HEINÄKEIJUJEN UUSI PINO!!

Mutsin kanssa samoja pohdiskelen tuosta eroahdistuksesta. Meillä on Sannilla hyvin samoja oireita, eli itkuisuutta ja vierastamista. Monesti sitten on hyvinkin tyytyväinen, jos vain saa äidin sylistä maailmaa ihmetellä.



Meillä mennään edelleen pääsääntöisesti rintamaidolla. Yöt ovat onneksi taas vaihteeksi vähän rauhallisempia (parin viikon ajan S. söi 1,5h välein - tai kaipasi läheisyyttä, eikä tutti kelvannut). Neuvolassa tästä mainitsin ja th:n mielestä oli vain lisämaidon tilausta, mutta itse epäilen tuota eroahdistusta siis. Maistelun olemme aloittaneet perunalla. Vkonloppuna S. sai myös kuningatarsosetta, mikä oli tosi pahaa:S - ainakin tytöntyllerön mielestä. Eilen lisäsin myös porkkanaa perunasoseeseen.



Kääntyillä meillä ei vielä mihinkään suuntaan. Kyljilleen Sanni menee selällään ollessaan, masullaan on vain paikallaan, heilutellen hermostuneesti jalkojaan. Sannilla taitaa tuo masu olla tiellä kääntymisen suhteen:-)



Nyt herättiin päikkäreiltä. Mukavata viikon jatkoa!

t. Heinähaave ja Sanni

Hei vaan heinäkuiset ja voi hurjaa: meidän vauva tulee perjantaina 4 kk! Tytöllä isoveljet 05/04 ja 08/02. Tyttö oppi kääntymään masulleen 3.5 kk ja välillä pitää laittaa sitteriin lepäämään kun toi kääntyily on niin rankkaa puuhaa että ihas sylki valuu ja huohottaa. Tämä nuorimmainen on näistä lapsukaisista rauhallisin ja tyytyväisin, liekö sitten että on tyttö vai onko " turhat" hötkyilyt jääny äidillä pois. Kävimme maitoaltistuksessa ja kuten epäilinkin maitoallergia on, joten äiti ollut maidottomalla sekä kananmunattomalla nyt 2 kk. Suht helppoa ollut vaikkakin suklaata ja jäätelöä ja juustoa syö jo unissaan kun tekee niin mieli. Alussa näytti toimivan hyvin mutta nyt illalla alkanut taas itkuinen olo, joskus öisinkin ja naama näppylöillä. Eilen oli raapinut päänsä vähän verille. Pidän ruokapäiväkirjaa, mutta kyllä tää välillä on aika rankkaa kun ei keksi mikä vaivaa. Kiinteitä en voi kuvitellakaan aloittavani (tai siis vauva) kun muutenkin masua särkee. Heikkoina hetkinä mietin pitäiskö imetys lopettaa ja siirtyä apteekin korvikkeisiin, mutta tyttö kasvanut hyvin ja kuitenkin niitä hyviä päiviä enempi kuin huonoja. Pojilla vauvatukka vaan jatkoi kasvuaan, mutta tällä neidillä on lähtenyt kokonaan pois, lukuunottomatta alaniskatukkaa ja sit päälaella hassu töyhtö jäljellä. Tyttö siirrettiin nukkumaan omaan huoneeseensa jo 2 kk ja yöunille käy klo 20-21, käyn hakemassa viereen ja imetän n. klo 6 ja sit nukkuis ysiin tai kymppiin asti. Yleensä kyllä ollaan jo silloin kerhoissa ja kaupoilla, mutta viikonloppuisin sitten nukkuu pidempään, toisin kuin veljensä jotka hereillä jo klo 7. Tälläsia tänne, kiva kuulla mitä toisille kuuluu ja mitä vauvat puuhailee!

Heipparallaa vaan kaikille!



Pojat nyt vetävät tirsoja,joten on aikaa siemailla kaikessa rauhassa kahvia ja pyöriä täällä... hommiakin kyllä olisi vaikka muille jakaa mutta asiat tärkeysjärjestykseen.

