Lieneekö tälle palstalle enää 5 -v asiat kuulua...
Mutta nyt kyllä on pakko tiedustella.. Onkohan epänormaalia, kun 5 vee poikamme ei halua opetella ajamaan pyörällä... Ei siis osaa istua satulassa suorassa ja tuijottaa mielummin ajaessa kukkasia ja pilviä, kuin tietä, Ei siis tule mitään koko pyöräharjoittelusta. Siis apupyörillä kyllä ajaa lujaakin, mutta nyt kesällä aparit otettiin pois ja ajateltiin, että opetellaan ajamaan, mutta ei.. Poika on muuten hyvin ajattelevainen, nokkela ja lahjakas monissa asioissa, pitää jalkapallosta ja tutkimisjutuista yms, mutta tämä motoriikka on kyllä kömpelö... Mikä avuksi?? Kauhulla odotan talvea ja luistelu- ja hiihtoharjoituksia, eivät nekään oikein ottaneet tuulta purjeisiin viime talvena.
Kohtalotovereita????
Kommentit (10)
Potkulaudalla on helppo harjoitella tasapainon säilyttämistä. Ja vähän viihteellisempää kuin pyöräily ja ei kaadu korkealta... :)
Tuosta konttaamattomuudesta oon itsekin lukenut, se vaikuttaa varsinkin kouluiän alussa kuulema hienomotoriikkaan, koska se ristikkäisliike jää oppimatta... Siksi fysioterapeutti " pakkokoulutti" vuoden vanhana meidän lapsen, silloisessa asuimmaassamme pitivät sitä ensiarvoisen tärkeänä just koulunaloitusvaikeuksien vuoksi. Sanoivat, että ennalta ehkäisy hoitoa parempaa... Hyvinhän tuo tyttö lopulta konttas, siis huusi ja konttas, mutta muutaman viikon ehti sitä harjoitella ja nousi sitten saman tien pystyyn... Tähän asti hienomotoriikka ja muu motoriikka hyvä, paitsi pyörässä myös apupyörät (4 1/2v.), en viitisinyt ottaa pois, kun nyt sujuu polkeminen kivasti ja huomiokyky ei ole vielä niin hyvä, että pärjäis vilkasliikenteisellä pyörätiellä jos ei apupyöriä olis. Ne vähän hidastaa ja tasoittaa menoa... En ole huolissani, mutta puistossa innostan tasapainoilemaan ja tuo potkulauta on ostoslistalla. Isovanhempien luona sillä harjoitteli ja vähän näytti pysyvän pystyssä. Sen sanovat auttavan tasapainoittelussa...
Meidän tyttö taas ajelee apupyörillä tasaiselle, mutta mäessä tulee niin kova huuto etten viitsi enää edes kokeilla. Ilman apupyöriä ei taatusti aja. Häntä EI KIINNOSTA! Luistelemaan oppi jotenkuten, ei kovin hienosti, hiihto sama juttu. Eilen neuvolassa
kaikki taitojutut laskemiset yms värit jen meni hienosti, mutta juuri motoriikka oli kömpelöä. Ei kuulemma ole kehittynyt sillä saralla yhtä hyvin kuin muilla, mutta ei pitä huolestua.
ELI: kai se on luonnekysymyskin...
Kiva, kun jonkun muunkin 5-vuotiaan vanhempi suree samoja juttuja.. Tai siis ei kiva tietenkään, mutta kun kerran suree, on kiva tietää.
Meidän 5,5 -vuotiaalla pyöräilyinto lopahti myös, kun ostettiin isompi pyörä ilman apupyöriä. :( Pitäisi varmaan palata takaisin siihen apupyörälliseen pienempään, mutta se kun kerettiin jo antaa pikkuveljelle... Tyttö oli siis innokas pyöräilijä keväällä vielä, mutta ei halua opetella ajamaan tuolla uudella pyörällä. Elättelen toivetta, että isi opettais lomalla, meillä on loma vasta alkamassa.
hänelle hankalaa. Avuksi löytyi ratkaisu siitä että annettiin harjoitella 12" pienellä pyörällä ajamista. Saattoi pitää molemmat jalat maassa kun hirvitti tai " unohti" miten jarrutetaan. Tytöllä oli kova motivaatio oppia kun kaverit ajoivat kovaa ja hän jäi pienellä pyörällä jälkeen ja lisäksi kaverit ajoi pakkoihin joihin ei apupyörillä päässyt. Sama tyttö ei ole yrityiksistä huolimatta oppinut luistelemaan tai hiihtämään vaikka kolme vuotias pikkuveli oppi nämä jo talvella. Nyt ennen eskaria tytöllä todettiinkin oppimisvaikeuksia puheterapeutin testeissä ja tyttö jatkaa syksyllä puheterapiaa ja aloittaa toimintaterapian.
Naapurin 5v. poika oppi hitaasti ajamaan pyörällä koska ei vaan ollut kiinnostunut mutta oppi sitten kuitenkin eskarivuoden aikana.
