuta, palailen taas!

m ja P

UFA teki uuden tunnuksen, kun en myöskään jostakin syystä päässyt kirjautumaan enää edes uudella salasanalla.



Täällä arki rullaa samaa tahtia kuin ennenkin, tosin nyt ei ole vastoinkäymisiä oikein ollut hetkiin :D Vaikeuksista on siis selvitty.



Syksy on ollut tyttöjen kanssa hemmetin rankka kaamosväsymyksen ja uhmien tähden. Jospa se tästä pikkuhiljaa alkaisi tasaantua, kun itse olen jo aivan joulufiiliksissä! Eilen tarkistin ruokalistaamme ja joululahjoja, pukkikin ajateltiin tilata - eka yhteinen joulu. Joku varmaan muistaakin että vuosi sitten joulun aikoihin pakkasimme tavaroita ;) Mitenkäs muilla, joko olette aloittaneet joulun odotuksen?



Viivin päiväkotipaikasta ei ole vieläkään kuulunut mitään, muttei sillä ole niin kiirettä kun tammikuussa se paikka vasta tarpeellisempi olisi JOS nyt kuitenkaan aloitan opiskeluja.. Saa nähdä menenkö mieluummin suoraan töihin. Rahallisesti se olisikin ehkä järkevämpää.



Enni täyttää ensi viikolla JO 1½ vuotta!! Tiistaina onkin neuvola molemmilla tytöillä, Viiviltä poistetaan samalla yksi iso molluska. Enni oppi vihdoin 14,5kk ikäisenä kävelemään joten kiirusta pitää :)



Terkkuja kaikille, Jolandan kuulumisia odotellessa. Toivottavasti nämä sivut nyt ei enempää herjaa pääsyesteitä ja saadaan pino taas aktiiviseksi.

Kiva että mammuttikin on löytänyt taas takaisin palstalle...Ja että Ufalla alkaa jo vähän helpottaan, mulla kans on välillä semmosta jotai syysväsymystä tai jotai...jotkut päivät ovat toisia rankempia.



Mulla kans ei toiminu tää alkuperäinen nimi ja tein uuden ja kuitenkin lähetin sähköpostia tuonne ylläpitoon ja he lähettivät mulle salasanan millä pääsin takaisin tällä alkuperäisellä nickillä...



Meillä vietetään kohta Oton 1v päiviä ja kovasti odotellaan millon pikkumies rupeaa kävelemään, nyt mennään jo tukea pitkin mainiosti.



Aino taas on kova laulamaan. Muumilaulut menee kuin vettä vaan ja lauri tähkää,leevi&leavingsit :D

Mukavan kuulosta kun pikkunen laulaa päivät pitkät, Minä olen siis edelleen kotona ja töihin on ikävä jo...mutta kyllä tuo pikkumies sais olla isompi ennenkuin tarhaan menee. Ja sitäpaitsi eipä oo mulla sitä työpaikkaakaan.



mutta ruvetaanhan palstaileen kun illat pimenee ja ilmat kylmenee...:)



-pikku85& Aino 2v7kk ja Otto 11kk(paria viikkoa vaille 1v)

Kuvassa Otto uudessa pipossaan

Onnea Otolle, etukäteen tai jälkikäteen kunnen nyt päivää muista ;)



Meille tuli nyt varmistus että tytöt aloittavat tammikuussa päiväkodin. On kuulemma paikat niin kiven alla ettei päässeetkään siihen mihin haettiin, anyway pääasia että pääsivät. Mullakin alkaisi opinnot tuolloin, mut olen vakavasti alkanut miettiä josko kuitenkin hakisin suoraan ensin kursseille (päivittämään tietotaitoja) ja sitten töihin. Ei oikein nyt jaksakaan innostua enää opiskelemaan :D Ja hoitajista on varmasti pulaa tällä hetkellä.



Kovasti mietityttää tuo sikainfluenssakin. Mitenkäs muilla, oletteko rokotuttaneet lapset tai aiotteko rokottaa? Mitä ajattelette? Miten olette varautuneet mahdolliseen tartuntaan? Meillä ei lapsia rokoteta, ihan jo pelkästään siitä syystä ettei mielestäni rokotetta ole tutkittu tarpeeksi. En halua omalle tunnolleni sitä että rokotteesta aiheutuisi myöhemmin jotakin komplikaatioita. Itse SI ei mua sinänsä pelota, tulee kun on tullakseen ja meillä on varauduttu hankkimalla juomaa, lääkettä ja valmisruokia (pakaste, purkki, helppoja) valmiiksi. Ei kuitenkaan voi tietää kuinka rajuna tauti tulee ja ollaanko kaikki samaan aikaan kipeinä vai miten.