Meidän Elias on ollut aika rauhallinen vauva: huutelee vain kun on nälkä tai kun isoveli (1v 10kk) käy härnäämässä. Nukkumishommissa on meidän lapsista heikoin,yöt mennään 3-4 syönnillä ja välillä laitellaan tuttiakin suuhun mutta olen ottanut sen asenteen ,että aika aikaansa kutakin,kyllä se katkeamaton unikin jossain vaiheessa tulee,toivottavasti pian! Huomenna olisi neuvola,ihan mielenkiintoista nähdä kuinka paljon ollaan kasvettu,ainakin makkaroita on ihan mukavasti. Eliaksella ei ole ollut kiirettä kääntymiseen,kyljellään on muutaman kerran makoillut mutta tyytyy yleensä makoilemaan kunhan nyrkki on suussa kyynärpäitä myöten! Tässäpä tätä meidän elämää,on muuten tosi mukavaa aina lukea teidän muidenkin juttuja ja monesti olisi jotain kommentiakin mutta nyt ei tule mieleen,joten palaillaan



Catania ja lapset

Kiva tosiaan, kun heinälasten pino on jo aktiivisempi! Samanikäisten juttuja ja kuulumisia on mielenkiintoista lukea.



Tutulta kuulostaa useampien kertoilu orastavasta vierastuksesta. Meidänkin tyttö katselee kasvot totisina vieraita ihmisiä ja saattaa huulet väpättää ja tirahtaa itkukin. Leikkimieliset kummitusjuhlat oli aivan liikaa, kun vanhemmat sisarukset -00, -01 ja -04 innostuivat serkkujensa kanssa juhlimaan: meteli ja oudot asut itketti pientä kovin.



Normaalisti neiti on oikein hyväntuulinen ja hymyilevä. On se ihana taas huomata kuinka sisarukset saa vauvan makeimmin nauramaan ja vauvan nauru on jotenkin niin hellyyttävän kuuloista! Lattialla tyttö viihtyy ja kääntyi isäinpäivän kunniaksi hienosti molempiin suuntiin vatsalleen. Nyrkki on melkein aina suussa, mutta onneksi systemaattinen peukun imentä on hieman unohtunut, kun " tuttikoulu" tuotti vihdoin tulosta. Aika paljon on muuten tuteissa kokoeroja, meillä ainakin kokeiltiin erilaisia ennen kuin löytyi pieni nuk-tutti.



Vanhempien lasten kohdalla olen aloittanut kiinteät 3-4 kk iässä, mutta nyt taidan katella lähemmäs sitä puolta vuotta, jos imetys sujuu ennallaan. Yöt on kyllä meillä aika repaleisia, neljä imetystä yössä tuntuu tällä hetkellä hyvältä yöltä, kun niitä huonoina voi olla jopa tuplasti. Löytyykö kohtalotovereita? Tuttua tää kyllä on jo edellisiltä, mutta väsyttää silti. Osittain onkin omaa vikaa asiassa, kun annan tytön nukahtaa rinnalle ja sitten yöllä ei tutti kelpaa, vaan pitää luputella rintaa että osaa nukahtaa:) No, ikää jo pian 4,5kk ja parin kk päästä taidan jättää yötarjoilut pois.



Sellaista meillä, kirjoitelkaa kaikki ahkerasti! Voimia sairastaville ja ruokarajoitusten kanssa pelaaville.



Helminukka ja lapset -00, -01, -04 ja -06

Huomenta mammat! Ihana lukea teidän kuulumisia. Lisää tekstiä vain, arvon kolleegat.

Myönnän että tuntuu hassulle kirjoitella kun mitään " mullistavaa" ei ole tapahtunut. Arki on hyvinkin . . . arkista. Lauri on ensimmäisillä päiväunillaan, kahvia nautiskelen ja kerään voimia kauppareissua varten. Poika oli hyvin liikkuvainen yöllä. En ottanut tolkkua oliko kysymys masuvaivoista vai mistä, mutta tulos on sama: äiti valvoi kun poika potki antaumuksella mahaani koko yön. Leikkausarpi on hellänä! Jotenkin tuntuu että poika alkaisi kaipaamaan kiinteitä. Hän järsii käsiäni, puree, repii, raatelee kaikkea mikä suuhun osuu. Ikenet eivät anna vielä mitään merkkejä hampaista. Kaksi aikaisempaa hampineet myöhään, 6kk ja 8kk. Syö yöllä jatkuvasti. Päivällä myös tosi usein. Ei se kyllä häiritse vaikka usein syö. Muutenhan tuo vaikuttaa vallan tyytyväiselle. Yritän sitä puolta vuotta tissittää. Saisi masu vähän vahvistua ja kehittyä, olihan hällä se kk etuaikaa.