Helpottaa kummasti
Meidän poika siis oikein insinööriainesta, mutta tuo motoriikka vähän kehnompaa. No pikkusiskonsa 3 v sai juuri potkulaudan ja päästelee sillä tukka hulmuten ,eli laitetaanpa isoveli samoihin puuhiin ((=
Kiitos vinkeistä ja eipä tässä muu auta, kuin vaan pitää peukkuja pystyssä omalla ja muiden " kömpelyksille "
Meillä poika on piakkoin5,5 vuotias ja ajelee apupyörien kanssa mummolassa (asfaltilla ja betonilla kaupungissa), mutta täälä kotona maalla (hietaa,monttuja,kiviä ja soraa) ei niin millään haluaisi ajaa. Mutta kun vaan innostuu niin sitte hetken jaksaa. ilman apupyöriä ajamista ei voi vielä edes harkita. Ens keväänä on ilmeisesti pakko opetella ilman apupyöriä, sillä pitää vaihtaa isompaan pyörään. elikkäs semmoseen 20" ja siihen on hieman hankala laittaa appareita.
jos siltä tuntuu. Säädettävät apparit yltää 20-tuumaiseenkin pyörään.
Kannattaa kokeilla seuraavaa:
*Aloittaa ilman apupyöriä ajon harjoittelun tarpeeksi pienellä pyörällä, sellaisella jossa jalat yltää maahan.
*Ei aloita suoraan ajamisella, vaan satulassa istumisella ja jaloilla maasta potkuttelemalla vauhtia.
*Aloittaa polkimilla lievään alamäkeen, jolloin ei tarvitse voimaa liikkeellelähtöön ja pyörä kaadu jo heti kättelyssä. Tosin mäki on todella oltava lievä jottei pyörä lähde käsistä.
*Alkuun pääsemisessä voi pitää pyörästä kiinni, mutta kun rytmi löytyy, niin voi päästää irti ja lapsi pääsee itse pyöräilemään.
Meillä ei kyllä hyödytetty tuota kakkoskohtaa, vaan muut. Tyttö opetteli ajamaan reilu 4v TALVELLA. Oli miehen idea, jos kaatuilee, niin ei tule asfaltti-ihottumaa. Meillä tosin oli hyvä tasainen kovapohjainen tie jossa harjoitella. Toppapuku päällä penkkaan kaatuminenkaan ei haitannut, haavereita ei tullut, eikä kammoa kaatumisestakaan. Tyttö oppi vajaassa viikossa ajamaan, vaikka pari ekaa kertaa oli aika epätoivoisen näköistä ja hyvin ajoi jo parissa viikossa.
Tytöllä on 5,5v kaveri joka ei vielä aja ilman apupyöriä. Omalla 16" pyörällään ei uskalla ollenkaan vaikka jalat yltävät hyvin maahan. Mutta meillä 12" pyörällä potkutteli jaloilla maasta vauhtia ja joidenkin päivien harjoittelun jälkeen näytti osaavan ajaa pyörää useamman metrin matkan- siis selkeästi homma alkoi olla jo vähän hallussa. Mutta siihen se tyssäsi, omalla pyörällään ei uskalla edelleenkään ja meidän pyörä on meillä käytössä. Kyseiselle tytölle tuo 12" pyörä on todella pieni, mutta näyttäisi olevan sopiva pyörä opetella tuota apypyörittä ajoa. Meilläkin selkeästi lyhyempi tyttö opetteli ensin tuolla 12" lla jossa yltti jalat hyvin maahan. Kesän myötä kuitenkin vaihdettiin jo 16" een, jossa jalat ei yltä edes maahan pyörää kallistamatta, mutta polkeminen muiden vauhdissa on helpompaa.
Lisäksi meillä on poika joka oppi ajamaan ilman apupyöriä 5,5v:na kaupunkiin muuton jälkeen. Oli jo sen verran valmiimpi että riitti kun otti apupyörät pois ja poika lähti ajamaan. Silloin ei tarvinnut mitään keinoja miettiä. Apupyörien poisjättö vain odotti sitä että muutamme paikkaan missä on tasaisia teitä ja asfalttia. Maalla kuperalla mäkisellä hiekkatiellä, joka oli täynnä monttuja ei paljoa huvittanut edes antaa pojan opetella ilman apupyöriä (tosin ei tuo halunnutkaan kun ei siellä nähnyt muiden ajavan) ja kun tiesimme muuttavamme niin odotimme siihen asti että olosuhteet oli paremmat. Tuolloin poika sitten osasi homman jo heti ilman mitään ihmeempiä opastuksia.
Meillä siis pari erilaista kokemusta ja mielenkiinnolla olen seurannut lasten kavereiden opettelua: Jotain niistäkin on oppinut.
Minulla poika, joka täytti just viime kuussa 5v. Hienosti pyöräilee 16" apupyörien kanssa ja yhdessä on sovittu, että vasta ensi kesänä otetaan apupyörät pois = ). Minusta ihan normaalia toimintaa! Kaikki kehittyy omaa vauhtiaan!
asiaa kannattaa kyllä pohtia, sillä monilla niillä, joilla on lukivaikeuksia, on vaikeuksia myös polkupyörällä ajamisessa. Ihan ihme juttu, tuntuu ettei niillä voisi olla mitään yhteyttä, mutta näin uusimmat tutkimukset väittävät. Sama yhteys on myös konttaamattomuudella.
Ehkä asiasta voisi puhua neuvolassa?
Meillä on 4v6kk vanha, joka ei ole erityisen hyvä pyöräilemään. Muuten on kyllä motorisesti lahjakas, mutta pyöräily ei vain kiinnosta.