Alle 2 vuotias 2 vrk hoidossa?
Meidän ois tarkoitus miehen kanssa lähteä loppukesästä pikku matkalle kahestaan, ehkä 2 yötä, eli reilu 2 vrk. Poika on tuolloin 1 v ja 9 kk vanha. Tarkoitus ois jättää hänet siksi aikaa mieheni vanhemmille. Yhtään yötä ei oo vielä ollut ilman jompaa kumpaa meistä, ja isänsä kanssakin vain 2 yötä. Hoidan poikaa päivät kotona ja aikalailla illatkin, kun mies tekee pitkää päivää yrittäjänä. Siis teen melkein kaiken, nukkumaan viemisenkin. Nyt tuntuu äkkiseltään aika pitkältä ajalta jättää poika hoitoon, kun ei oo tottunut oleen juuri päivälläkään toisten hoidettavana. Oon kyllä tehnyt pikkasen sijaisuutta, jolloin isänsä tai muummu/mummi on hoitanut ja on sujunut ihan nyvin. Varmaankin kokeillaan sellasta yhen yön hoitoa vähän etukäteen, että poika vähän tottuu ajatukseen. Tiedän olevani ehkä vähän ylihuolehtiva, mutta tuntuuko teistä tuollainen 2,5 vrk hoito lähes kylmiltään sopivalta? Miehen vanhemmat on väittäneet, että kyllä se varmaan viikonkin meidän kanssa pärjäis, että lähtekää vaan pitemmälle matkalle. Mutta minusta se 2 yötä tuntuu ihan maksimilta.
Kommentit (7)
Meillä oli 8 kk ikäisenä tyttö ekan kerran mummon hoidossa 3 yötä (4 vrk) putkeen ja meni tosi hyvin. 1 v ikäisenä oli saman verran toisen mummon kanssa eikä mitään ongelmia. Äskettäin (1 v 4 kk) oli muuton vuoksi taas 4 yötä mummon hoivissa ja tällä kertaa ei edes kotona vaan mummolassa.
Mutta meidän tyttö on hirveän rohkea ja sopeutuvainen ja mummot on olleet runsaasti kuvioissa mukana. Takertuvaista lasta en varmaan raaskisi yhdeksikään yöksi jättää.
Meillä tyttö oli 1½ vuotiaana jo lähes viikon mummilassa, äidilläni (asuu kaukana) ja ei ollut moksiskaan. Tosin siellä ollessamme muutenkin on viettänyt alusta saakka aikaa mummin kanssa kahden. On myös ollut pienestä jo hetkiä " vieraiden" hoidossa, juuri siksi, että tarvittaessa uskaltaa jättää yöksikin hoitoon. Meillä tyttö ollut aina muutenkin tosi sopeutuvainen, ei ole juuri perään itkenyt. Riippuu siis varmaan paljon yksilöstäkin. Mutta jos miehesi vanhemmat muutenkin tuttuja lapselle ja paikka tuttu, niin uskaltaisin jättää 1v9kuukauden vanhan hyvällä omalla tunnolla hoitoon (siis jos luottaa hoitajiin). Meillä ikävä usein tulee, kun haetaan kotiin ja " kotiutuspäivä" voikin olla hieman hankala, mutta kiukku menee kyllä ohi, kun arkeen palataan. Ja kovasti neiti aina muistelee mummilassa oloaan, siis usein tärkeitä juttuja nuo virailut lapselle.
että lapsi voisi olla erossa vanhemmistaan yhtä monta vuorokautta kun on ikävuosia. En sitten yhtään tiedä, onko siinä mitään tieteellistä perää, mutta jos on, niin sen mukaan ainakin tuollainen vaille parivuotias kestäisi kyllä kahden vuorokauden eron vanhemmistaan.
Muuten olen samaa mieltä edellä kirjoittaneiden kanssa. Eli kyllä minä ainakin uskaltaisin jättää, kunhan lapsi pääsee hoitoon tuttujen ja turvallisten ihmisten luo ja kunhan lapsi ei ole kovin ujo ja arka.
