Äidin väsymys
Meillä melkein 7-kuinen terve ja ihana tyttö, joka jo ehtii joka paikkaan, nousee tukea vasten mutta kaatuu helposti ja yrittää tutkia jokaikistä paikkaa joka ikinen sekunti. Kasvaa ja kehittyy siis. Tyttöä ei voi jättää hetkeksikään mihinkään vahtimatta, ja öisinkin hän harjoittelee uusia taitoja sängyssä seisten ja istuen. Kaikki illat ovat meillä melkoista showta kun yritämme saada häntä nukkumaan (lopulta rauhoittuu aina vain rinnalle ja vasta puolen yön aikaan). Öisin heräillään noin kolme kertaa, jolloin imetän ja hän nukahtaa melko helposti uudestaan. Itse en kuitenkaan enää pysty heti nukahtamaan ja omat yöunet jäävät jatkuvasti kuuteen tuntiin kolmessa erässä :)
Tätä on jatkunut nyt nelisen kuukautta tätä valvomista ja minusta on alkanut tuntua etten enää jaksa!!!! Koskaan ei saa levätä tarpeeksi ja oma aika päivisin on maksimissaan tunti. Kämppä on kaaoksessa ja asiat jäävät hoitamatta. Ja silti olen joka hetki onnellinen vauvasta ja tiedän että tämä on ohimenevää, mutta kun nämä päivät ja yöt tuntuvat nyt loputtomilta... Unikoulua olen harkinnut mutta en ole vielä saanut aloitetuksi... Onko muita väsyneitä äitejä? Joskus on ihana valittaa ja nähdä ettei ole aivan yksin jaksamisensa kanssa...
Kommentit (4)
Meillä ihan sama homma. Ainut että olen ehkä nyt 10kk:n aikana nukkunut 2kokonaista yötä. Pojalla oli ihan sama homma tossa 6-9kk:n iässä että nukkumaan ei millään olisi haluttu mennä. Mutta nyt se vasta rupeaa ohi menemään. Asettuu jo ihan ite illalla sänkyyn sen kummempia itkuja. Mutta vieläkin yöllä heräilee ja itkee, mutta käyn tyrkkäämässä tutin suuhun ja vähän silittelen niin kyllä se siitä sitten rauhoittuu. Mutta todellakin on välillä olo että ei jaksa enää. Pahimmillaan en saa itse nukuttua öisin yhtään. Ja sit on sellainen kävelevä kummitus :) Mutta nyt pikkuhiljaa rupeaa menemään parempaan suuntaan. Ehkä kerran yössä tarvitsee herätä.
Oisiko sinulla mahdollisuus että lapsen isä hoitaisi yhden yön lapsen niin saisit nukkua tai veisit lapsen vaikka mummon luo yöksi? Ei se tee sinusta yhtään sen huonompaa äitiä vaikka veisitkin hänet yhdeksi yöksi hoitoon. Ja voithan aamulla hakea hyvin levätyn yön jälkeen hänet kotiin.
Mutta jaksamisia, voisin sanoa että kyllä se ohi menee, mutta se tuskin auttaa kun tiedän itse tilanteen ja se ei lohduta että joku sanoo että saa sitä myöhemmin levätä kun lapset on isoja :)
Tsemppiä!
Hei, muista että välillä saa ihan rehellisesti myös sanoa, että äitiys on kamalaa. Minä ainakin olen väsymyksen ja v***tuksen keskellä usein sanonut, että tää lapsi on ihan hirveä, tää äitiys on aivan kamalaa ja mä en todellakaan halunnut tämmöistä elämää.
Sitten seuraavana päivänä se aurinko tuntuu taas paistavan jotenkin kirkkaammin, eikä se poikakaan huuda niin paljoa... ja oikeastaan se onkin aika suloinen ja mainio napero kaikkine kommelluksineen.
Jotenkin tuntuu, että näinä aikoinan kun lapsettomuudesta paljon puhutaan, niin äitien pitäisi jotenkin koko ajan olla yltiöonnellisia ja kiitollisia lapsestaan. Minä ainakin tunnustaudun sitten huonoksi äidiksi tai jotain, koska mua ainakin välillä väsyttää kamalasti ja ärsyttää toi housun puntissa roikkuva naapukka ihan älyttömästi.
Väsymyksen voittoon ehdottaisin jotain (tai kaikkia) seuraavista; yöpalvelujen lopettaminen eli unikoulu (suurimmalla osalla 2-4 yötä riittää siihen, että lapsi alkaa nukkua yön läpi ilman imetystuokioita tai tuttipalveluita!), lapsi yöhoitoon ja äiti nukkumaan tai lapsi isän kanssa kotona ja äiti vaikka hotelliin yöksi, yösyöttöjen vuorottelu isän kanssa... tärkeintä, ettet aja itseäsi ihan piippuun! Voimia ja tsemppistä!!
Minua ainakin valittaminen ja sympatia auttavat kestämään tätä rumbaa... Ja äitiys todella v***ttaa välillä!!
Unikoulua nyt takana kaksi yötä, ja väsymys on murskaavaa. Taapero huutanut monta tuntia yössä ja surkealtakin äidistä tuntuu. Mutta tämä on nyt tehtävä ja periksi ei anneta. Olen valmis mihin vain, että meidän perhe alkaisi nukkua...
Kaikille äideille voimia!
poika on nyt vähän vajaa 7 kuukautta ja on nyt useamman yön heräillyt läpi yön noin puolen tunnin välin, eikä nukahda uudelleen kuin sylissä tuudittaen.Nälkä ei kuitenkaan ole, koska tissi ei kelpaa...Koitahan jaksaa ja ajattele että ohi menevä vaihe tää vain on:)