Mun on miehellä ollu kohta 6 viikkoa paha yskä, kävi lääkärissä muttei ole sikaa muttei kyllä antibiootitkaan kunnolla auttaneet. Lääkkeet loppui eilen joten odotellaan ja katsellaan miten käy. Mun sisko taas joutui viime viikolla sairaalaan eristyksiin SI-epäilyksen vuoksi. Kuume oli yllättäen noussut korkealle ja RR melkein romahti, mittaus oli ollut 40/40 ja kiidätetty sairaalasta A sairaalaan B. Kyllä oli pelko persuksissa kun äiti soitti ja kertoi. Sikaa ei kyllä siskolla ollut, vaan oli sitten siirretty keuhkotautien osastolle. En tiedä mikä oli, todennäköisesti päässee tänään kotiin.



Mä olen pikkuhiljaa alkanut valmistella joulua. Joulukortit on ollu jo parisen viikkoa tekosillaan, pikkuapurin kanssa paljon helpommin sanottu ku tehty =P Jouluverhot vaihdoin viikonloppuna ja seuraavaksi alan tehdä laatikoita pakastimeen. Ensi viikonloppuna vietellään kummipoikamme synttäreitä ja sitten voikin jo tehdä loput valmistelut.



Joulun odotusta kaikille,

äippä ja Viivi 2/07 + Enni 4/08

En tiedä miten tännekin eksyin, mutta täällä nyt ollaan pitkästä aikaa. Eli mullahan oli ja on edelleen 3 lasta nyt siis vanhin jo ekalla luokalla ja keskimmäinen täyttää 6.v ja nuorimmainen siis Ronja syntyi 13.3.07 (olin se viimeinen mohikaani joukossa!). Meillä ei ole mitään ihmeenpään tapahtunut, toki lapset kasvaa vauhdilla ja yksi musta "pieni"paholainen on liittynyt tuon kultsun kanssa joukkoihin eli Meillä on nykyisin 2 koiraa, toinen on 12,5v. kultainen noutaja ja toinen on 1.v Newfoundlandinkoira! Muuten ollaan normaalisti töissä arkena ja lapset päiväkodissa ja koulussa ja hyvin on mennyt.



Tänä syksynä kyllä sairasteltiin oikein urakalla kun kaikilla kolmella oli vesirokko ja tietenkin niin että kaikki sairastivat peräkkäin eli melkein 3 viikkoa olin töistä poissa. Sitten oli vielä joku tosi inhottava flunssakausi (ei kylläkään sikaa) ja nyt on vanhin taas kuumeessa, joten siksi tänäänkin kotosalla.



Joulua puuhaillaan ja lahjat on kokonaan vielä hankkimatta, mutta eiköhän vielä ehdi!



Kiva oli lueskella muitten kuulumisia, kertoilkaahan lisää ja toivottavasti muutkin eksyy tänne palstalle!!



IHANAA JOULUN ODOTUSTA JA JOULUA KAIKILLE!!!

..ja uudenvuoden räiskintää odotellaan.



Oltiin oltu todella kilttejä kun pukki toi paketteja niin paljon =)



Peetu ei meinannut jaksaa avata edes kaikkia, kun olis halunnu leikkiä jo ekan paketin lelulla koko päivän.

Tässä on nyt sitten pyhät ja välipäivät leikitty ja pelattu poikien kanssa.

Isommat pojat (11-ja 9v.) sai minibiljardin ja pleikalle Buzz-visan ja niitä tahkotaan yhdessä yömyöhään.

Onneks ei oo itellä töihin menoo aamulla...Sairaslomalla kun oon.

Huomenna olis taas lääkäri ja lisää saikkua aion ruinata.

Voipi olla, että mulla on joskus tulevaisuudessa edessä ammatinvaihdos...Eikä hajuakaan mille alalle pitäs sit lähtee lukeen. Kaikki, missä vähänkään pitää liikkua on sit pois suljettu.



Kiva Kolomonen kun sinäkin eksyit tänne!



No, mutta nyt on mentävä lumitöihin.. Kun vihdoin alkoi lunta sataa, niin sille ei näy loppua =)



m&P

Muistui yhtäkkiä mieleen tämäkin ketju, niin tulin tänne päivittelemään. Viimeisiä taaperokuukausia viedään, vaikka meillä ei kyllä ainakaan ole tullut enää pitkään aikaan mieleen kutsua poitsua taaperoksi, kun on niin iso jo. :) Minkäs kokoisis teidän lähes kolmivuotiaat ovat? Meillä on pojalla pituutta n. 108 cm ja painoa n. 18 kg. Luullaan lähes järjestäen 4-vuotiaaksi. Jopa neuvolassa, kun menin omalle käynnille ja poika oli mukana. :D Juu ei, ku tää on vasta 2-v. :D Mutta siis tuosta päästäänkin iloisiin uutisiin eli meillä sitten tärppäsi viimeisellä mahdollisella hetkellä, miehen lähtöä edeltävänä iltana. Olin jo luopunut toivosta saada kevätvauva, mutta niin se vain onnistuikin. :) Nyt on viikkoja kasassa jo huimat 23+jotain ja syksy vilahti ohi ihan huomaamatta. Yhtäkkiä oli vaan joulu ja raskaus puolivälissä.