Ihmeen rauhassa olet vielä saanut olla tämän asian kanssa :-)
Varmasti menee hienosti reissu varsinkin, jos lapsi tottunut isovanhempiin. Yleensähän lienee niin, että melkein tiukempaa tekee vanhemmilla kuin mummolassa superpalvelusta ja hyysäyksestä nauttivalla taaperolla.
Meillä on poika ollut kerran 2 yötä hoidossa 1-vuotiaana ja varmaan kesällä tulee toinen keikka kun lähdetään miehen kanssa risteilylle. Hienosti on aina menneet -uupunein taitaa olla mummo, joka tietty pitää hirmu hyvää palvelua yllä 24h niin on sitten aivan naatti, heh heh :-)
Mutta jos hoitoon jättäminen tekee sinulle itsellesi tiukkaa, niin mieti sitten vielä, että 1 vai 2 yötä. Reissussa ei ole kiva olla, jos koko ajan murehtii taaperon perään. Itse olen siinä mielessä " radikaali" , että uskon vakaasti, että pieni breikki silloin tällöin vanhempien kesken tuo pelkkää hyvää. Eli reissuun vaan ja nauttikaa toisistanne!
Isovanhempia näemme melko harvoin, kun asuvat kaukana, ehkä 1-2 kk välein. Mutta sitten ollaan yleensä siellä yleensä useampi päivä kerrallaan, jopa viikon. Luotan heidän hoitotaitoihinsa täysin ja uskon lapsen kyllä pärjäävän. Paijausta ja ohjelmaa varmasti riittää..
Poika on vähän sellanen, että on mun perään jos oon lähettyvillä, mutta muuten pärjää hyvin muidenkin kanssa. Toki isänsä kanssa viihtyy muutenkin loistavasti. Eli isovanhemmat ei oo kauheesti päässy lasta hoitamaan kun ollaan koko porukalla paikalla, mutta jos en oo lähettyvillä niin sitten sujuu hyvin.
Meillä kaksi lasta (1,5 v ja 3,5 v) enkä ole heitä mahdottoman pitkiä aikoja jättänyt hoitoon koskaan - korkeintaan yhden yön ovat olleet, esikoinen kerran kaksi yötä ollessaan teidän pojan ikäinen, kun muutimme uuteen kotiin ja tarvitsimme taaperon pois jaloista.
Nyt kuitenkin kevättalvella tuli miehen kanssa kova tahtotila, että pidennetylle viikonloppulomalle on päästävä ihan kahdestaan. Oltiin kuukausi sitten to-su reissussa ja lapset olivat mummulassa. Oikein hyvin oli mennyt kaikki ja mielestäni reissun jälkeen huomasi, kuinka tällainen pidempi pätkä oli lähentynyt isovanhempien ja lasten suhdetta tosi paljon. Puhumattakaaan meidän vanhempien omasta parisuhteesta ;-).
Kun kerran isovanhemmat ovat noin asialla ja tarjoamassa apuaan, ottakaa ihmeessä irtiotto arjesta - olette varmasti sen ansainneet!
- vuosi sitten. Tyttöni oli silloin saman ikäinen ja imetin häntä vielä. Halusin viettää polttareitani toisella paikkakunnalla, ja mies teki pitkiä ulkomaankomennuksia. Olin poissa yhden yön, kaksi päivää. Meillä ei isovanhempia asu lähellä, joten kutsuin tutun hoitajan hoitamaan tyttöä meille kotiin. Jännitin tilannetta myös paljon, koska olin ollut tytöstä erossa vain yhden yön ennen kyseistä tilannetta: tavallaan harjoiteltiin tai kokeiltiin polttareita varten, silloin mies oli tytön kanssa kotona. Miehen hoitaessa tyttö oli vähän itkeskellyt yöllä perääni, mutta rauhoittui kuitenkin nopeasti. Hoitajan kanssa meni tosi hienosti, tyttö nukkui yönkin heräämättä. Kyllä teilläkin varmaan menee hyvin! Onko mummola tuttu paikka? Vai kannattaisiko harkita, että mummo tulisikin teille hoitamaan lasta? Olisi tuttu ympäristö.