Paljonko teidän n. vuoden ikäiset lapset itkevät?
Olisi hauska tietää että onko meidän typykkä ainoa vuosikas joka itkee valehtelematta 50% hereillä olo ajastaan?
Hereillä olo aikaa on päivässä noin 10 tuntia ja tästä puolet neiti itkee ja huutaa. Mikään ei (ainakaan näyttäisi olevan) kipeä, eikä muutenkaan mikään ole vialla, mutta neiti vain itkee. Jos ottaa syliin, hiljenee ehkä hetkeksi, mutta pian pyrkii pois sylistä ja taas huutaa. Tätä on jatkunut kohta kuukauden ja täytyy sanoa että alkaa tuntua jo melko raskaalta hoitaa huutavaa taaperoa joka ei ole oikein mihinkään tyytyväinen!
Kommentit (3)
Meillä on 4-v. poika tämän kiukku neidin lisäksi, mutten muista että hänellä olisi tämmöistä aikaa ollut, mutta ovat kyllä muutenkin luonteiltaan erilaisia kuin yö ja päivä.
Pikkuinen on meillä rauhallisempi ainoastaan ulkoilessa, ja näillä keleillä se ei oikein onnistu kun ulkona täytyy saada kävellä ja nyt on niin kauhean liukasta ettei lasta voi rattaista laskea maahan. Kylässä tyttö ei ole yhtään " vieraskorea" vaan samanlainen huuto ja vehtaaminen sylistä lattialle ja lattialta syliin on kylässäkkin. Toinen asia millä rauhoittuu on kun antaa alasti touhuta, mutta sekään ei pitempi aikaisesti onnistu kun meillä on kylmät lattiat ja ne pissit on sitten pitkin lattioita...
Niin ja ikää meidän huutajalta löytyy 14kk!
Joku päivä taas on vähemmän huutoa, tuntuu että on syönyt silloin paremmin, kun on saanut itse syödä kaikessa rauhassa. Esim. näkkäriä tai mitä vaan leipää tms. annan käteen ruoan päälle ja saa sotkea sen kanssa rauhassa. Tai jotain riisiä ja makaronia saa levittää rauhassa ruokapöydässä, varmaan tunnin jaksaa syödä yhteen menoon.
Esikoisella samanlaista oli samassa iässä. Helpottaa varmana kun oppii liikkumaan vielä paremmin, hallitsemaan lusikkaa, ja puhumaan paremmin..
Nyt ainakin kiukuttaa joskus jos poikamme haluaa jotain, ja sitten ei osaa sanoa mitä. Esikoisella oli vielä enempi kiukkua, kun ei vieläkään osaa sanoa 3v:nä " Joo" tai " ei" vaan pitää eleistä ja ilmeistä edelleen arvailla. On arempaa sorttia. Pienempi osaa sentään " joo" sanoa.. välillä hokee sitä turhaankin, ei osaa nimetä että mitä haluaa, sanoo vaan " joo, tota joo joo joo" ... ja sitten kiukuttaa ku äiti ei tarpeeks nopeaan löydä sitä " tota" tai halua antaa sitä edes.
Ei kai tässä muuta vinkkiä itsellänikään ole antaa kuin jaksamista vaan.
Meillä on ollut vastaavan laista kans noin kuukauden, nyt ehkä hiukan helpottanut. Olen otaksunut, että poika on nyt sellanen ristiriitainen kausi: aina pitäsi olla sylissä, toisaalta taas sylissä on just paha. Eli laps haluaisi olla itsenäisempi, mutta samalla tajuaa olavansa kuitenkin aika riipuvainen. Kun laskee lapsen maahan alkaa huuto. Kuitenkin usein vänkää ite pois sylistä, mutta itsee taas sekunnin kuluttua syliin, johon ei kuitenkaan rauhotu... Virikkeitä pitää olla kovasti ja uhmakin painaa päälle. Pitää saada lotrata käsien pesussa, vaippaa ei saa pukea kun pippeliä on pakko räplätä ikuisuuden, lusikka on pakko saada käteen, mutta sitten se pitääkin heittää kiukuissaan pois. Kieltäminen saa pojan hermostumaan, joten oon yrittänyt välttää kieltosanoja ja joko yrittänyt kiinnittää pojan huomiota muualle tai nostaa vaarallisesta paikasta pois ilman suurempia kieltoja. Hirmu ristiriitaista. Kait jonkinlaista uhmaiän esiastetta tai jotain. Nyt kun poika on ollut enemmän isänsä hoidossa (yleensä hoidan itse melkein kokonaan) niin pojasta on tullu ihan eri mies. Jonkin verran on auttanut kävelylenkit rattaissa hereillä ollessa tai kyläly ja muiden ihmisten kanssa oleminen.