!!!!!!! ELOKUISTEN loppuviikko ke-su !!!!!!!!
Heissan!
Joku kyseli 1v neuvolapinossa, onko muita pikkukakkosen kuumeilijoita? No, täällä yksi!!! Tuntuu vahvasti siltä, että jo tässä kuussa olisi tärpännyt, testailemaan pääsen vasta syyskuun alussa... mutta toivotaan parasta!
Meillä kävellään jo niin kovaa vauhtia, että ei meinaa perässä pysyä. Tyttö on sellainen turbohiiri, että yli 20 vuotta pph:n töitä tehnyt hoitajammekin totesi, ettei ole samanlaista ikinä nähnyt.
No, okei, aluksi tuollainen kuulostaa vaan hauskalta, mutta nyt olen alkanut pelkäämään, että jos tytöllä on vaikka adhd tai jokin muu sairaus?? MIllon kannattaa ihan todella huolestua?
PUhetta opitaan joka päivä uutta, ja on niin ihanaa, kun tyttö osottelee jatkuvasti uusia esineitä ja juttuja, ja katsoo silmiin ihan selvästi haluten tietää asioiden nimiä :0)
Opinnäytetyöni on hyvällä mallilla, ja perjantaina on tarkoitus se esittää. Huhhuh, kovasti jännittää kyllä, mitä kuuntelijat tykkäävät! Mutta paljon olen töitä sen eteen tehnyt, joten ainakin tällä hetkellä olen ihan tyytyväinen.
Pinoutukaahan muutkin!
heather ja neiti-nessukka 1v
Kommentit (4)
Heather, se olin mä, joka kyseli muista pikkukakkosen kuumeilijoista; kiva että muitakin löytyy!!! Mäkin pääsen taas seuraavaksi syyskuun alussa testailemaan (jos pääsen)... :)! No, toivotaan parasta!
En tiedä mitkä muilla on fiilikset nyt 1v tietämillä... Musta itsestäni tuntuu aika hassulta kun nyt juuri kävelemään oppineena neitimme tuntuukin yhtäkkiä niin kovin isolta... Ja on alkanut myös aiempaa paremmin viihtyä omissa leikeissään. Ja myös vaatia aiempaa enemmän ohjelmaa; puistottelut yms... Eli jotenkin tässä vanhemmuudessakin on alkamassa ihan toisenlainen kausi. Mä haluaisin olla mahdollisimman pitkään kotona lapsen kanssa, mutta vähän kyllä kieltämättä epäilyttää että miten viihdyn puistossa hiekkalaatikon laidalla päivät pitkät... Saa nähdä kyllästynkö vai oppiiko siitäkin sitten nauttimaan...
Päivikk11
Heather ja Päivikk11: toivottavasti jo tässä kuussa olisi natsannut!! Mullekin tulee ihan kauhea vauvakuume, kun luen muiden kuumeilijoiden juttuja, vaikka vakaa päätös on odottaa ensi kevääseen, jolloin olen toivottavasti valmistunut. Ollaan aateltu, ettei ruveta yrittämään kakkosta ennen kuin oon saanut graduni lähes valmiiksi. Raskauspahoinvointi ja lopputyön tekeminen eivät nimittäin kuulosta houkuttelevalta yhdistelmältä.
Päivikk11: samoja aatoksia ja tunnelmia on täälläkin lapsen kasvamisesta isommaksi. Jotenkin tässä viimeisen kuukauden aikana pojasta on tullut " isompi poika" , enää ei olla mitään vauvoja. Mulla ois kans tarkoitus olla kotona hieman pitempään, mutta samaa mietin, että mitenköhän sitä jaksaa. Toisaalta luulen, että mulle työssäkäynti kaikkine tehokkuusvaatimuksineen tuntuis tällä hetkellä raskaammalta. Joten ihan kiva, että on mahdollisuus olla kotona.
Käytiin tällä viikolla pojan kanssa hammashoitajalla. Pojalle tulee tod.näk. yksi ylimääräinen hammas yläetuhampaan viereen!! Toivottavasti ei aiheuta mitään ongelmia. Onkos kellään kokemusta tollasesta?
Huhhuh... meikätyttö täällä radiolla jo istun ja jännitän lähetyksen alkamista. Ihan koko päivän olen itse koonnut/kasannut/tehnyt opinnäytetyönä!! Toivottavasti kaikki vaan menisi nyt hyvin... jo on muutamia vastoinkäymisiä yhteen tuntiin mahtunut, mutta kunhan nyt lähetykset sujuisivat :0).
En vaan ikinä jaksa lakata ihmettelemästä, miten hyvä tuuri meillä kävi pph:n suhteen. On nimittäin niin uskomattoman ihana ihminen!! Tyttökin viihtyy siellä ihan älyttömän hyvin.
Tosi hyvä tuuri :0).
Nyt lähetykseen!!
heather ja neiti-nessukka 1v
Eipä ole meillä tainnut olla pinoa vähään aikaan vauvojen eikä taaperoidenkaan puolella, kiva, että joku aloitti!
Olen joskus ennenkin vastaillut tuohon vauvakuume-juttuun, että täällä ei todellakaan ole. Päivä päivältä tuntuu yhä varmemmalta, että meidän pikku-jäbä jää ainoaksi. Olisihan se hienoa juu, että poitsulla olisi sisko tai veli, mutta täytyy ajatella itseäänkin ja omaa jaksamista.
Kolmisen viikkoa on kävelty ja päivä päivältä konttaaminen jää vähemmälle ja vähemmälle. Aikamoista kaakertamista tuo kävely kyllä vielä on, tosi söpöä!
Tarhaan tutustuminen on alkanut tällä viikolla, ensi viikolla jätetään jo pitemmiksi ajoiksi yksinäänkin. Sitten alkaakin jo työt ja pojalla " tarha-ura" . Nyyhkis!
Ja jos joku muistaa meidän kuuluisan rempan, niin se on VIELÄKIN kesken. Ei siitä sitten sen enempää...
Nyt pojalle ruokaa! Kirjoitelkaa kuulumisia! :)