%%MAALIKSET ' 05 alkuviikko%%
Hip hei ja huomenta!!
Mikä iloinen ylläri että COECAHILL oli käynyt kirjoittamassa viikonlopun pinoon!!
Voi, kyllä teitä vanhoja on kaivattukin!! Lisään vaan joukkoon mukavaan!!
Kommentit (26)
Neuvolasta ja jumpasta on kotiuduttu. Neuvolareissu olikin mielenkiintoinen. Meillä vaaveli istuu tyytyväisenä perätilassa. Ei siinä sinänsä mitään mutta on jo tosi alhaalla eli laskeutunut. Ultraan ei neuvolasta löydy aikaa periin viikkoon ja kätilön mielestä mun pitäis päästä lekurille tai ultraan nopeammin. Nyt sain lääkärille ajan ensi tiistaille ja jos yhä silloin on perätilassa, menen Tyksiin ultraan ja synnytystapa-arvioon. On kuulemma sen verran alhaalla, ettei uskalla montaa viikkoa odottaa. Kyllä Henrikin suht aikaisin laskeutui mutta ei näin aikaisin. Nyt on viikkoja vasta 34+1. Nyt jo hieman jännittää, mitä lääkäri ensi viikolla sanoo. Voihan silti olla, ettei tuolla alakerrassa ole mitään tapahtunut mutta voi olla myös et on. Saas nähdä.
Sympatiat vaan kaikkien raivoavien lasten vanhemmille. Meillä on myös varsinainen raivohärkä täällä sille päälle sattuessaan. Ja nyt on alkanut tulla tätä mää itte juttua. Jos esim. kannan häntä ja hän ei haluais tulla samaan suuntaan niin kuuluu " Henri kävelee itte!" Ja sit ku ei saa tahtoaan läpi niin sit mennään lattialle huutamaan ja takomaan nyrkkejä lattiaan. Huh, se on välillä raivostuttavaa. Ja sit hän tietää tasan tarkkaan, mikä mua ärsyttää. Tykkää antaa meiän eteisen peilille vauhtia niin et mä pelkään sen putoavan seinältä. Henri oikein katsoo mua sillai ilkikurisesti ja sit menee heiluttamaan sitä peiliä. Tietää, et vaikka mä aluksi kiellän rauhallisesti niin hetken kuluttua ääni kohoaa ja mä alan raivostua. Ja kaveri nauraa kunnes sitä on pakko rankaista ja sit huudetaan suoraa huutoa.
Millä tavalla te tollasessa tilanteessa kiellätte/rankaisette????? Mä olen huomannut, että ei huutaminen auta mitään. Eilen kannoin hänet omaan huoneeseen ja laitoin oven kiinni. Sinne jäi huutamaan ja hetken kuluttua tuli ovesta ulos ja lupasi olla kiltisti. Nurkkaa kokeilttin aiemmin mutta kun menee sinne vapaaehtoisesti niin ei taida olla hyvä keino. Mä oon välillä aivan ymmälläni.
Hyvältä kuullosti tuo Tuulian juttu. Hyvä, että saat apua ja tiedät toimineesi aivan oikein. Ja voipi olla ihan hyvä ratkaisu jos Mimmi menis osa-aikahoitoon. Mun on pakko pitää Henri osa-aikaisesti hoidossa vaikka kotiin jäänkin. Hän haluaa itse mennä tarhaan ja on paljon kiltimpi kotona kun on saanut olla välillä tarhassa. Jos on vain mun kanssa kotona niin meillä molemmilla menee hermot. Kauhulla odotan kesää kun Henri on kesä- ja heinäkuun kotona. mitäköhän siitä tulee. Ja jos pääsemme muuttamaan, hän jää kotiin maaliskuussa. Tuskin hän kovin helpolla saa hoitopaikkaa niin kauan kuin mä olen äitiyslomalla. Taitaa mennä jonon viimeiseksi...
