Mitä sarjaa/asiaa keräätte kummilapsillenne?
Minulla on kolme kummilasta ja aina on vaikeata miettiä mitä ostaisi lahjaksi. Tykkäisin alkaa keräämään jotain sarjaa tai jotain " tarpeellsia" asiota.... Mitähän ne olisivat???
Itse sain yhdeltä kummiltani joka synttärinä yhden hopealusikan tietystä sarjasta. Mitähän muita vastaavia olisi???
Krääsää kun on tarpeksi nurkat täynnä!
Kommentit (10)
kummitytölle aterinsarjaa ja kummipojalle laitan rahaa pankkiin. Tytön aterinsarja kuudelle hengelle alkaa olla kohta kerätty, viimeistään kun tyttö ripille pääsee parin vuoden kuluttua. Pojalle laitan rahaa siksi kun pojat välittää tuommoisista keräilyjutuista vielä vähemmän kuin pienet tytöt. Tuommoinen keräilylahja on siitä hyvä ettei synttärinä ja jouluna tarvitse miettiä päätään puhki mitä kummilapselle ostaa :)
Meillä kerätään kummitytölle rahaa sijoitusrahastoon...Menee automaattisesti kaksi kertaa vuodessa. En jaksanut lähteä; mitähän taas ostaisi - kierteeseen =) Saa sitten tehdä 18-vuotta täytettyään rahoillaan (toivottavasti) jotain järkevää....kortin sitten vain lähetän synttäreiden aikaan, mutta kyllä välillä tulee hassu olo, kun menee esim. synttäreille " tyhjin käsin" =)
Meidän tytölle taas kummit alkoivat kerätä hopea-lusikka sarjaa. Samaa sarjaa on myös äitini saanut perinnöksi, joten myös ne lusikat sitten siirtyvät aikanaan tyttärellemme. Herttainen ajatus, mutta tiedä sitten kuinka hyödyllinen...Omat pöytähopeat ainakin tummuvat kaapissa =D
Tyttäreni kummitäti alkoi antamaan hopealusikoita (kaiverruksella). Itse en valitettavasti osaa asiaa arvostaa, eikä hopeiset lusikat ole oikein käytötavaraa nykyaikana. Ehkä tyttäreni itse sitten niitä arvostaa. Sen lisäksi hän antaa aina pienen lahjankin. Itse uskon enemmän lapsen hemmotteluun lahjoilla, olisi kurjaa jäädä synttärilahjoista paitsi ja saada vain rahaa pankkitilille jolle avsta myöhemmin osaa antaa arvoa. toisaalta harvat lapset jäävät kokonaan ilman lahjoja. Meillä tämä hopealusikka-täti lähettä postissa aina pienen lahjan, ja sen on lapselle hirveän tärkeää, se on jotenkin erilaista kun muut synttärilahjat, että paketti tulee postissa. Ehkä voisit kysyä lapsen vanhemmilta, että mitä he ehdottaisivat. Voisin kuvitella, että klassisen aterinsarjan (ei hopeinen) kerääminen ilman kaiverruksia tms. olisi ok ja tarpeellinen.
Tämä on tietysti vain oma mielipiteeni, mutta juuri lapsuudessahan ne synttärit on tärkeitä, niitä ja lahjojakin odotetaan kauan ja hartaasti. Itse en tykkää siitä, että (vaikka kuinka kuinka järkevästi) lapsuus katsotaan vain välivaiheeksi aikuisuuteen ja jo lapsuuden syntymäpäivälahjat ovat jotain sillä hetkellä merkityksetöntä vaikkakin tulevaisuudessa tarpeellista.
Krääsää on ehkä kaikilla nurkat täynnä, mutta lapselle tulevan lahjan pitäisi kuitenkin olla jotain sellaista, mistä lapsi ilahtuu jo sen saadessaan - voi se olla krääsän sijaan leffa- tai teatteri-ilta kummin kanssa tai muuta todella merkityksellistä juuri siinä hetkessä.
