%%MAALIKSET ' 05 alkuviikko%%

Meillä aamu alkoi tänään klo 4.45 Moonan herättyä. Nukahti sitten klo 5.55 ja Mimmi heräsi klo 6.03. Moona heräsi klo 6.20. Mie olen niin kypsä ja väsynyt näihin vähiin uniin. Nukkumaan lapset kävi klo 21.15.



Meillä on neuvolaaika tänään klo 10, jolloin on siis tarkoitus keskustella Mimmin jatkuvasta kitinästä->uhmaako? sitten näistä unista, minun omasta jaksamisesta. Alkaa meinaan tämän äidin nuppi olemaan vähän töttöröö.



Kommentoin ajan kanssa paremmin viikonlopun pinoa. Ihan vain silmäilin läpi. Mimmi sillä tuulella, että ihan turha yrittää tässä koneella olla sen pidempää. Illalla ei ole mitään mahdollisuutta jäädä koneelle tai tekemään kotihommia, se on nukkumaan ja heti..muuten ei jaksa. säälittää tuo mieskin, kun hänellä kello soiskuudelta, mutta saa hänkin herätä ennen kukonlaulua. Huoh..



Nyt siis uuteen toukokuun viikkoon aurinkoisin mielin !!!



Tuulia, Mimmi ja Moona

Huomenta vaan täältäkin...ei mene tämä mamma mansikoita ostamaan vaan apteekista uutta kuuria Juusolle.Kyllä,korvat taas kipeenä,eilen käytiin lääkärissä ja kuurin määräsi vaikka eipä nuo kuurit taida auttaa...Silloin kun korvalääkärillä käytiin niin lääkäri sanoi et jos menee kovin tuskaiseksi niin omasta tk:sta kuuri hakemaan vaikkei varmaan autakaan...Kaks yötä taas huusi tuskissaan ja räkä valuu nenästä.



Tuulialle paljon,paljon jaksamissteitä täältä!!



Mulla tänään vapaa ja yhtä ja toista pits ehtiä tekemään.Yhden maton sain jo pestyä kun siihen oli kaatunut kaakaota.Muuta pyykkiä pitäs pestä ja silittää eli hommaa siis piisaa.



Nyt loppui titi-nalle joten rupean pukemaan tota lapsosta että päästään matkaan.



Suohomppeli81 ja Juuso

Niin se taas alkoi uusi viikko. Olipas tosiaan mukavaa lukea Coen kuulumisia pitkästä aikaa! Älä nyt häivy, kun joukkoon taas liityit! ;-)



Sengille onnittelut opintojen päättymisestä! Hieno suoritus! Ja kiva, kun et kertonut, minkä yllärin äitienpäivänä saan ;-)



Kalamamille onnea tulevasta kodista! Toivottavasti kaikki menee suunnitelmien mukaan! Minusta oli tosi ihanaa (ja sikavaikeata...) päästä valitsemaan pintamateriaaleja tähän meidän nykyiseen kotiin (ostettiin rakennusvaiheessa). Muuttaminenkin tuntui niin erilaiselta, kun sai muuttaa varmasti mieleiseen kotiin...



Kiitokset kaikille talokaupoista onnitelleille! Meidän uudesta talosta sen verran, että parin huoneen seinät maalataan/tapetoidaan, muuten ei tarvitse tehdä mitään. Ei noissakaan huoneissa muuten tarvitsisi, mutta kun Nuutin tuleva huone on vaaleanpunainen... Ja makuuhuone taas ihan erivärinen kuin mistä minä tykkään... Mutta muuten on ihan minun makuni mukaan sisustettu se talo ;-) Muutto on näillä näkymin juhannuksen jälkeisellä viikolla, käytännössä siis viikonloppuna.



Nykyisestä asunnosta ollaan kyllä kiinnostuneita, mutta ei se sen pitemmälle vielä ole edennyt... Parhaillaankin pari " vakavasti harkitsee" , mutta sehän nyt on sitten yhtä tyhjän kanssa niin kauan kuin eivät jätä tarjousta. Yritämme laittaa jäitä hattuun sen suhteen, ettei asuntoa nyt ihan heti tarvitsekaan myydä, mutta olishan se kiva saada sekin homma selväksi...



Unista täällä on puhuttu... Meillä Saana nukkuu kyllä yleensä päikkärit vapaapäivinäkin, mutta välillä saattaa kestää pitkäänkin ennen kuin taintuu. Höpöttelee itsekseen sängyssä kaikenlaista, kunnes simahtaa. Meilläkin on vielä maitopullo käytössä, tosin nyt vannoin ja vakuutin (lähinnä itselleni), että ensi viikonloppuna se loppuu... Tähän asti ei ole äitin ja isän viitseliäisyys riittänyt pullosta luopumiseen, mutta kaipa se jo olisi aika.



Potalla meillä ei käydä. Tässäkin kohtaa vannon ja vakuutan itselleni, että kesälomalla sitten... Meillähän on kesälomaa ruhtinaalliset 6 viikkoa, tosin osa menee sitten muuttaessa, mutta luulisi, että siinä ajassa ehtisi opettaa neitiä potalle...



Kauhistelin taas eilen, millainen hirveä komentelija Saana on. Täytynee ottaa tiukempi linja neidin suhteen, nyt ollaan varmaan annettu liikaa periksi, kun ei jaksa katsella, kun neiti raivoaa... Mutta jos ei ala olla tiukempana, tulee neitosesta kohta ihan hirviö...



Semmottista. Nyt jatkan työntekoa!



Terhi&muksut

Telille onnea miultakin vielä talokauppojen suhteen!! Ihanata aivan varmasti muuttaa juuri sellaiseen kotiin mikä tuntuukin heti omalta. Muuttointoa vaan teille, ei käy kateeksi.=)



Sengille onnittulet opiskelujen päättymisestä!!