Mitäs vielä. Vuokolle (?) onnea uuteen kotiin! Meniköhän nikki oikein??? Ja TEL:ille kärsivällisyyttä. Kyllä se talo varmasti menee kaupaksi. Tiedän, että itse hermoilen myöhemmin samasta asiasta. Tulee hetkellisesti aika iso laina. Jos teillä on hetken aikaa molemmat talot niin maksatteko sitten molemmista lyhennystä vai maksetaanko vain korkoja siihen asti, että saa myytyä. Voi tulla muuten aika iso lyhennys, ainakin meille.
Nyt menen leipomaan sämpylöitä. Muuten vaan istun tässä koneen vieressä ja syön karkkia. Ostin itselleni pussin kun oli niin hyvällä mallilla paino neuvolassa. Mulla oli paino laskenut kilon ja oli nyt samassa kuin oli viikolla 28 eli kuusi viikkoa sitten. Yhteensä on nyt tullut 7 kg ja neuvolantädin mielestä olis enemmänkin saanut tulla kun mulla todennäköisesti tulee taas valtavan paljon maitoa ja laihdun synnytyksen jälkeen. Ei kyllä mua haittaa.
Millos teillä oli suunnitelmissa se tapaaminen kesäkuulla? Voipi kyylä olla, että mulla jää tällä kertaa taas väliin. Riippuu tietty siitä, tuleeko sektio vai pääsenkö synnyttämään normaalisti alakautta...
Kalamami, Henri ja masuasukki rv 34+1
Saadaan maksaa vain korkoja, jos on kaksi lainaa päällekkäin. Onneksi. Muuten oltais kyllä helisemässä... Mutta ei tässä silti osaa olla stressaamatta ;-)
Terhi
Ps. Täällä jyrisee ukkonen...
ihan miekin pikaseen tulin käymään. ollaan leivottu ja molemmat tytöt on edelleen kipeenä. lämpöä pikkasen vaille 38 astetta kummalkin.
kalamamilla onkin jännät ajat, toivottavastiu vauva pian kääntyisi. aattelitko kuitenkin synnyttää alakautta vaikka perätilassa vai sektio? ei se teijän talo nyt mikään hirmu kallis ollut, uusi kuitenkin.
niin nasulina, kuin kalamamikin pitää maaliskuiset päivähoidossa kun jäätte äippikselle-ihan hyvä ratkaisu. älkää yhtään kokeko huonoa omaatuntoa. tehän ajattelette omaa jaksamista ja lapsenne parasta.
nyt pitää mennä ruuan laittoon..heipsan!
t
En sitten päiväunien aikaan tullutkaan pinoilemaan, kun nukuin itsekin.. Nimittäin valvoin puoli kolmeen asti yöllä. Luin pitkään ja muuten vain hommailin omiani ja kun olin vihdoin ja viimein menossa nukkumaan, esikoinen heräsi kutisevien näppylöiden takia. Joten, siinä sitten odoteltiin kimpassa, että a) saan voidella vesirokkovoiteella puolinukuksissa olevaa poikaa ilman että muut heräävät ja b) voide helpottaa ja uni vie voiton kärsimyksistä.
Onneksi tosiaan oli mun huki jäädä kotiin, sillä ihan kamala päivä olisi töissä ollut vajaan neljän tunnin unien jälkeen. Ja mie kyllä pärjään vähemmälläkin unella, kun ei vain kovin usein toistu. Muutamia uusia täpliä on tullut vielä, mutta suurin osa on jo kuivumassa. Eikä pienemmällä tautia vieläkään.
Omanapaista on...
Meillä oli puhetta, että nähtäisiin 8.6.
Tuulia. Vaikutti siltä, että perhetyöntekijän käynti oli toimiva ja sait siitä jo nyt konkreettista apua. Hieno juttu! Pieni hengähdystauko pn paikallan ja se, että voit aivan suoraan, kiertelemättä, kertoa omista tuntemuksistasi.
Molemmat lapsukaiset kipusivat syliin, joten kirjoittelu jääköön...