Ystäväni, joille hyvää ajattelevat kummit ja mummut ovat keränneet oman makunsa mukaisia astiasarjoja, eivät ole niistä kovin paljon iloa saaneet edes aikuistuttuaan. Ja lapsena se kahvikuppi/hopealusikka tai tieto rahasta pankkiin on kyllä pettymys.
Jos ei millään jaksa vaivata omaa päätään sillä, mistä lapsi voisi pitää, voi aina kysyä vinkkiä lapsen vanhemmilta.
joten tähän asti on annettu kaikkea sellaista joka on lapsen mieleen. Tosin ihan krääsään en ole suostunut vaan lapsi on saanut mm. puuleluja, kirjoja, pelejä, vaatteita, muumiastioita, muumilakanat ja muumipyyhkeen.
Sitten kun lapsi kasvaa eivätkä lelut ole enää ihan in, niin rahalahjoihin tai krääsään en aio suostua ja todennäköisesti ryhdyn sitten kartuttamaan hänelle jotain sarjaa. Itse olen miettinyt mieluummin aterinsarjaa kun astiasarjojen kanssa voi tosiaan maut mennä ehkä vielä enemmän ristiin. Ja sitten voi tietysti antaa edelleen kaikkea hyödyllistä käyttötavaraa, niitä pyyhkeitä, lakanoita, harrastuksiin liittyviä juttuja jne. Itse muistan nuoruudesta kuinka esimerkiksi huonekasvi ja termospullo olivat mieluisia lahjoja.
Oma kummitätini on kerännyt minulle yli 20 vuotta hopeisia aterimia, vielä tänä kesänäkin sain jonkun juustohöylän tupaantuliaislahjaksi. Kaikki osat kinkkuhaarukasta lähtien löytyy kaapista... Ovat vaan valitettavasti jääneet ihan tyystin käyttämättä, joissakin on vielä se lahjanarukin laatikon ympärillä :) En vaan yksinkertaisesti tule koskaan ottaneeksi niitä käyttöön, ja silloinkin kun on joskun vieraita syömässä, tulee kyllä laitettua tavalliset teräksiset aterimet. Nyt hopeiset ovat jo niin tummuneetkin että vaatisivat mittavan puhdistusoperaation...
Koska itselläni on ollut käyttöä lahjahopeille, olen myös ruvennut keräämään kummitytöllemme niitä, alkaen kahvilusikoista.
Ostin hänelle kummilusikaksi Aino-sarjan jälkiruokalusikan ja kysyin vanhemmilta, haluavatko he että kerään niitä jatkossakin. Ovat sopivan neutraaleja ja moderneja nuoren naisen makuun - ainakin omasta mielestäni... =) Ostan jouluna ja synttärinä ihan jotain pientä muuta, sillä perheen lapset saavat jo muutenkin paljon lahjoja (vanhemmat itsekin ovat tästä sanoneet).
Oman tyttäreni kummitäti kysyi myös josko haluaisimme hänen keräävän lusikoita, ja sehän sopi. Ovat vielä samaa sarjaa kuin omanikin. Pojan kummit eivät ole vielä kysyneet moista, en tiedä ovatkohan hopeat liian tyttömäinen lahja?
Kannattaa kuunnella lapsen vanhempien toivomuksia (ja lapsen jos hän on tarpeeksi vanha). Olisi myös parasta että kerääminen on yleisessä tiedossa, ettei joku toinen sukulainen tai ystävä kerää jotain aivan muuta. Tässäkin vastuu on mielestäni lapsen vanhemmilla.