Lapulle tervetuloa takaisin nettipimennosta!!



Lehtovin Helmi onneksi on hyvin toipunut putkituksesta!! Hyvä niin.



Koivupuukin on jo näin lähellä laskettua!! Hyvinkö olet jaksellut!!!??



G päikkäreistä. Meillä ei Mimmi nuku päikkäreitä, kun satunnaisesti.Sitten heti on muutosta illasta tai aamussa.



Rytmi:

herätään klo 4.30-6

ulos sään salliessa tai ettei moona ota tirsoja klo 9

ruoka klo 11

hiljasta tekemistä, (titinallea) MOONAN PÄIKKÄrit 1-1.5h

välipala klo 13-14

tämän jälkeen ulos

ruoka klo 17

suihku klo 19

iltapala klo 20

nukkumaan klo 21



Toivottavasti Empan emilialla korvatulehdus hellitti ja pääsette allergiatesteihin. Hyvähän se iho-ongelman syy olisi saada selville.



Rosa kyseli vaipoista. Mimmi on päiväkuiva tässä kotona. Tietenkin vahinkoja sattuu. Kesällä tarkoitus päästä kokonaan vaipoista pois. Ihanaa, että teille ont ullut rytmi. Toivottavasti se myös kestää.



Pippandiilla ollutkin mukava konsertti viikonloppuna. Joko vesirokko alkaa helpottaa, entä onko tarttunut?



Kalamamille onnea talojutuista.Toivottavasti teilläkin menisi nyt kaikki hyvin sen asian tiimoilta. Mitä tuollainen tulee maksamaan, entä millainen aikataulu?



Omaa napaa. Miehen enon vaimo kuoli tuossa viikonloppuna. Oltiin siellä 60v juhlissa kuukausi sitten ja nyt sitten oli valmis nukkumaan pois. Nyt hänellä on parempi olla, sairaus vei lopulta voiton.



Käytiin siellä neuvolassa. Meille tulee huomenna joku nainen kotiin seuraamaan tätä meidän elämää. Hirvittää, mielessä pyörii telkkarin Nanny-ohjelmat. Periaate tosiaan sama, hän seuraa meidän elämää ja katsotaan sitten eteen päin. Huokaus. Sekä neuvolasta laittaisi minut psykologille. Hänestä olen lähellä loppuun palamista. Hänestä olen aivan liian väsynyt ja stressaantunut. Mietin sitä vielä. Moonalla on neuvola ensi maanantaina, lupasin sitten ilmoittaa. Hyvä kai se olisi mennä puhumaan, mutta millä ihmeen ajalla. Eihän sinne lapsia voi mukaan ottaa.. ;)



On niin vaikea myöntää olevansa väsynyt. Myös unikoulua kotkassa molemmalle tytölle tarjottiin. Jotta saataisiin nukkua itse. Mies ei siihen suostunut. Katsotaan nyt mitä tämä huominen tuo tullessaan.





Moonakin nukkui ruhtinaalliset 40min unet, vaikka ollaan heärtty niin aikaisin...ja mimmi venkuroi sylissä.

Moi!



Tuulia

Nyt ei voi enää kirjoittamista lykätä, kun Coekin oli pinoutunut :) Tosi mukava kuulla vanhojen maalisten kuulumisia. ONNEA Coe toisesta tyttösestä!



Tämä äippä sai opinnot päätökseen, vihdoinkin! Tutkintotodistusta ja juhlaa saa tosin odottaa vielä muutaman viikon. Ihan hassua kun ei iltaisin (ja öisin) tarvitse tehdä kouluhommia. Opinnäytetyö oli sellainen voimien koittelemus, että vieläkin hengästyttää pelkkä ajatus... :)



Päivärytmeistä on ollut puhetta. Meidän päivät menee yleensä näin:

- 7.30-8.00 herätys

- 8.00 aamupesut ja aamupala

- 8.30-9.30 sisäleikkejä kakkaa odotellessa...

- 9.30-11.00 ulkoilua, jos sää sallii

- 11.30-12.00 lounas

- 14.00-15.30 päikkärit

- 15.30 pieni välipala

- 17.00 päivällinen, jonka jälkeen ulkoilemaan

- 20.00 iltapala

- 21.00-21.30 yöunille



Minä olen vielä syksyyn asti tytön kanssa kotona. Jos töitä löytyy, niin tyttö joutuu lähtemään hoitoon 1.8. Tuo hoitoon laittaminen on minulle aivan karmaiseva ajatus, mutta kait siihenkin tottuu kun on pakko :(



Täällä on moni ollut Painonvartijoissa tai muuten vaan keventänyt. Minä sain vihdoin itseäni niskasta kiinni, ja liityin Keventäjiin. Ensimmäinen viikko on takana, ja tuloksena -2 kg. Nestettähän se on, mutta lisää kummasti motivaatiota kun vaaka näyttää parin kilon pudotusta :)



Nyt täytyy jatkaa valmistujaisjuhlien suunnittelua. Kirjoitellaan!



TE

...että Lehtovin HELMILLE lämpimät nimpparionnittelut!



T: Terhi, joka juuri katsoi kalenteria...

Onnittelut talon ostaneille ja TuuliEmilialle valmistumisen johdosta olikohan joku muukin en nyt muista.



Emilialla on juu korvatarkastus aika keskiviikkona ja meillä tosin tuo omalääkäri on ihan p.......ä:( Saas nähdä mitä sit sanoo vai rupeeko lässyttää samaa virttä kuin ennenkin.



Päivärytmeistä aamusti herätään n. 9 ja illalla menee nukkuun 21. Aamupalat ja päivälliset suurimpiirtein kuin muillakin. Paitsi kun meidän neiti ei oikeen taho syödä mitään. Tai siltä ainakin tuntuu. Maitoo kyl sit menee. Ja meillä myös on tuttipullo vielä käytössä unipullona.



