***Aurinkoista viikonloppua, MAALIKSET ' 05!!!***

Ihanan aurinkoinen ilma ulkona! Meidän vain pitää tässä kohta ruveta pakkaamaan tavaroita, kun lähdemme vanhempieni luokse. Miehellä on maanantaina ratkaiseva työhaastattelu Treella, ja menemme sinne jo viikonlopuksi. Minä pidän sitten maanantain vapaata, samoin kuin lapset, eli tulemme vasta maanantaina kotiin.



Sengille vielä: näin arvelinkin, ts. että pidät työ- ja yksityisasiat erillään, mikä onkin äärimmäisen viisasta ;-)



Kirjoittelen tässä miehen koneella, ja tässä pitää e-kirjainta hakata ihan hulluna ennen kuin se toimii. Suunnattoman ärsyttävää...



Nasulina kyseli mahan pullahtamisesta. Kyllä se minullakin Saanasta aikas aikaisin pullahti, joskus viikolla 17 näkyi jo ihan kunnolla (yksi asiasta mitään tietämätön nimittäin onnitteli...). Eli varaudu vaan ihan ajoissa pukemaan mammavaatteita...



Kuan meno kuulosti tutulta, tosin minun ei tarvitse matkustella, mutta työmäärät ovat meilläkin välillä aika hurjat ja jaksamista koetellaan. Ei muuta kuin voimia sinne, toivottavasti saatte pidettyä kunnon kesälomat!



Meillä tosiaan nuo ruokailut ovat vähän ärsyttäviä hetkiä, kun penskat tekisivät kaikkea muuta kuin söisivät. Jos siis joku osaa neuvoa, miten sisarukset saa olemaan yllyttämättä toisiaan tyhmyyksiin ruokapöydässä (=ruoalla leikkimiseen), otan vinkkejä kiitollisena vastaan... Silloin menee hyvin, jos ruokana on maksalaatikkoa (molempien lemppari...), mutta kun sitä ei voi syödä joka päivä ;-) Onneksi sentään jotkut asiat sujuvat, ettei aina tarvitse tuntea itseään surkeaksi kasvattajaksi... Kai se on niin, että jokaisella on ne omat akilleenkantapäänsä tässäkin asiassa.



Olipa muuten ihanaa saada nukkua tänä aamuna kunnolla myöhään. Me olemme miehen kanssa nyt ihan järjestelmällisesti sopineet, kumpi nousee kumpanakin viikonloppuaamuna, kun muuten menee aina minun heräämisvuorokseni. Päätin, että aktiivisesti kysyn mieheltä, kumpana aamuna hän haluaa herätä, kun ei kuitenkaan huomaa itse tarjoutua. Siis nousee ihan mielellään ja antaa minun nukkua, mutta minun on turha odottaa, että olisi niin ritarillinen, että tarjoutuisi itse... Niinpä päätin, että pidän itse oikeuksistani kiinni, niin kaikki voivat paremmin ja ovat paremmalla tuulella... ;-)



Nyt tämä e-kirjaimen temppuilu ärsyttää sen verran, että lopetan. Ja johan tästä tarinastakin tuli mittava...



Paranemisia sairastupiin!



Terhi&kullannuput

Heips

Täällä n. tunti sit kotiuduttiin päivystyksestä. Korvatulehdus siellä sitten oli. Eritettä oli toisesta korvasta valunut. Mutta eivät nähneet tärykalvoa. Sanoivat että on joku ulkokorvan tulehdus.



Nasulina Emilia on ollut aiemmin todella hyvä syömään mutta nyt viime aikoina ei ole antanut syöttää muutaku viilit ja jugurtit ja välillä menee ruokaa suuhun ja väliin sit ei oikeen mitään. Neuvolassa sanoin asiasta mutta kun oli kasvanut kuitenkin tasaisesti ni ei siihen sit puututtu. Ja nyt kun on kipeä tuntuu et ei mee sitäkään.



Toivottavasti nyt tuo lääkekuuri riittää ettei tul kierrettä.



Paranemisia jokaiseen sairastupaan.



T.Satu ja Nukkuva korvapotilas Emilia

meillä ollaan herätty kukonlaulun aikaan. Vietiin eilen tutit oravavauvoille ja Kaisa ei saanut enää unta puoli kuuden jälkeen. Eilen jäi päiväunetkin väliin, kun ei tutitta osannut parka rauhoittua. Illalla sydäntä särki, kun sängystä kuului vuoronperään " äitin syliin pääsee. Kaisa tutit ottaa" . Huoh. Yllättävän nopeasti se uni sitten kuitenkin tuli. Aamutuimaan käytiin hakemassa tyttö meidän sänkyyn, kun Kaisa tuumasti, että Kaisalla paha mieli. Mutta ei se uni sielläkään tullut ja puoli seitsemältä mä sitten luovutin ja noustiin päivän touhuihin.