Huomenna Lauri on 5kk. Järkyttävää ajatella että toiset 5kk eteenpäin niin poika kävelee, mikäli sisaruksiinsa tulee. Minusta tuntuu että meidän perheessä on suurin eroahdistus äidillä. Ihana ja suloinen vauvani kasvaa niin vauhdilla. Perheessä pitäisi aina olla vauva! Huonosti nukuttujen öidenkin uhalla! ;)

Nyt olen viikon ollut maidottomalla ja tyttö saanut iltaisin apteekin maitoa...ja kakan väri alkaa muuttua normaaliksi!! Jee!! Viime yönä ei kakattu enää ollenkaan (yleensä saan vaihtaa ripulikakkavaippaa jopa 4 kertaa) ja muutenkin pärjättiin yhdellä syötöllä! Toki tutilla piti neiti saatella pariinkin otteeseen unten maille, mutta ei kaivannut kuitenkaan tissiä. Höpötteli jossain vaiheessa yötä omiaa jonkin aikaa, mutta kun en mennyt väliin, nukahti itsekseen.



Päivät on välillä kärttyisiä, välillä iloisia. Tänään on taas hyvä päivä, eilen oli itkuisempi. Päikkärit ovat edelleen sellaisia max 60min, yleensä 45 kerralla eikä uudelleenheijaus tuota tulosta. Yhden unisykslin siis nukkuu ja sitten herää. Näitä pikku-unia tyttö nukkuu kolmet päivässä ja yöunille menee (hyvin pullon kanssa, jotta isikin saa osallistua) viimeistään 20 aikaan. Samoin isoveli. Eli onneksi on illat omaa aikaa...



Elina kääntyilee molempiin suuntiin, nyrkit on koko ajan suussa ja kohta varpaatkin. Koittaa niitä kovasti jo maistella. Pienikokoinen neiti vieläkin on, taitaa jäädäkin ' kitukasvuiseksi' :). Nyt siis 5800g, 62cm.



Soseita meillä maistellaan jo, porkkanaa, maissia ja pottua. Ja hyvin uppoaa!! Suu ammollaan tyttö vaatii lisää ruokaa, selvästi siis kaipaa jo maidon lisäksi muuta. Hyvä näin, kun suosittelivat sitä neuvolassakin. Mun tissimaito on aika kiventakan, vaikka edelleen siis pääasiallisesti rinnalla mennään. Yhden, kaksi satsia korviketta saa vuorokaudessa.



Mukava lueskella muiden juttuja!



sitruska, ellu 4kk1vko ja eppu 2,5v.

Teidän vauvahan on melkein saman kokoinen, kuin meidän tyttö...siis onko meidänkin kaikki lapset olleet " kitukasvuisia" ?

Tietty tyttö syntyikin pienenä ja kasvukäyrät nousee hyvään tahtiin aivan kuin sisaruksillakin.

Kaikki lapset on olleet alle 3kg syntyissään ja 46-47cm pitkiä...

siis aika pieniä vaikka " oikeilla" vk syntyneet.



No mutta joo...onko teillä kellään muulla välillä sellanen olo et haluttaisi vaan joskus olla itekseen?

En tajua mikä mulla on???

Vaikka yli kaiken rakastan näitä lapsia ja miestä niin välillä tuntuu, että pää räjähtää!!

Tänään on taas ollut yksi niistä päivistä. En millään saa mitään positiivista ajatusta päähän ja tuntuu et haluun vähäksi aikaa pois tästä kaikesta arjen pyörityksestä.

Taidan tarvita jonkin tauon tähän hommaan...jos vaik menis bailaamaan vk.loppuna?!

Saaspas sitä toivoa tuollaista, kun ei se kuitenkaan onnistu. Molemmat mummot on kiireisiä nyt tulevana vk.loppuna jolloin minulla oisi mahdollisuus mennä minnekkään mieheni kanssa...ilman sitä en haluisi lähteä minnekkään...huoh....patti tilanne?!