Niin ja Tuuliemilia minä myös viikko sitten liityin keventäjiin ja viime viikon lähinnä tutuistuin ja tänään aloitin sitten vasta saas nähdä kuinka käy. Tsemppiä vaan kaikille laihduttajille:)



Mut eipä taas keksi enään mitään lisättävää.



Niin ja Tuulialle myös jaksamis säteitä täältä.



T.Satu

Tuulialle myötätuntoa täältäkin. Olen kuluneen talven aikana seurannut kahden ystäväni burn outia ja toipumista. En nyt tarkoita että sinulla tuota aivan olisi ja olet jo pitkällä kun apua hakemassa. Se itselleen asian myöntäminen kai vaikeinta on.



VAIPAT: juu käytössä ja ERITTÄIN tarpeen. pissaa kyllä pottaan, mutta vaippa ei juuri koskaan silti ole kuiva, joten odotellaan. Neiti ei siis itse pyydä potalle, mutta istutettaessa aina jotain tulee. Esikoinen meillä oli kuiva jo alle 2v.........



Päivärytmi: arkisin ja viikonloppuisin sama suunnilleen. viikonloppuisin ulos lähdetään myöhemmin

6.00 herätään

->aamutoimet ja aamiainen

8.30 uloslähtö (9.00 keskimmäinen päiväkodille ja sitten puistoon tms)

11.00 lounas

12.00-14.00 päiväunet (n1,5h norm)

->välipala ->ulos

n16.30 päivällinen

sisähommia(lue: tv:n katselua tai kauniilla säällä ulkona tai kauppareissu)

19.30 iltapala

20-21 nukkumaan



Meillä oli eilen kylässä 12päivän ikäinen vauva. Ei iskenyt kuume vaikka vähän etukäteen jännitin sitä. Lähinnä huokailin helpotuksesta ettei tartte enää alusta aloittaa...........Ihania vauvat toki on, en sitä kiellä, mutta muiden ei enää omia tähän perheeseen.



Kauniita unia!

Ah, ihana lentsu sit tuli tuon mukavan keuhkotulehduksen päälle :( Onneksi tuo maalisneiti piti lentsunsa pari viikkoa sitten, toivottavasti tämä ei siis enää tartu häneen.

Voi Tuulia :( Toivottavasti saat apua ammatilaisilta tuohon teidän unirytmi yms. asioihin! Eihän kukaan jaksa tuollaista, jatkuvalla univajeella.

Onnea myös talokauppoja tehneille/tekeville ja valmistuneille!!!

Kiva oli kuulla TuuliEmiliasta ja Coestakin :)

Paranemisia kaikkiin sairastupiin tasapuolisesti :/

Mitähän muuta piti taas kommentoida....

Meille ei kuulu kummempia. Maalisneiti on oma hurmaava itsensä. Eilen ilmoitti tomerasti että " vauva, tyttö kiikkaa" . Eli siis äidin masussa on tyttövauva ja se kiikkuu :) Heh, hauska mielikuvitus tytöllä. Hoidossa sujuu todella hyvin ja tyttö lähtee sinne joka päivä mielellään. TE:lle siitä pitikin sanoa, tsemppiä teillekin hoitouran alkuun! Alku oli miulle ainakin hirmu vaikea mutta äkkiä siihen tottui ja nyt en millään haluaisi ottaa tytöltä sitä iloa pois!

Mummo pyysi tytsän heille perjantaina yökylään. Ovat ostaneet hänelle oman pienen kastelukannun ja kottarit. Siellä onkin iso piha missä temmeltää! Toki vien kun noin ikävöivät :) Ukon kanssa sitten tehdään taas pihahommia lauantaina, täytyisi hakea hiekkalaatikollekin hiekkaa. Toivottavasti tämä tauti helpottaa äitienpäiväksi...mistä muuten olikin galluppia.

Olen varannut minun työpaikan tiloista (tai ei nyt työpaikan mutta sellainen vieraskerho) pöydän vanhemmilleni ja meille. Kerrankin pääsee äitinikin valmiiseen ruokapöytään, ei tarvitse muita " passata" . Siellä on aivan ihanat ruoat seisovasta pöydästä ja maalisneiti syökin sitten ilmaiseksi. Illemmalla käydään anoppilassa viemässä ulkokukka ja jotain pientä, anoppi täyttää torstaina 50v mutta ei halua pitää juhlia. Hassua kun oma veljeni on melkein samanikäinen ja oma äitini 63 vuotias...

Mukavaa viikkoa kaikille tasapuolisesti, heippa!



ps. tsemppiä TE:lle ja Empalle keventäjiin!!! Minä sitten joskus keventelen kun ensin lihon =)

Kotona vaihteeksi. Kevään raskain matka takana ja eikun kohti uusia juttuja vaan. Keskiviikkona vielä kerran eurooppaan ja sitten on tämän kevään osalta reissut reissuttu. VIHDOINKIN!



Kaisan kanssa on ollut mukavaa. Aamut alkavat edelleen aikaisin, mutta tuntuu vähentynyt unimäärä silti riittävän. Josta näppärästi päivärytmiin.



Herätys 5.30-6

haahuilua, kunnes voidaan lähteä tarhaan klo 7.30

Aamupala, leikit ja ulos

Lounas 11.30

Päiväunet välillä 12-14 (yleensä n. 1h)

Välipala 14.30

Ulkoilua

Tarhasta kotiin 16-16.30

Muumien katselua ennen ja jälkeen päivällisen välillä 16-18

Ulos tai sisäleikkejä, muita kuin muumeja..

Iltapuuhat 19.30

Nukkumaan 20-20.30



Viikonloppuisin ei olla niin rytmin perään, mutta viikolla hommat sujuu aikalailla kaavan mukaan.



