Miten helpottaa 3-vuotiaan muuttoa uuteen kotiin?!
Olemme muuttamassa uuteen asuntoon, tilapäisesti siksi aikaa kunnes uusi asuntomme valmistuu vuoden kuluttua. Olemme pikkuhiljaa kertoneet asiasta 3-vuotiaallemme, joka välillä tuntuu ymmärtävän tilanteen ja välillä ei, esim. kysyy välillä jätetäänkö lelut ym. tavarat vanhaan kotiin.. Eipä mitenkään voi olettaakaan että noin pieni voisi ymmärtää.
Huolestuttaa myös se että vuoden päästä joudumme taas muuttamaan, mutta tämä on olosuhteiden pakosta tehtävä kun saimme vanhan asuntomme myytyä näin nopeasti.
Tyttö on onneksi tällä hetkellä kotona päivisin minun ja vauvan kanssa, niin ei tule päiväkotimuutoksia samaan syssyyn.
Onko muilla joskus muuttaneilla vinkkejä miten saada tämä muutos sujumaan mahdollisimman kivuttomasti?
Kommentit (3)
Muutimme elokuussa väliaikaiseen asuntoon mekin ja me myös tehtiin se että otettiin lapsi mukaan tutustumaan asuntoon, okeastaan useampiakin kertoja ennen muuttoa. Lisäksi puhuttiin paljon siitä että iso auto tulee ja vie kaikki meidän huonekalut uuteen asuntoon.
Se mikä me hoksattiin oli että tytön huone laitettiin kuntoon ihan ensimmäisenä. Verhot ikkunaan, matot paikalleen, huonekalut, lelut esille. Näin tyttö, vaikka olikin uudessa asunnossa, oli tuttujen tavaroitten ympäröimänä. Kamala sekasotku muualla mutta tytön huone siisti, oli hassun näköistä :-)
Paljonhan nuo 3-vuotiaat eroavat 2-vuotiaista (ja yksilöt muutenkin toisistaan) mutta näin ainakin meillä meni muutto hienosti.
-minskuliina
Hei!
Me muutimme juuri 3-vuotiaamme kanssa ulkomaille ja todella hyvin lapsosemme on suhtautunut asiaan. Muuttopäivän jälkeen otin lapsen mukaan, kun menin siivoamaan Suomen kotiamme (odottelimme Suomessa muuttokuorman saapumista uuteen kotimaahan). Aluksi hän oli HYVIN suuttunut, kun näki tyhjän huoneensa; kyynelehti ja sanoi menevänsä hakemaan muuttoauton takaisin. Selitin sitten, kuten olimme jo etukäteen kertoneet mieheni kanssa lapsellemme, että nyt meidän kaikkien tavarat ovat matkalla uuteen kotiin ulkomaille. Pian mieli muuttui ja lapsi totesi syvään huokaisten, että olisimmepa jo siellä uudessa kodissa. :) Tänne uuteen kotiin sopeutumisessa ei ollut mitään ongelmia. Voi sitä riemua, kun tutut tavarat, lelut, kirjat, huonekalut löytyivätkin täältä!
Itse koin tärkeäksi tuon " hyvästelyhetken" vanhalle tyhjälle kodille yhdessä lapsen kanssa. Se konkretisoi hyvin lapselle sen, että koti on nyt todella siellä uudessa paikassa.
kävimme yhdessä tutustumassa uuteen kotiin, sovittiin mikä on tytön huone ja missä vanhemmat nukkuu jne. eli tehtiin oma koti tutuksi jo etukäteen. Tyttö oli myös mukana kun siivottiin koti valmiiksi uusille tavaroille. Samoin hän osallistui pakkaushommiin eli näki käytännössä sen miten tavarat vanhassa kodissa siirtyi laatikoihin, kun vanhaa heitettiin pois jne. Tämä valmisti muuttoon hyvin. Ja kun koti oli täynnä pakkauslaatikoita totesi tyttö ' hyvä että muutetaan, ei tämän näköisessä kodissa halua asua' ;-)).
Itse muuttopäivän tyttö oli päiväkodissa eli ei pyörinyt jaloissa, mutta uusi koti oli sekasorron vallassa kun hän sinne tuli. Hänen huoneensa laitettiin heti alkuunsa kuntoon kuitenkin, eli hän tunsi oman huoneensa kivaksi ja valmiiksi paikaksi ja osallistua sisustuspuuhiin itse. Isä ja äiti nukkui ekan yön vielä patjoilla lattialla, mutta hän sai nukkua rauhassa omassa vuoteessaan omassa uudessa huoneessa.
Meillä ei tyttö (2v9kk) missään vaiheessa reagoinut negatiivisesti muuttoon, varsinkaan jälkeenpäin. Etukäteen asia hänelle perusteltiin ja selitettiin ja siitä keskusteltiin aina jos se häntä vain kiinnosti kysymyksin. Luulen, että tuo mukanaolo joka vaiheessa ja tytön oman paikan tekeminen alkuunsa kuntoon auttoivat. Parin ekan viikon aikana tyttö joskus aamuyöstä kömpi sänkyymme kun koti oli outo, mutta tosi pian sekin vaihe meni ohi.
Tsemppiä muuttoon teille!