Huh, huh kun olitte olleet ahkeria pinon kirjoittajia. Hyvä kun ehdin lukemaan tämän pinon, muuten olenkin sitten ollut ihan poissa linjoilta koko kevään. En ole edes taustalla pinoja ehtinyt lukea, kirjoittamisesta puhumattakaan. Mielessä olette olleet, mutta aika ei vain riitä. Meitä ei taida enää edes kukaan muistaa.
Tuulian painonpudotus onkin sitten viime lukeman edennyt hienosti. Muistan kun viime syksynä meillä oli sama tavoite kiloina, mulla on dietit ja jumpat vielä aloittamatta. Ehkä tässä vielä joskus ehdin, nyt menee kaikki aika lastenhoidossa ja työkuvioiden uusimisessa.
Maaliskuisemme nimittäin heittäytyi todella mustasukkaiseksi siskolleen, kun hän nousi 7kk iässä kävelemään tukia pitkin. Sen jälkeen ei ole uskaltanut heidän välistään poistua, ettei tule ruumiita. uhmakin on vahvistunut ja erityisesti kiukkukohtaukset liittyvät " muutostilanteisiin" eli kun pitäisi lähteä jonnekin (kotoa puistoon, puistosta kotiin jne). Lisäksi aikaisen herätykset 5:30 maissa maalispojumme toimesta + pikkukakkosen (nyt 9kk) öiset kävelyharjoitukset ovat pitäneet yöunet vähissä. Siihen kun lisää miehen pitkät työpäivät ja työreissut, niin ei ole tarvinnut edes haaveilla ajasta netissä, muiden kuin laskujen maksamisten merkeissä.
Päivärytmeistä on ollut puhetta.
Meillä poju herää tosiaan 5:30
6-7 aamiainen & leikkiä sisällä
9-11 puistoon
11-12 lounas
13 päiväunet 1-2h
15 välipala & ulos leikkimään, jos hyvä sää
17:30 päivällinen
20 iltapuuro & iltapesut
21 yöunille
Onnittelut lastaodottaville ja uuden vauvan saaneille! Pitääkin ehtiessä kelailla viime aikojen pinoja, jotta pääsee taas mukaan menoon. Nyt tuntuu ihan outsiderilta, mutta ehkä se tästä taas...
-Eliisa & oliver & oona
Telille onne talokaupoista! Vuokolle taas onnea uuteen kotiin!
Sengille ja TuuliEmilialle onnittelut valmistumisesta!
Uhmisten kanssa kamppaileville jaksamista ja Tuulialle kiva että tuo täti kävi teillä ja hyvältä kuulosti.
Hoitopaikat on meilläkin ajankohtaisia. TuuliEmilian kanssa minulla sama että varmaan syksyllä poden kamalaa tuntoa siitä että maalistytöllä alkaa hoito. Soittelin jo päiväkodin johtajalle ja kyselin tarkemmin tietääkö mitään. Eskari-ilmoitus keskimmäisestä tulee parin viikon sisään ja maaliskuisen hoitopaikasta ilmoitetaan kesäkuun alkuun. Nyt näyttäisi että maaliskuinen pääsee päiväkotiin esikoisen siivellä (pyrkivät sijoittamaan sisarukset samaan paikkaan) ja eskarilaisesta toivoin vielä erityisesti tiettyä eskariryhmää. Saas nähdä saadaanko ihan täsmälleen mitä toivottiin, mutta hyvät mahdollisuudet on- nyt varsinkin kun vielä soittelin tässä vaiheessa kun päätökset on aika pitkällä, mutta ei vielä lopullisesti lyöty lukkoon. Nyt siis noita hoitotietoja odotellessa...