Nyt mies huhuilee iltapalalle, kuulumisiin toiste!



kua ja Kaisa

Missä kaikki ovat?? Pinossa on kovin hiljaista! Nyt on kyllä ainakin täällä Turussa niin kaunis ilma, että ulkona tässä pitäisi olla eikä sisällä. Ajattelin syödä ensin lounaan ja sit lähden kävelylle. Henri on tarhassa kun sinne kovin tahtoi aamulla lähteä. Kouluhommiakin olisi mutta täällä mä vaan notkun netissä.



Laitoin juuri pyykkiin vauvan vaatteita. On ne niin pieniä : ) Hieman aikaisin olen liikkeellä kun nyt on vasta 35. viikko menossa mutta onpahan sit valmiina kaapissa.



Tervetuloa COE takaisin! älä nyt enää häivy kun palasit. Käy nyt edes välillä kirjoittelemassa. Oli kiva lukea kuulumisiasi. Olet yksi niitä vanhoja, joka kirjoitteli jo silloin kun odoteltiin näitä maaliskuisia : )



Tuulialle paljon jaksamista. Kyllä teiän tytöt nukkuu tosi vähän. Ja itse olet kyllä aika loppu. Onneksi olet hakenut apua. Toivotaan, että myös saat apua. Millainen päivä tänään oli? Eikös jonkun tädin pitänyt tulla katselemaan teiän elämää? Lapset voi tietty olla iaka erilaisia kun on vieras täti talossa...

Kyselit tuosta meiän talojutusta. Homma on vieläkin auki ja lupa-asioihin odotellan vastausta. Siiten kun luvat tulee, varmistuu myös, pitääkö noi suunnitelmat paikkaansa eli tuleeko talo tontille juuri siihen kohtaan kuin se on suunniteltu ja meneekö kaikki muukin suunnitelmien mukaan. Jos menee niin me tehdään kyllä kaupat. Nyt talo on kuitenkin meille varattu! Suunitelman mukaan talo valmistuu 1.3. 2008 eli vielä mun äitiysloman aikana. Hinta on 199 000e ja siihen siäsltyy kaikki työt ja valmis talo. Autokatos vain tarvitsee tehdä itse ja tietty valita tapetit, lattiat ym. Siinä onkin sitten miettimistä mutta ei ole vielä ajankohtaista. En tiedä, millaista hintatasoa esim. siellä teillä päin on mutta täällä tuo on aikas edullinen. Monet pyytää vanhoista remonttia tarvitsevistä taloista pajon enemmän.



Mistä tuleekin mieleeni asia, joka sapettaa mua tällä hetkellä aivan valtavasti. Meinaan anoppi ja appiukko ottaa päähän! Mies pyysi heitä katsomaan vastaavanlaista valmista taloa, että näkevät, millainen meille on tulossa. Ja heillehän ei tunnetusti mikään kelpaa niin ei kelpaa tämäkään. Kaikki oli huonosti. Takka on väärässä paikassa ja makuuhuoneet on liian pieniä jne. Me juuri halutaan, et makuuhuoneessa on tulevaisuudessa vain sänky, yöpöydät ja kaapit. Nyt meillä on makkariin ahdettu kirjoituspöytä, kaksi hyllyä, sänky, yöpöydät ja korituoli. Tää on täynnä vaikka iso onkin. Sitä varten juuri halutaan enemmän huoneita, että voidaan laittaa pöytä, tietsikka ym. omaan huoneeseensa. No sit he huomas, et siinä ei ole autotallia valmiina niin sekös oli kamalaa ja ollaanko me ollenkaan huomattu. Juu, ei me sokeita eikä tyhmiä olla. He haluais et muutettais heiän lähelle sellaseen 10 vuotta vanhaan taloon, joka maksaa 247 000e. Siinä on mm. kylpyhuoneessa kullatut kaakelit ja ne kun ei ole meidän makuun niin lähtis vaihtoon ja lisäis hintaa. sanoin, et se on sitäpaitsi aivan liian kallis talo niin he vaan totes et tinkaatte siitä tietty hintaa pois. No, tuskin kukaan tinkaa mitään 40 000 euroa pois eli ei kiitos! Me ei kuitenkaan olla heille taloa etsimässä vaan itsellemme. Ne vaan on maailman negatiivisimmat ihmiset. Ihan oikeasti, ne löytää kaikesta vaan huonoja puolia. Paitsi sit ku he itse ostaa jotain niin se on aina hyvää. Tuossa talossa on keittiökin liian halvalla tehty. No, he pisti itse tooooosi paljon rahaa keittiöremonttiin mut ei mulla tartte olla materiaalit viimeisen päälle. Me tyydytään vähempäänkin ja on silti ihan nättiä! Mä en tajua, mitä teen noille ihmisille. En jaksais mennä sinne taas äitienpäivänä kuuntelemaan, kuinka hyviä taloja he on meille löytäneet ja kuinka juuri tuo meidän valitsema on niin huono ja kaukana ja vaikka mitä. Onko kellään muulla vaikeuksia anopin kanssa? Anopin kanssa meinaan on vielä enemmän ongelmia kuin apen kanssa.



Anteeksi, tää vuodatus ja tuli varmaan tosi paljon kirjoitusvirheitäkin mutta olen taas niin kiukkuinen!



Sengille ja TuuliEmilialle vielä isot onnittelut opiskelujen päättymisestä!!! Hieno juttu!



Ja sairastupiin paranemisia!



Nyt meen syömään.



Kalamami, Henri ja masuasukki rv 34

Voi JUMALAUTA tätä meininkiä. Neiti on karjunut ja kierinyt lattialla taas sen 15 minuuttia raivokohtauksen vallassa. Tultiin just ulkoa ja sekös ei sattunut miellyttämään neitiä. Aamulla raivokohtaus seuras siitä, kun olis pitänyt pukea ulos lähtiessä. ...TTU mä lähde ton kanssa enää ulos ollenkaan, kun on yhtä kärsimystä molemmille.