No jospas tämä helpottaisi ennenkuin tosiaan masennun. =)



Valivali...sori tämä negatiivisuus, yritän olla hieman iloisempi ens kerralla, kun nyt pitää äkkiä mennä kipaseen kauppaan ja sit iltahommat oottaa!



mutsi + lapset

Tänään on ollut taas koko päivä melkoista pyöritystä. Mies on ollut jotenkin outo pari viimeistä päivää, makailee vaan sohvalla, illat pelaa tietokoneella, eikä oikein viihdy seurassani. Lieneekö sitten jotenkin masentunut, vai mikä häntä vaivaa, kun ei kuulemma mikään kuitenkaan vaivaa. *huokaus* Joskus tuntuu siltä, että lastenhoito on vielä helppoa noiden parisuhdeasioiden hoitoon verrattuna :D Äsken he lähtivät vanhemman tytön kanssa kerhoon ja kun Mona meni iltatorkuille, saan itsekin hengähtää hetkisen verran...



Mitenkäs te muut kiireiset äidit hoidatte parisuhdettanne arjen pyörityksessä, vai tarvitseeko sitä hoitaa? :D Mietin vain, että mitenköhän miestäni piristäisin...



Millaiset rytmit teidän lapsukaisillanne on noin yleisesti ottaen?

Meillä Mona herää n.7.30 aamulla, yleensä siihen kun isompi tyttö alkaa huudella sängystään. Sitten n.8.30 menee uudelleen nukkumaan, nukkuu 45min-60min. Seuraavat pitemmät päiväunet aloitellaan vähän vaihtelevasti 11-12 aikoihin ja nukkuu yleensä 1,5 tuntia-3,5 tuntia yhteen menoon. Sitten illalla riippuen päiväunien pituudesta otetaan sellaisia lyhyempiä torkkuja yleensä klo 16 aikaan, mikäli nukkunut lyhyemmät unet ja sitten n.klo 18 aikaan. Yöunille meidän neitokainen käy vasta sisarensa nukahtamisen jälkeen klo 22. Illasta ei siis kovin paljoa vapaa-aikaa jää, mielin itsekin nukkumaan jo ennen puoltayötä.



Yöheräilyjä on vaihtelevasti, välillä Mona herää vain kerran yössä n.2-4 välillä ja toisinaan(kuten viime yönä...) niitä oli useampia. Joskus Mona saattaa yrittää alkaa seurustelemaan keskellä yötä ja pölisee yksinään, kun äiti yrittää epätoivoisesti nukkua. :D Onneksi tämä ei yleensä siskon unia häiritse. Meillä nimittäin ensimmäinenkin tytär nukkuu vielä samassa huoneessa, omassa sängyssään kuitenkin. Muuten voisi olla vähän ahdasta :)



Mutsi04: Tutulta kuulostaa, eiköhän jokainen meistä välillä väsy ja koe samanlaisia tunteita tai saa vapaasti kertoa, jos joku ei koskaan tunne olevansa väsynyt lastensa kanssa :D Se on mielestäni ihan luonnollista, vaikka rakastaakin lapsiaan ylikaiken. Päinvastoin on hyvä, että tunnistaa olevansa väsynyt ja kaipaavansa välillä vaihteluakin. Omasta hyvinvoinnistaan kannattaa huolehtia ilman huonoa omaatuntoa, kun äiti voi hyvin lapsetkin voivat. Se onkin helpommin sanottu kuin tehty!



Itse olen käynyt siellä jumpassa pari kertaa viikossa, joka kyllä on kovasti piristänyt mieltäni ja olen siellä tavannut ihmisiä joiden kanssa on saanut keskustella jne. Meillä kun tässä talossa ei edes asu muita lapsiperheitä, niin aikuiskontaktit jäävät aika vähiin esim. ulkona ei ole koskaan ketään jne...Pari viikkoa sitten kun molemmat lapset sairastivat, olin tosi väsynyt ja harmissani kaikesta. Silloin jäivät jumppatuokiotkin väliin ja heti tuntui enemmän siltä, että seinät kaatuvat niskaan. Ihana olla kotona näiden muksujen kanssa, enkä tätä haluaisi muuhun mistään hinnasta vaihtaa, mutta kyllä sitä välillä kaipaa vähän muutakin.