Meillä on kyllä käyttöä lahjahopeille joka juhlissa, kun porukkaa tulee 15-25 hengen verran: lähinnä kahvilusikat, kakkulapiot ja muu ottimet ovat loistavia. Äidiltäni olen saanut " ennakkoperintönä" myös kahvi- ja ruoka-astiaston. Ainoastaan häälahjaksi toivomamme " todella hienot" viinilasit ja hopea-aterimet ovat jääneet kaappiin odottamaan niitä hienoja illallisjuhlia joita minulla ehkä on aikaa järjestää kunhan lapset kasvavat... ;D
me kerätään kummilapsille sekä pojille että tytöille hopea-aterimia, pääasiassa kahvipöytään. Ollaan kysytty vanhempien mielipidettä ja vihreetä valoa on näytetty. Kahvipöytään sen sen takia koska niillä mielestäni on eniten käyttöä myöhemmin. Toki ollaan aina ostettu jotain muutakin pientä, esim vaate tai käyty yhdessä leffassa.
Itse sain myös hopeita (lähinnä kahvipöytään) ja niitä olen kyllä ahkeraan käyttänyt. Joka juhlassa ne on pöydässä. Myös omat lapset saa hopealusikoita, 2 poikaa ja tyttö. Ainakin vielä pojat ovat todella iloisia omista hopealusikoistaan juhlapäivänä ja ikää on 3v ja 5v, tyttö vasta 5kk.
-MM- ja kummilapsia 5
Itsekin sain pöytähopeita lahjaksi lapsena. Ei minulle siitä mitään traumaa jäänyt, mutta olivathan ne vähän tylsiä lahjoja vaikka kyllä jo lapsena tajusin että vanhempani niitä arvostivat. Minulla on siis kymmenittäin hopealusikoita kaapissa. Sain yksiltä kummeiltani yhtä sarjaa, toisilta kummeiltani toista sarjaa ja vielä mummoltani kolmatta sarjaa - ja kaikilta tosiaankin lusikoita! Minulla on siis neljää sarjaa (sain vielä ylioppilaslahjaksi neljättä sarjaa kahvilusikoita 12 kpl) ruokalusikoita, jälkiruokalusikoita ja kahvilusikoita - eikä ainuttakaan hopeista haarukkaa tai veistä! Lisäksi meiltä löytyy kahdet kakkuottimet (ylioppilaslahja ja häälahja) sekä kaksi kakkulapiota, yksi iso tarjoilulusikka ja sokeripihdit. Sokeripihtejä lukuunottamatta kaikki tummuvat ja pölyttyvät kaapissa.
Ongelma on se, että minulla ei ole yhtenäistä hopea-astiastoa jota voisin käyttää juhlissa. Jos olisi niin varmaan käyttäisinkin ja näkisin sen vaivan että puhdistaisin ne. Nyt tilanne on kuitenkin se, että jos haluaisin käyttää hopeita niin en voisi kattaa pöytää yhtenäiseksi vaan minun olisi laitettava eri sarjojen hopealusikoita ja muut aterimet olisivat sitten terässarjaa - ja se jos mikä näyttää minusta tökeröltä! En siis ole vielä keksinyt juurikaan juhlia joissa voisin hopeitani käyttää ilman että investoisin mittavan määrän rahaa uusiin hopea-aterimiin (haarukoihin, veitsiin ja ottimiin) missä taas en näe järkeä.
Ehkä se mitä haluan tällä sanoa on se, että JOS ostatte kummilapsellenne niitä hopeita niin ostakaa sitten kerralla kaappiin yhtenäinen ja riittävän kokoinen setti josta löytyy kaikki tarpeellinen kattaukseen ja antakaa sitten siitä vähitellen. Jos ostatte yhden kerrallaan niin kannattaa ainakin valita sellainen sarja joka pysyy tuotannossa.
Vanhemmat ehkä arvostaa, mutta toisaalta mahtaako lapsi sitten omaan asuntoon muuttaessaan haluta just sitä kerättyä sarjaa. Muuten olis kyllä itsestäkin ollut kiva, jos olis ollut muuttaessa joku yhtenäinen sarja eikä kuppipari sieltä täältä.
Suosittelisin joko jotain klassista aterinsarjaa (esim. Hackman) tai jotain ajatonta astiasarjaa. Jos lapsella on jo lempiväri, niin se ei välttämättä muutu niin esim. Teema tai Kultakeramiikka jos värit menee yksiin.