Gallupeista:
NUKKUMINEN: Meillä nukutaan päiväunia n.1-2h ja yöunia n.11h. Tosin joskus on päiväunet jääneet 5-15minuuttiin ja jaksaa silti. Liian myöhään ei vaan voi laittaa päiväunille tai se on yöunista pois, eli ennen klo 15 on pakko jo olla hereillä, eli päiväunille mennään puolen päivän jälkeen, mutta nukuttaminen vaunuissa vie pahimmillaan 30minuuttiakin! Sen enempää en suostu nukuttamaan ja sitten saa olla hereillä. Mutta ilman päiväuniakaan ei oikein pärjää tai on ihan vetelä illemmalla ja yrittää nukahtaa silloin. No pääsääntöisesti meillä nukutaan hyvin, päiväunet on vaan välillä hieman käymisvaiheessa. Ja tosiaan meidän lasten kanssa nukkumistyylin jälkeen Tuulian tyttöjen nukkuminen kuulostaa tosi vähäiseltä. Meillähän koululainenkin nukkuu n.11-12h yöunet.
POTTAILU: Meillä maaliskuinen on ollut täysin vaipaton jo pitkään. Päiväkuiva taisi olla 1v7kk iässä ja yökuiva 1v9-10kk iässä. Eli homma toimii ja vahinkoja ei tule. Jopa ripulissa kuukausi sitten lapsi tuli ilmoittamaan että pitää päästä vessaan ja kun pääsi potalle, niin kaikki tuli pelkkänä vetenä läpi- en ymmärrä miten pystyi pidättämään senkin. Eli tämä toimii.
Muuten uutisia meillä ei ole ole. Puuhaa on ollut paljon, tänään vain huili/kauppapäivä. Ulkona ollaan oltu sen verran paljon että pari eri ihmistä on kysynyt minulta ollaanko oltu etelässä kun olen niin ruskea! No joo etelässä omalla pihalla ja naama on tosiaan jopa hitusen punertava ja mietin olenko ainoa joka on onnistunut polttamaan (ei tosin varsinaisesti palanut) itseni näillä säillä? Ja en ole edes helposti palavaa/ruskettuvaa sorttia, vaan ihan normaali näissä asioissa. Ulkona on tullut tehtyä lapiohommia uima-altaan ympärillä ja lenkeilläkin olen käynyt. Puistoissa kävin pari kertaa ihmettelemässä tyhjyyttä ja sain taas tarpeekseni. Lapsille ostettiin trampoliini, mutta sitä ei ole vielä koottu, siinä on viikonlopuksi puuhaa.
Elämä sujuu, lapset ovat mukavia ja maaliskuinen hanskassa. Maaliskuinen on oikeasti rasittava vain vähän kipeänä/väsyneenä (mutta harvoin on väsynyt ja toivottavasti ei kovin paljoa kipeä). Toisaalta pelkään mitä meillä elämä syksyllä tulee olemaan hoidon aloituksen myötä, varmaan näkyy sitten käytöksessä. Sitä ennen kesä kuitenkin lepäillään ja otetaan rennosti. Esikoinenkin on varmaan todella mielellään koulusta kotona ja keskimmäisellekin löytyy kavereita, jotka kerrankaan eivät ole hoidossa kun opettajavanhemmilla on pitkä kesäloma. Lisäksi odotan mielenkiinnolla uusia naapurien naapureita (siihen muuttaa lapsiperhe, jossa kolme lasta ja vanhin meidän vanhimman ikäinen), josko lapset saisivat uusia kavereita- höh, olempa utelias, mutta kotiäitinä siihenkin on paukkuja.
Äitienpäivä mennään minun ehdotuksesta viettämään anopilla! Itse asiassa minulla on todella mukava anoppi, olemme kyllä aivan erilaiset, mutta hänen kanssaan kyllä tulee toimeen. Ja hyvähän se on anopilla joskus käydä, kun anopillakin on aikaa, yleensä hän on niin kiireinen ettei näkeminen niin onnistu. Eli vielä kun anoppi ehtisi enemmän nähdä lapsiamme olisin tyytyväinen (nyt näkee ehkä joidenkin kuukausien välein ehkä vajaan päivän kerrallaan ja lapset ovat pettyneitä kun mummo ei ehdi olla pidempään).