Siis onko kenelläkään muulla tällasta??? Mikään ei auta, ei tule syliin, ei saa ottaa ulkovaatteita pois, ei kelpaa rusinat, ei ruoka ei mikään. Jos menee lähellekin, niin raivo vaan yltyy. Mitä tällasessa tilanteessa pitäis tehdä? Jossain sanotaan, ettei sais jättää lasta yksin, mut mitä tässä voi tehdä, kun mikään ei auta. Ei tässä kyllä hermo kestä monta kertaa päivässä kuunnella tota ja yrittää keksiä jotain kommervenkkeja.



Kivakiva, kun laskettu aikakin on 4 viikon päästä, minkähänlaiseen soppaan sitä on ittensä järjestäny taas...



nimimerkillä " Taas näitä päiviä, jotka vois jättää väliin"

Koivupuulle jaksamisita känkkispäivää! Sydänmestäni kyllä pystyin samastumaan sinuun. Meillä oli eilen kaikkein pahin raivokohtaus. Toimimme niin, että isi piti sylissä vaikka kuinka rimpuili, 45min jälkeen siirtyi rimpuilemaan minun syliin..ja lopulta sitten rauhottui. Kyllä siinä oli vanhemmatkin ihmeessä, tunti meni ja voimat oli kaikilla loppu. Nämä raivarit pitää vaan viedä/käsitellä loppuun asti. Lievemmissä tapauksissa, meillä on Mimmillä huoneessaan jakkara mille laitetaan istumaan ja rauhottumaan..huonolla menestyksellä siellä istuu;)



Meillä tosiaan kävi tänään perhetyöntekijä. Hän on vetämässä projektia, jossa karkoitetaan tämän alueen tarve tälläselle perhetyölle. Projekti on aivan aluillaan ja me nyt pääsiin siihen mukaan. Tämä nainen oli meillä aamupäivän. Mimmi osasi kyllä heti näyttää tämän oman luonteensa. Johtuen varmaan siitä kun oltiin meillä kotona.



Perhetyöntekijän mielestä Mimmin monet taidot on 3 vuotiaan tasolla ja hänestä Mimmi on erittäin vahva luonteinen ja tempperamenttinen, joten suositteli puolipäivähoitoa. Nyt seuraavat 3kk (minkä tämä projekti kestää) tämä perhetyöntekijä käy meillä kerta viikkoon. Vie esimerkiksi Mimmiä ulos ja myöhemmin nyt Moonakin sitten pääsee mukaan. Minä saan hetken huilitauon, saan käyttää sen sitten miten haluan. Ensiksi nyt vain Mimmin kanssa, jotta saa hyvän luottavaisen suhteen Mimmiin ja Mimmi häneen.



Hänellä on myös koulutus tähän " miun hoitamiseen" , joten sanoi, että ei tarvi mennä tavalliselle psykölogille vaan jos haluan voin puhua hänelle. Lyhyesti kerroin elämääni ja kyllä hän sieltä monta sellasta kohtaa löysi jotka olisi ehkä hyvä käydä läpi.



Kaikinpuolin oli antoisa aamupäivä. Jo se tieto että migreenikohtaus kaikella kaameudellaan iskee, saan apua, en ole yksin. Sekä se, että olen toiminut Mimmin kanssa ihan oikein, näissä kitinöissä täytyy vaan jaksaa. Nyt jaksankin, kun tiedän että toimin johdonmukaisesti..välillä omat kasvatusarvot on olleet hukassa ja usko itseeni mennyt.



Unikoulua ei suositellut, ei lasta voi opettaa nukkumaan pitkään. Lisää vaan aktiviteettejä, ja sitä haetaan nimenomaan sillä päiväkotipaikalla. Minä en pysty enempää Mimmille ohjattua toimintaa tarjoamaan. Sekä pitää muistaa,että Moona on kuitenkin aika pieni ja tarvitsee äitiä ja äidin läheisyyttä enemmin kuin olen nyt pystynyt antamaan.



Sellasta. Meillä Mimmi on nuhakuumeessa, sisäpäivä-Moonallakin nenä vuotaa kovasti.Vielä ei ole lämpöä. Hassua kun Mimmi ei edes kipeenä nuku juurikaan enempää.



Hei tsemppiä laihduttajille. Mie en ole vaa' alla nyt uskaltanut käyä. Lisä energiaa olen hakenut tuosta suklaasta..muuten ei jaksa ;)Kai se siinä 60kg on, toivottavasti. Se pari kiloa nyt odottaa pudottajaansa ennen kesää.



Miullakin kurkua koskee, joten menen keittämään teetä.



Tuulia

Pääsimpäs minäkin pitkästä aikaa tälle palstalle. Muutettiin 29.4., joten tekemistä on riittänyt, eikä enää ole jaksanut iltaisin koneelle tulla. Tällä hetkellä kirjoittelen töissä, mutta täälläkin on kiirettä pitänyt, joten ei ole paljon koneelle kerennyt edes työsähköpostia lukemaan.



Viikonloppuna saatiin muuton jäljiltä tavarat paikoilleen. Eikä mennyt kuin viikko ;). Vielä on pari kattolamppua kiinnittämättä ja verhoja laittamatta, mutta muuten on asuttavassa kunnossa. Onneksi nyt on valoisaa pitkään ja pikkulampuilla pärjää...



Alkaa pikku hiljaa tämä töissäolo väsyttää. Mulla on vielä 1,5kk äitiysloman alkuun. Rasittavuutta lisää se, että vaihdoimme kaupunginosasta toiseen muuttaessa ja Ässän hoito jäi vanhaan paikkaan. Ei olisi ollut mitään järkeä vaihtaa näin lyhyeksi aikaa ph paikkaa, eikä varmaan olisi edes löytynyt. Nyt kuskaamme poikaa aamulla hoitoon ja iltapäivällä kotiin. Ennen oli 200m hoitoon nyt on 10 km 8/.