Nyt täytyykin kipaista seurustelemaan pikku neidin kanssa, pientä ääntä alkaa kuulua makuuhuoneestamme... :D



Mukavaa viikkoa ja kiva lukea kuulumisianne!

t.Saraida+ Mona viikkoa vaille 4kk

Et kai loukkaanutunut tuosta ' kitukasvu' -jutusta? Ihan positiivisessa mielessä sen kirjoitin, en siis pahalla:) olen vaan saanut sen käsityksen, että suurin osa heinisvauvoista on jo reilusti 7kg ylittäneitä ja meidän vasta alle 6kg...hidas kasvu on ollut, sillä syntymäpaino oli kuitenkin 3080g.

On todellakin normaalia kaivata sitä omaa aikaa tässä härdellissä. Menee mullakin hermo harva se päivä (joskus tunti);)

Olenkin kyllä ihan kiitettävästi saanut ja vaatinut omaakin aikaa, käyn pari kertaa viikossa jossain liikkumassa ja kerta viikkoon on painonvartijoiden kokous. Ilman näitä en jaksaisi!

Parisuhde on koetuksella täälläkin...mutta se nyt vaan on tämä aika tälläistä, kun lapset on pieniä...kyllä se taas siitä. Kun ei vaan anna periksi ja luovuta. Vuoden päästä on jo paljon helpompaa.



Koittakaa jaksella!



sitruska ja muksut 4kk/2,5v

Meidän poitsu kääntyi selältä mahalleen ekan kerran isänpäivänä ja isäkin näki sen :) Taisi olla paras isänpäivälahta ;)



Nyt on pari päivää ollut kitinää, mahtaa olla flunssa tulossa - toivottavasti ei! Äskenkin tein parisen tuntia töitä, että sain pojan nukahtamaan.. :/



Ette usko, mutta meidän viikko alkoi erityisen inhottavasti! Tyttö meni normaalisti kerhoon maanantaina ja pian kerhotäti soittaa, että heti hakemaan - päästä löytyi täitä! ARGH! Siinä sitten katseltiin kaikkien päät, mutta vain tytöltä löytyi..Apteekista hain täishampoon ja sillä sitten pestiin..Maanantai menikin tehdessä suursiivousta makkareihin, huh! Petivaatteita pidin ensin ulkosalla pikkupakkasessa varmaan sen 4 tuntia, sitten vielä saunotin ne..ja puunasin joka paikan, tuvan tosin vain imuroin, kun ei enää aika riittänyt.. Tytön lelut joutuivat " pannaan" kaappiin ja annan vasta huomenna koskea niihin, jotta kaikki ötökät ovat varmasti kuolleet! Toivottavasti ei tulisi enää, tuossa illalla löysin enää vain muutaman (varmaan juuri kuoriutuneen) täin tytön päästä, joten toivottavasti menisi kerralla ohi! Niitä tuntuu olevan nyt ainakin täällä päin vähän joka paikassa! Niin inhottavaa kun se onkin, yök! Ihme juttu, etten ollut itse niitä nähnyt vaikka tyttö sanoi viikonloppuna, että päätä kutittaa. No, katsoin, mutta löysin vain pienen näpyn, en yhtään täitä..



Huh, kun alkoi itseäkin kutittamaan, kun ajattelinkaan.. :/



Nyt lähden suihkuun ja sitten nukkumaan, kun talo on vihdoinkin hiljentynyt ;)



~suviande ja lapset 05/01 ja 07/06 ~

Lohduttavaa kuulla, että muutkin ovat väsyneitä ja enemmänkin " kitukasvuisia" vauvoja löytyy! Me tehdään kyllä varmaan pohjat: tyttö on kolmessa kuussa saanut painoa vain 1,3kg. No, ollaankin sitten jo nyt kolmekuisena aloitettu peruna-porkkanalla (myös vellinä) ihan neuvolankin suosituksesta. On se kumma miten nämä kasvukäyräasiat vaan mietityttävät, vaikka meillä on jo toinen laiheliini-vauva. Pituutta on kyllä runsaasti, jolloin painokäyrä näyttää entistä huonommalta. No vauva on onneksi tyytyväinen, tuolla nukkuu parvekkeella päiväuniaan ja hyvin nukkuukin; yleensä kolme-neljä tuntia.