Nyt Kaisa on isänsä kanssa ulkoilemassa ja mun piti lepäillä. Mutta mitä vielä, mä pakkailin pieneksi käyneitä vaatteita ja kenkiä pois ja siivoilin vähän. Ruuanlaittoon pitäisi seuraavaksi ryhtyä, kun tuli tuo aamupala nautittua sen verran aikaisena.



Tälle päivälle onkin luvattu tosi kaunista ilmaa. Eilen oltiin pyöräilemässä ensimmäisen kerran tänä keväänä ja käytiin piknikillä tuossa lähimetsässä, jonne ne tutitkin vietiin. Tänäänkin pitää keksiä jotain mukavaa ulkoilua - taidetaankin mennä Haltialaan. Onneksi tässä nyt on muutama viikonloppu niin, ettei ole mitään sovittuja menoja tai matkoja.



Nyt päivän puuhiin, mukavaa sunnuntaita kaikille!



kua ja Kaisa

Tosin aurinko ei kovin kummoisesti (vielä ainakaan) paista, mutta sen verran lämpöinen keli oli pyöräillä ja ulkoilla, että pojilla oli selkeästi vähemmän vaatetta kuin aiemmin. Siis meillä kun luntakin on maassa ja kovia pakkasia ollut öisin, niin ihan on toppapukua käytetty. Muutaman kerran iltapäivisin on pistetty kevätpuku ja eilen iltapäivä oli pitkästä aikaa sellainen sää. Ja tosiaan tänään.



Huominen olisi vielä lämmin, mutta jo tiistaiksi ja keskiviikoksi Hesari näytti meille taas kylmempää. Saas nähdä mitä tulee. Jospa ei lunta enää kuitenkaan.



Mutta bongattiin poikien kanssa ekat leskenlehdet tänään! Teillä saattaa jo kukkia kaikenlaista muutakin siellä etelämmässä, vai mitä?



Terhi tule sitten heti kertomaan kuulumisenne! Jänskä viikonloppu ja erityisesti tuo maanantai.



Jos teillä tuo ruokailuhetki aiheuttaa vanhemmille hetkellisiä päänsärkykohtauksia, niin meillä isomman kanssa " siirtymäjutut" taas ontuu. Käyttäytyy ihan niin kuin silloin joskus 2,5-vuotiaana. Pukeutuminen ja iltapesulle meno, uloslähtö jne. Tiedän, että tartteisin lehmän hermot näihin tilanteisiin, mutta käyttäydyn joskus itsekin kuin pieni kakara noissa tilanteissa... ;)) Tarkoitan, että poltan päreeni aika hetimmiten enkä malta odottaa kovin kauan. Enkä jaksa jekuttaa tai keksiä mitään systeemiä, olen aika mustavalkoinen.. Itekseni olen ajatellut, etten enää työpäivän jälkeen jaksa pinnistellä täällä kotona. Kun töissä päivittäin menee läpi reilu sata oppilasta ja vetää tiukemmat paikat usein huumorilla läpi oppilaiden kanssa, niin kotona menee sitten siitä mistä aita on matalin. Viikonloppuisin jaksan ihan eri tavalla ja nautin kotona olemisesta ja tänäänkin maltoin vain odotella, kun pyörälenkin lopuksi 4,5v kiukutteli väsyneenä pihalla, ja menin lopulta auttamaan, kun oli saanut pahimmat höyryt ulos.



Mutta toisaalta, ihan tavallista perhe-elämää mielestäni meillä, välillä jaksaa paremmin ja toisinaan ei. En nyt kuitenkaan ole vielä mikään hirviö-äiti, vaikka eilen lainasimme poikien kanssa kirjastosta kirjan Vesta-Linnea ja hirviö-äiti. Oli pakko lainata ja tuli jotenkin hyvä mieli, kun luettiin kirjaa pojan kanssa ja nauroimme yhdessä Vesta-Linnean ja äidin riidalle. Lastenkirjojen hyvää tekevä vaikutus näkyy meissä vanhemmissakin ;))



Maalispoika nukahti jokin aika sitten (meillä kun hieman vierähti aika tuolla ulkoleikeissä..) mutta esikoinen pyörii sängyssään eikä muka nukuta.. joo ei varmasti. Menen pian viereen köllöttelemään, jospa rauhoittuisi sitten.



Moiks!

Ja terkkuja mummulasta! Ollaan siis vanhemmillani. Minulla on tässä kaksi tietsikkaa auki, äidin ja isän koneella olen netissä ja omallani kirjoitan esseetä... Tässä toisessa kun on langaton internet, kun taas netin piuha on toisessa huoneessa ja haluan kirjoittaa täällä työhuoneen rauhassa... On tosi ammattimaisen näköistä, kun on oikein kaksi konetta ;-)



Essee on jo puoliksi kirjoitettu ja onneksi vaikeimmat osuudet takana. Kirjoitan siis hedelmöityshoitolain eduskuntakäsittelystä. Teoriaosan sain kirjoitettua, kohta esittelen sitten tutkimustulokset.