Mies lähti siis elokuun lopulla ulkomaankomennukselle ja palailee toukokuussa jossain välissä. Vielä ei tiedetä tarkkaa päivää, joten jännäksi käy, että ehtiikö mukaan synnytykseen. Itse olen ollut koulussa ja tarkoitus olisi olla toukokuun loppuun asti. La on 20.5., joten saa nähdä miten mun suunnitelmille käy. :) Poju on tarhassa. Ihan hyvin on mennyt ja lähisukulaiset ovat auttaneet paljon, että olen saanut kouluhommiakin hoidettua. Olen siitä onnekkaassa asemassa, että raskaus ei aiheuta sen kummempia oireita tai vaivoja, kuten ei esikoisenkaan aikana.



Mutta nyt pitää kömpiä jo nukkumaan. Huomenna on taas arkiaamu ja aikainen herätys. Mukavaa kevättä kaikille!



- Jolanda + poika ja sintti



Ps. Mammutti, tosi kurja, että sulla vaan se jalka vaivaa! Tsemppiä uuden ammatin mietintään!

täällä pohjoisessa on niin ihanan keväiset kelit jo että me nautitaan auringonpaisteesta ja pikkupakkasesta :)



ONNEA Jolandalle raskautumisen johdosta!!!



Meillä vielä 3-v synttäreihin pari viikkoa, 3v hammastarkastus käytiin viikko sitten. Aino oli tosi reipas ja utelias kun pääsi hammastarkastukseen. Alapurentaa neidillä vähän ja hammaskaari on vähän pieni, kuulemma 5v tarkastuksessa ehkä ruvetaan tekemään sitten jotain...



Aino on ihan muumien perään ja vauvojen. Tykkää hoitaa vauvoja kovasti.



Meillä ollaan vielä kotona saa nähdä saadaanko tarhapaikat kun täällä on kuulemma täyttä. Kesäksi ainakin suunnittelen töihin menoa ja syksyllä sitte ruveta etsimään vakituista ellei innostu ihan tosissaan opiskelusta uudestaan, vähän on ollut mielessä sekin.



mutta meillä mennään perusarkea, jos muistan palaan kertomaan neuvolakuulumiset sitten kun se on käyty.



Missäs kaikki???



Aurinkoisin terveisin pikku ja Aino ihan kohta 3v ja Otto 1v3kk

Oli vaihteeksi ongelmia kirjautumisessa. Meillä kävikin niin kivasti, että tytöille olisi ollut tammikuusta alkaen 2 hoitopaikkaa tiedossa, mutta äitipä repäisi ja peruutti opiskelupaikan! Olisin päässyt opiskelemaan sahoa, mutta käytännön syistä oli fiksumpaa siirtää aikeita tai suunnitella suoraan töihin menoa. Kotosalla ovat edelleen molemmat. Ainakin syksyyn saakka.



Mä itse suoritan tällä hetkellä ajokorttia loppuun (tai lähinnä sen maksua), jospa sitten elämäkin helpottuisi :)



Meidän 3v uhmaikäinen oli neuvolassa oikein reipas ja fiksu, teki 4v palapelejä, piirsi hienosti ja saatiin jopa kuulo otettua. Pituutta neidillä 92,5cm ja painoa 12,6kg. Uhmaa tosiaan on edelleen enemmän ja vähemmän.



Eilen otettiin varastosta pyörä ja alettiin opettelemaan ajamista. Katsotaan milloin oppii ;) Kovasti odottaa jo kesää ja uimaan pääsemistä.



Mun toinen pikkanen vauva täyttää ens viikolla jo 2v! Aika menee aivan yllättävän äkkiä, eikä ihmekään kun täällä podetaan vauvakuumetta. Yritystä ei aloiteta aivan helposti, kun useimmiten tuntuu ettei kahdenkaan kanssa jaksaisi. Silti sitä tahtoisi...



Onnea jolandalle loppuraskauteen! Hienoa että teillä tärppäsi.



Seuraava vastaaja joka muistaa ketjuun kurkkia, voisi aloittaa uuden. Eikös? Tässä on muutamia juttuja jotka muistuttavat viime vuodesta liikaa..



Ihanaa kevättä

t. äippä + V 2/07 & E 4/08