Parisuhdeasiat on meilläkin vähän väliä tapetilla. Neljän lapsen perheessä tulee harvoin oltua miehen kanssa kahden. Harva haluaa ottaa hoitoon neljää lasta! No, onneksi puhuimme miehen kanssa etukäteen, että tämä syksy tulee olemaan rankka, niin siedämme toistemme kiukkuiluja paremmin. Meillä onneksi viljellään huumoria aika runsaasti, se auttaa!

Toinen hyvä mielen virkistäjä minulla on ollut autokoulu. Mehän ostettiin iso auto ja minun piti lähteä täydentämään ajokorttiin uutta kirjainta. Neljä kertaa teoriaa on nyt takana ja muutama ajotunti on edessä. Ihan mukavaa, saa ajatukset pois vaipanvaihdosta yms.

Hyviä päivänjatkoja kaikille!

En tietenkaan suuttunut/loukkaantunut siitä " kitukasvuinen" jutusta, mut mietin et onko meidänkin tyttö sellainen... =)

Kyllä oisin ilmaissut tympeentyneeni jos niin oisi käynyt!!

Olin vaan muutenkin niin maassa koko sen päivän ja kirjoituksenikin oli sellainen, joten anteeksi töykeyteni!!



Joku kyseli et miten hoitaa parisuhdetta niin sen kun tietäisin. Meillä se on sitä lasten kanssa yhdessä peuhaamista ja iltaisin kun lapset nukkuu niin katsomme telkkaria yhdessä tms.

Sallan syntymän jälkeen olemme saanet 2 iltaa olla ihan kahdestaan, kun kaikki lapset on menneet mummolle yöksi.

Toisella kerralla menimme mökille saunomaan ja toisella kerralla katsoimme (uskokaa vaan) lasten elokuvia koneelta ja joimme pari olutta saunan päälle...hih niin huvittavalta kuin kuulostaakin... =)



Jokin aika sitten tuskailin oman haluttomuuteni kanssa, mutta kappas onhan sekin jo melkein palaantunut normaaliksi. Mieskin on tietty iloinen asiasta ja tottakait parisuhdekkin siinä toipuu, kun voi puuhastella oman kullan kanssa.

Minulla tämä 3 raskaus vei kaikki mahdolliset halut sun muut aivan kokonaan ja mieshän siinä kärsi. Itsellä oli huono omatunto asiasta mut eihän sitä väkisinkään pystynyt mihinkään, mut onneksi asia alkaa korjaantua.



AIJOO!!! Onko joku käyttänyt lapsillaan nuita Jonathan, Busino, Nicolas ja Julian vaatteita???

Millaisia ovat käytössä ja onko hinta päätähuimaava vai?

Mietin et joskos pitäisi kotikutsut ja ostaiskin jotain jos ne on hyviä.

Saisin muutaman ystävänkin niille kutsuille ja saattaisi olla piristävää pitää sellaiset kutsut.



Mutta nyt pitää mennä laittaan toi metson täkkä uuniin et saataisin apettakin tälle päivälle.



mutsi + lapsukaiset!!

Hei vaan ja terveiset kaikille brittein saarilta! Olen lueskellut tata heinisten pinoa jo kuukausia mutta ei ole tullut kirjoiteltua. Meilla on kanssa nyt 4.5kk vanha pikku-neiti joka on myos " kitukasvuinen" mutta en ole moisesta huolissani. Painoa 4kk:n iassa oli 5.5kg ja pituudesta ei ole tietoa koska taalla ei vauvoja mittailla, meilla ei ole edes syntymapituutta. Neiti kasvaa hitaasti mutta tasaisesti joten ei ole alan ammattilaiset asiasta huolissaan eivatka ole kiinteita tai korviketta suositelleet. Tokaisivat vain etta jokainen tavallaan... Meilla ovat yot olleet aika rikkonaisia tassa viimeiset viikot, neitille tuli eka hammas n.1kk sitten ja nyt on ien auki ja toinen helmi varmaan putkahtaa ensi viikolla. Nyt on mentava vaipan vaihtoon mutta toivottavasti jaksan kirjoitella kuulumisia.