Raivarit ovat myös meillä arkipäivää, eikä siinä paljon muu auta kuin pysyä itse rauhallisena ja johdonmukaisena. Myös jäähypenkkirangaistus napsahtaa meillä, kun turhasta raivotaan, huudetaan ja lyödään.



Päivärytmi: Arkisin: Ässä herää 6.30-7, hoitoon : 7.30-8 aikoihin. Sitten pk:n rytmin mukaan. Klo: 16-17 haku kotiin, klo: 17-18 päivällinen, klo: 19-20 iltapala ja klo: 20-21 nukkumaan. Viikonloppuna herätys: 6.30-7 aamupala: n. klo: 8, ulkoilu klo: 10-12, lounas klo: 12, päikkärit klo: 12-15 välillä, välipala klo: 15-16 aikaan, ulkoilua ym toimintaa klo: 16-18 välillä, päivällinen klo: 17-18 aikaan, iltapala klo: 19-20, nukkumaan klo: 20-21. Tällain meillä suunnilleen menee päivät. Viikonloppusin olisi pyrkimys siihen, että kaksi kertaa lähdetään kotoa pois tekemään jotain joko ulos tai kylään tms.



Mitäs muuta, en muista enää. Kohta tulee asiakas, joten täytyy lopetella.



vuokko, Ässä ja pikkuinen rv 29 +1

Meilläkin asuu lapsi, joka kipeänä lopettaa nukkumisen ja alkaa syödä hyvin. Esikoisemme on aina ollut vähäuninen ja pieniruokainen. Luulisi tosiaan kipeänä nukkuvan normaalia enempi ja yleensähän kipeänä ei ruoka maistu....Tämä 8v neitonen toimii vieläkin näin nurinkurisesti:)

Nyt ei kerkee enempää!

.., tai oikeastaanhan kirjoittelin tänne jokunen viikko sitten. Innokas taustailija olen, mutta omat kuulumiset vaan tahtoo jäädä kirjoittamatta. Nyt on toivottavasti hetki aikaa, kun ukot lähti jonnekin ja Oona pötköttelee (toistaiseksi) rauhallisena jumppamaton kaaren alla.



Täällä myös maaliskuinen on mister lyhytpinna ja raivohärkä sekä " minä-ite" . Päivittäin ja useasti päivässä poika raivoaa, kun ei saa haluamaansa tai ei saa itse tehtyä jotain tms. Joten täältä löytyy myös kohtalotoveri. Poika myös heittäytyy maahan näissä tilanteissa. Usein myös lyö, puree tai raapii. Tämä toiminta on kiellettyä eli siis pojalle joka kerta sanotaan ei ja selitetään miksi ei saa satuttaa. Mutta välillä tuntuu, että seinälle puhuisi... Meillä myös toiminta päivän aikana pitää uhmakohtaukset vähemmällä, ulkoilu parhaana. Meillä ei jäähypenkki toimi ollenkaan tai " huonessa miettiminen" . Poju haluaa purkaa pahanolonsa sylissä, usein vain äidin syli kelpaa =)



Luulen, että nämä uhmat johtuvat suurimmaksi osaksi pikkusiskosta ja siitä, ettei ole enää kaikkien silmäterä. Eikä äitillä ole aikaa niin paljon hänelle kuin ennen pikkusiskon syntymää. Toki yritän viettää hänen kanssaan kaiken likenevän ajan silloin kun Oona nukkuu, mutta kun neiti nukkuu päivisin puolen tunnin pätkissä, niin aika on melko lyhyt.



Meillä myös herätään aamulla aikaisin, kuuden seitsemän aikoihin. Etenkin sunnuntaisin poika on ottanut tavakseen herätä kuudelta =/ Muuten päivärytmimme on seuraavanlainen:

6-7 herätys ja aamupala

aamupäivä puuhaillaan sisällä tai ulkona, riippuen äidin aktiivisuudesta =)

11-11.30 lounas

12-15 päiväunet (toisin nyt päikkärit lyhenemään päin, noin puoleentoistatuntiin)

15 välipala

16-17 päivällinen

illalla puuhaillaan ulkona, kyläillään, käydään kaupassa tms.

19.30 iltapala (suihkussa/kylvyssä käydään n. 2krt/vk ennen iltapalaa)

20-21 nukkumaan



Lopuksi haluan lähettää sympatiasäteitä kaikkien uhmailijoiden mammoille ja miksei papoillekin. Ja onnittelut opintojen päättäneiden ja talokauppoja tehneille!



Noopu, Tuukka (180305) ja Oona (040107)

Ihanaa, rauha maassa täällä!

Neidillä (siis myös täällä...) on ollut tänään mukava neiti raivotar ilta. Ja aamu. Aamu alkoi sillä kun herätin tytön, huus 10 minsaa, hiljentyi kun sai keksin. Päälle kun laitoin niin alkoi potkimaan mahaani, raapimaan käsistä ja läpsi sinne tänne. Tyynesti vaan sit kysyin että antaako äiti napsun (luunapin tyylinen sormille)...no siihen loppui se kiukku. Se on oikeastaan ainut " varma" keino, harvoin sitä tarvitsee antaa. Itseäni hiukan inhottaa tuollainen " uhkailu" . No kyse ei kuitenkaan ole mielestäni varsinaisesta ruumiillisesta kurituksesta....

No muiden juttuja lukiessa, silti meillä taitaa asua aika rauhallinen neitonen. Tai sitten se pahin uhma on vielä tulossa jossain edessä päin. Tästäpä siis aasinsiltana: Koivupuulle ja Tuulialle toivottelen lehmänhermoja :) Minusta on hyvä että tällä palstalla äidit uskaltaa myöntää " heikkoutensa" muille, pääasia että asioista puhuu ettei tule elämään liikaa umpisolmuja. Rakentavaa ohjeistusta Tuulia olet saanutkin, kuullostaa ihan loogiselta!!