Saana on päikkäreillä, Nuutti katsoo dvd:ltä Pekka Töpöhäntää. Molemmilla muksuilla on järkyttävä yskä, iski taas ihan yhtäkkiä, kun edellisestä juuri päästiin. Heräsivät aamulla klo 5.45 yskimään eivätkä sitten enää tietystikään nukahtaneet. Ja minun heräämisvuoronihan se tietysti tänään oli... Kaiken lisäksi Saana sitten yski niin kovasti, että oksensi... Päästiin siis jo puoli seiskalta pesulle... Nyt neidille sitten maittaa uni, kun heräsi niin aikaisin. Nuutti on ihan väsynyt, mutta ei halua päikkäreille. No, saapa illalla ajoissa nukkumaan...



Meilläkin nuo siirtymät ovat hankalia. Iltatoimet sujuvat yleensä kohtuullisesti, vain pienellä huudolla (Saana kyllä yleensä menee jopa oma-aloitteisesti nukkumaan, mutta Nuutti ei). Mutta uloslähdöt ovat sellaista taistelua kummankin kanssa, että huhhuh... Onneksi kohta on kesä, niin ei tarvitse pukea ulkovaatteita, säästyy taas äiti monelta hermojen kiristykseltä. Olen myös huomannut saman kuin Pippandii, että työpäivän jälkeen kotona ei jaksaisi enää millään tsempata noiden hermojen kanssa... Viikonloput ovat paljon leppoisampia. Siksi kai yleensä sitten vältän työpäivien jälkeen kaikkea ihmeempää ohjelmaa, ollaan vaan kotona ja puuhaillaan kaikkea pientä.



Sellaista. Jospa jatkaisi tuota esseen kirjoittamista, niin saisi joskus valmistakin...



Aurinkoista päivänjatkoa!



Terhi



Ps. Pippandii mainitsi tuossa etelän kasveista. Meillä jo krookukset kukkivat nätisti, sireeneissä on lehdensilmut ja pikku hiljaa omenapuihinkin tulee silmuja. Ja lunta ei ole ollut enää hetkeen...

Moi pitkästä aikaa! Pitäis mennä syömään, joten pikainen kommentti KUALle ja kertokaa muutkin kokemuksianne. Meillä myös tiistaina luovuttiin tutista ja sen jälkeen päikkäreille rauhoittuminen on ollut vaikeaa. Ei neiti sen tutin perää sinällään enää itke (yllättävän helposti meni), mutta ei raukka osaa nukahtaa päikkäreille. iltaunille sitten paremmin. Nytkin nukkuu päikkäreitä vasta nyt!!! Siis normaaliaikaan ei suostunut ja lähtivät isän kanssa uimaan. Takastullessa nukahti autoon. Yritin jo herättääkin äsken ja heräsi, mut nukahti taas. Onko nyt siis päiväunet menetetty kokonaan vai miten teillä muilla tuteista luopujilla on mennyt? Yöunet on meillä parantuneet.



Toinen juttu. ostettiin pe pyörä! Sellanen 12-tuumainen apupyörillä, jossa työntökahva. Olin kahden vaiheilla ostaako Nopsan kolmipyöräsen, mutta ne oli täältä loppu, joten päädyttiin tohon tavalliseen pyörään apupyörillä. Mitat on ihan ok ja neiti mielellään nousee siihen, mutta polkemista ei vielä osaa, kun tänään aloitettiin. Mites muiden pyörät, onko kolmipyöräisiä vai kakspyöräsiä? Nyt moi!!

Koivupuu ja Kua

Koivupuu ja Kua

Taitaa olla viime kirjoituksesta aika pitkä aika, kun ei meinaa enää oikein edes osata...



Täälläkin on nautittu hienosta viikonlopusta ulkoilun merkeissä. Tänään käytiin Korkeasaaressakin ihailemassa eläimiä.



Kualle ja Koivupuulle piti toivotella jaksamista tutista vieroitukseen. Meillä se meni yllättävän helposti, mutta (hävettää myöntää) meillä käytetään edelleen tuttipulloa nukutukseen ja sen lopetus tuntuu jotenkin ylivoimaiselta. Odotan jotakin pientä lomanpätkää, sillä nyt en kyllä mitään ylimääräisiä valvomisia jaksa! Vaikka tuskin siinä kovin montaa yötä menisi.. Taitaa nämä jutut olla monasti vaikeampia vanhemmille kuin lapsille =)



Meillekin ostettiin 12 tuumainen Nopsa ja sillä on nyt harjoiteltu ulkona ehkä 5 kertaa. Polkeminen onnistuu aina silloin tällöin muutamia kertoja, mutta ei siis todellakaan mitenkään yhtäjaksoisesti. Tässä on onneksi pyöräilykelejä edessä pitkälle syksyyn, joten eiköhän se ahaa-elämys jossakin vaiheessa tule.



Peukkuja TEL:n perheelle, josko muuttolippu Tampereelle irtoaisi!! Aika iso muutos teillä on sitten edessä!! Mutta hyvä se ratkaisu on tehdä ennen kouluikää.



Nyt täytyy siirtyä iltatoimiin...



Hurtta