Pettigrew & Pikku-Neiti

...hyvältä näytä tämä tilanne täällä kotosalla. Tilanne on todella tulehtunut, hädin tuskin pystymme toisillemme puhumaan, kun jo jostain tulee riitaa. Olen jonkin verran väsynyt itsekin noista rikkonaisista öistä ja jatkuvasta imetyksestä, että kun mies käy oikein ilkeästi piruilemaan, niin kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Eilen itkin ihan kunnolla lasten nukahdettua, se helpotti ja tämä päivä sujui mukavasti kuten lasten kanssa muutenkin noin yleisesti ottaen. Onneksi tämä pikku kakkonen on ollut todella aurinkoinen vauva! Jotenkin tuntuu niin pahalta heidän puolestaan, kun koko ajan ilmapiiri on niin tuliherkkä.



Jotenkin näin: kun on itse kokenut niin fyysisesti, kuin psyykkisestikin suuria muutoksia parin viime vuoden aikana, kaipaisin hieman jo toista aikuista ihmistä rinnalleni jakamaan arjen ilot ja surut. Tunnen jotenkin olevani niin yksin tässä suhteessa, kun toinen lukkiutuu omaan kuoreensa, ei koskaan tule yhdessä nukkumaan jne. Joo-o, kyllähän minussakin sitä vikaa paljon on, eikä ihan pientä vikaa olekaan...kait sitä tulta ja tappuraa itsestäni löytyy myös, kuten tuosta uhmaikäisestä ensimmäisestä tytöstä :D



Tarvitsisin vain sellaista henkistä tukea esim. kasvatusasioissa, kun esikoisella on voimakasta uhmaa ollut ja kaipaan miestäni todenteolla! Hän on jotenkin aina niin poissaoleva nykyisin. Mieheni on aika itsekeskeinen ihminen, hänen on aina ollut todella vaikea luopua mistään omastaan, minä teen nykyään kaikki kotityötkin, koska hän ei " halua olla kotiorja" . Hänen opinnot eivät etene, eikä töihinkään suostu menemään, vaikka koulun käynnin suhteen olen pyrkinyt aina joustamaan. Olen yrittänyt itse tukea hänen jaksamistaan esim. hoitamalla lapset, kodin, keskustelemalla, kuuntelemalla jne. tuloksetta. Jotensakin tilanne alkaa v*tuttamaan pitemmän päälle, vaikka tunteita minulla häntä kohtaan onkin ja kaikesta huolimatta lapsilleen hän on hyvä isä. Ja suokaa anteeksi tämä valituksen purkaus...



Pitäisi kai meidänkin pyytää vaikka mummoa katsomaan lapsia pari tuntia joku ilta ja lähteä vaikka ihan kahdestaan käymään jossain esim. syömässä ja juttelemassa tms. Harmittaa, kun ei tätä elämää oikein näin haluaisi elää, vaikka jonkin sortin kaaoksen vauva perheeseen tuokin mukanaan. :D Ja kun tämä aika jolloin lapset ovat niin pieniä on loppujen lopuksi niin lyhyt, niin toivoisin että tästä jäisi myös parisuhteen ohelta vähän mukavampia muistoja tietyt realiteetit huomioiden :D



Mona on myös alkanut heräillä öisin useammin kuin ennen. En oikein tiedä mistä johtuu, lieneekö ikään kuuluvaa vai kuinka, mutta kyllä tissi joka kerralla tuntuu maistuvan. Ensi viikon neuvolassa täytyy miettiä varmaan, tarvitseeko niitä kiinteitä vielä aloitella. Korvikettakaan kun en voi edes kokeeksi antaa, sillä pulloa ei Mona huoli laisinkaan.



Mutta nyt yritän lähteä nukkumaan, ei nämä asiat enää tänä iltana tästä miettimällä parane miksikään kuitenkaan. Pitää yrittää jaksaa päivä kerrallaan eteen päin, jospa huomenna olisi taas mukavampi päivä. Niinhän se on, että pitemmässä parisuhteessa tuntuu olevan välillä niitä aurinkoisempia jaksoja ja toisinaan taas enemmän tummia pilviä taivaalla.