Meillä tuo neit jatkaa hoidossa vaikka jäänkin sitten lokakuussa kotiin äippälomalle. Meidän ratkaisu on tämä, tiedän että moni ajattelee asiasta toisella tavalla ja varmaan pitää minua huonona äitinä. Meille tämä ratkaisu paras. Joka päivä ei hoidossa kuitenkaan ole, 2-3 päivää viikossa. Likka viihtyy siellä niin hyvin ja pph jaksaa järjestää kivaa aktiviteettia, olisi jotenkin sääli ottaa häneltä tuo ilo pois.

No johan nyt, nikki unohtui..oliko se kalamami kun kertoili anopistaan...? Heh, anoppi on suvun pahin :) Ei vaan, täällä on ihan ok anoppi, ei puutu elämäämme ollenkaan. Välillä toivoisin että puuttuiskin, siis kävis vaikka likkaa kattomassa kun asutaan samalla kylällä. Hän on työtön ja niin kiireinen. Ja sit meidän pitäis ehtiä kylille kun itse teen 10h päivää ja mies vähintään sen, ok-talo hoidettavana pihoineen jne. Anoppini on laiskuuden huippu! Ihan oikeesti, rasittavaa valitusta pienestäkin asiasta. Mutta ihan ok kuitenkin, en jaksa ottaa liian vakavasti ;) Otat nyt vaan sen asenteen että meidän elämä, meidän talo, meidän valinta! Kuullostaa tosi järkevältä tuo teidän valinta!



Joo, nenää taas niistämään ja nukkumaan....öitä!

Kalamami jo hätäili hiljaisia pinoja! Odottakaahan vain, kunhan kesälomani alkaa.. ;)) Nyt kaksi seuraavaa päivää kotona vesirokko-pojan kanssa, joten enköhän hakeudu palstailemaankin, kun lapset ovat päiväunilla.



Töissä olin tänään 12h. Uudet seiskat kävivät tutustumassa ja sitten vanhemmat illalla. Kiva päivä oli! Nyt tosin hiukka väsy. Veljeni oli vielä tämän päivän hoitamassa poikia ja lähti, kun mies kotiutui töistä. Minä ehdin illalla vielä kotiin ennen kuin jätkät nukahtivat. Perjantaiksi menen seuraavan kerran töihin ja mies jää sitten kotiin. Eikä tuossa maalismurmelissa ole vielä näpyn näppyä. Eli olemme varmaan vesirokkokaranteenissa reippaat kaksi viikkoa (luin netistä, että noin 10 päivää menee sairastellessa, ja jos toinen vasta aloittaa kun toinen lopettaa, niin...)



Kalamami! Nauttikaa uudesta tulevasta kodistanne! Meillä oli hiukka samantyylistä kommentointi minun appivanhemmiltani, kun muutimme tähän kotiimme hieman ennen maalislapsen syntymää. Alkuun minua häiritsi kovastikin, mutta sitten jätin omaan arvoonsa. Toki sitä haluaa, että ihmiset lähellä iloitsisivat uudesta kodista yhtä paljon kuin itsekin!



Koivupuulle jaksamisia! Tämä meidä kuopus on kaikesta energisyydestään huolimatta aurinkoinen lapsi eikä aiheuta meille vanhemmille juurikaan päänvaivaa. Mutta esikoinen oli parivuotiaana aikamoinen raivohärkä ja on yhä edelleen kun sille päälle sattuu. Varsinkin uloslähdöt ja pukemiset olivat vaikeita. Muistan, kun minäkin odotin viimeisilläni ja toinen huutaa eteisessä tai juoksee karkuun, kun yritin pukea. Välillä piti antaa huutaa ja rauhoittua omissa oloissaan (makasi joskus eteisessä lattialla pidemmän tovin ja mekasti kurkku suorana, minä odottelin olohuoneessa), välillä piti toimia vaan ja pukea väkisin. Ensin sanoin, että rauhoitu, nyt puetaan ja mennään ulos. Kun/jos ei rauhoittunut, niin totesin, jotta jos yhteistyö ei toimi, niin minä puen sitten itse. Ja kun vielä riehui, niin puin väkisin. Siitä sitten samantien hiljeni, kun pääsi ulos leikkimään.



Pointtini on siis, että meillä laps usein hermostui enemmän kun olin vieressä ja yritin keskustella. Jotta en itse hermoistuisi niin kamalasti, poistuin kauemmas. Sitten kun rauhoittui hieman, minäkin pääsin lähelle ja sain juteltua aiheesta ja kerroin, miten homman pitäisi toimia ja mitä nyt tehdään.



Nykyään esikoisen kanssa meinaa olla välillä ihan yhtä hankalaa, ja kun on jo 4,5v. niin on välillä uhkailtava oikein tosissaan, että pääsen revohkan kanssa aamuisin matkaan ajoissa. Uhkailu, lahjonta, kiristys... Mitäs vielä? ;))



Just kävin rauhoittelemassa esikoista, meinaa nimittäin raapia näppyjään. Taitaa jo ensimmäiset rakkulat kuivua ja sitä myöten kutista. Auts!



Koska muut nukkuvat, minä nautin hiljaisuudesta ja alan lukea. Kirjoittelen huomenna lisää! ;)) Aika pitkä tuli tästäkin tarinasta...



Pippandii

Ihmeellinen aamu. Mimmi nukkui klo 7 asti ja Moona heräsi klo 5.20, mutta nukahti kuudelta uudestaan heräten vasta klo 7.30. Jospa nämä tästä..Tänään saahaan likkojen huoneeseen pimennysverho, joten saadaan vielä pimeemmäksi, ehkä se auttaa.



Moonakin on nyt nuhakuumeessa. Illalla kummallakin oli lämpöä. Tänään siis on sisäpäivä. Kaupassa käydään autolla pikaseen, kun on Moonan maitojauhe lopussa. Ohjelmassa tänään ruisleivän leipomista, sekä leivotaan pullaa, jos en mene jumppaan. Minullakin on kurkku tosi karhea ja raajat tuntuu painavan vähintäänkin tonnin. Äitienpäivä kortteja aloitettiin askartelemaan eilen, tänään saahaan valmiiksi. Jotain pientä pitäsi ostaa, mutta mitä?



Tässä nyt täytyneen varmaan lopetella ja jatkaa aamutoimet loppuun asti. Hassua, yleensä tähän aikaa on jo pyykitkin pesty ;) Nyt ollaan yökkäreissä koko porukka.



Muuten onko kukaan kylvänyt kesäkukansiemeniä? Laitoin kaksi pussia samettiruusua, mutta iti tosi huonosti. Sitten laitoin ruusupapua. Tänään varmaan laitetaan krassit. Tuo parveke kun on lasitettu, niin saan sinne taimet kunhan hieman lämpenee.



Palaamisiin, kun tässä sisällä nyt ollaan.



Tuulia

Olen etäpäivällä, ihanaa, kun ei tarvinnut rehautua aamulla toimistolle... Töitä olen kyllä tehnyt jo tunnin verran, eli saanut ihan hyvin aikaan.



Me saatiin eilen lapsille hoitopaikka! Hain päiväkotiin, mutta pph:lle päädyttiin. No, meillä on hyvät kokemukset pph:ista, joten ei siinä mitään - ja kun kunnan täti vakuutti, että hän veisi omat lapsensa tuolle hoitajalle, niin otettiin sitten paikka (Kangasalla on järkyt päivähoitojonot, joten ei auta olla ronkeli, kun saatiin vielä samalle hoitajalle molemmat). Katsotaan sitten, miten Nuutin kanssa sujuu, ts. onko pph:lla tarpeeksi tekemistä vai ei, eli pitääkö poika laittaa kuitenkin päiväkotijonoon. En tiedä yhtään, millainen ryhmä pph:lla on - jos siellä on muita (tai edes yksi) poikia ryhmässä, riittää varmaan tekeminen, mutta tyttöryhmässä (niin kuin nyt) voi olla vähän liian hiljaista... Mutta katsotaan. Hyvä mieli kuitenkin, kun se homma on järjestyksessä.



Toinen stressinaihe sen kuin kasvaa, eli tämän nykyasunnon myyminen. Yritän tässä itselleni vakuutella, että nyt on myyty vasta pari viikkoa ja tässä on vielä aikaa ja kaikki järjestyy (ja olemme kyllä neuvotelleet pankin kanssa siitä, mitä tehdään, jos asunto on vielä kaupan, kun uusi maksetaan, eli sekin on järjestyksessä). Muttamutta... Hirveä stressi mulla silti on tästä hommasta, ei varmaan mene viittä minuuttia, ettei putkahda mieleen, että ostaakohan tän kukaan... Ärsyttää, kun on tällainen turvallisuushakuinen kaikesta stressaaja, niin ei voi ottaa lungisti...



Tuulian perhetyöntekijä kuulosti hyvältä. Hienoa, että uskalsit hakea apua - ja hyvä, kun sait vahvistusta sille, että olet toiminut ihan oikein. Käytä nyt vaan hyväksesi kaikki apu, mitä saatavilla on!



Koivupuulle ja muille raivoavista kaksivuotiaista " nauttiville" tsemppiä ja empatiaa. Meilläkin on välillä sellainen raivopää, että oksat pois. Onneksi raivarit kestävät yleensä vain muutaman minuutin kerrallaan, mutta niitä tuleekin välillä sitten joka asiasta... Ja sitten kun välillä onnistun saamaan molemmat muksut raivoamaan samaan aikaan, niin tulee kyllä sellainen olo, että haluan pois... Silloin pitää välillä käydä vähän ulkona haukkaamassa happea ja tulla sitten lohduttelemaan...



Anopeista piti sanoa... Minulla on ihan kiva anoppi noin yleisesti ottaen. Pari juttua kuitenkin ärsyttää: Hänestä meidän lapset ovat kovin vilkkaita (lue: rasittavia) välillä. Ja sotkevat paikkoja... Hän kulkee aina lasten perässä keräilemässä leluja, vaikka minä sanon, että se on ihan turhaa... Lisäksi hänellä on sellainen tyyli, että kun hän on hoitamassa muksuja, hän aina jälkeen päin raportoi kaikki konnuudet ja kiukuttelut yms., joita lapset ovat tehneet. Tiedän, että hän ei tee sitä siksi, että haluaisi valittaa, vaan siksi, että haluaa osoittaa, että selviää lasten kanssa kaikista tilanteista. Mutta minua se ärsyttää ihan suunnattomasti ja kiristelen aina hampaitani, kun hän kertoilee noita juttuja... Ja sitten hän on aina suunnattoman väsynyt sen jälkeen, kun on hoitanut lapsia (mitä tapahtuu n. 3-4 krt vuodessa). Lisäksi hän ei oikein osaa olla ihan pienten lasten kanssa, ts. olettaa, että he osaisivat paljon enemmän kuin osaavat ja vaatii esim. kauniita pöytätapoja. Isompien kanssa tulee kyllä toimeen sitten erittäin hyvin. Mutta tulen kyllä ihan hyvin toimeen anopin kanssa, ei siinä mitään.



Minullahan on sitten myös anoppipuoli, joka on n. miljoona kertaa raskaampi tapaus kuin anoppi... Mutta enpä ala kertoilla, tulisi maratonteksti ;-)



No joo. Jos jatkaisi töitä...



Terhi & hoidossa olevat kullanmurut