Atsoväreistä! Kertokaapa myydäänkö sellaisia irtokarkkeja, joissa ei ole atsovärejä?

Aika harvoissa Suomessa myytävissä karkeissa on atsovärejä.

Itselleni tämä on aivan uusi alue, eli en tiedä lisä- tai väriaineallergioista mitään. :)

Juurikaan millekään muulle karkille en ole koskaan reagoinut (vaikka karkkia syönkin ihan liian kanssa ;-)), mutta jo aikanaan launataipussin karkeista tulin huonovointiseksi ja sain punaista ihottumaa... Olisiko sitten niissä karkeissa jotenkin poikkeuksellisen paljon atsovärejä?!? Mihinkään muihin karkkeihin en ole tuolla tavalla reagoinut.



Ymmärtääkseni noita atsovärien käyttöä on vähennetty radikaalisti vuosien saatossa juuri niiden voimakkuuden takia.

Meillä taaperon ensikarkki oli laku, jossa on tuskin mitään lisäaineita. Suklaatakaan ei värjätä, siinä voi tietty olla muuta allergisoivaa. On olemassa ainakin jotain luomuviinikumeja, joissa ihan varmasti ei ole ylimääräisiä värejä, mutta ne ovat kalliita ja vaikeita löytää. Aina voi tietysti ottaa yhteyttä valmistajaan ja kysyä heidän tuotteistaan lisää.

Olemme nyt täysin ilman nameja pari viikkoa ja kokeillaan sitten uudestaan. Laku ja suklaa ilman pähkinöitä sopivat kyllä poitsulle, mutta tuommoinen vähän alta 4-vuotias jo ymmärtää haluta ihan tiettyjä... Kun ne irtsarit on niin ihania just kun ne on niin värikkäitä - lapsen mielestä. Äiskähän vetelis suklaata vaikka pääruuaksi! :)

kävin läpi kaikki karkit mitä lidlissä oli myynnissä kun he avasivat suomessa ja kävi ilmi että nallekarkit olivat ainoat luontaisesti värjätyt karkit.



Sitten toinen firma mitä kannattaa välttää on Runebergin karkit. Niitä myydään puolenkilon tai kilonpusseissa sekä irtokarkkeina. Kaikki heidän värjätyt karkit sisältävät atsovärejä. Roberts coffee esim. myyvät niiden karkkeja.



Helpoin konsti tunnistaa atsovärejä on vertailla hintoja. Eli halvat karkit sisältävät melkein aina atsoja. Ja eteläeuroopasta esim. espanjasta tuotetut karkit varmasti aina.



Eli halpakauppojen karkit kannattaa kattoa läpi. Hyvin kirkkaat karkit vuorenvarma juttu (sininen, punainen, roosa, oranssi, liila, vihreä)



Suomalaisista merkeistä ei ole tullut vastaan kertaakaan että kukaan käyttäisi atsoa. Mutta tavallisissa ruokakaupoissa myytävistä karkeista ainoat varmasti suomessa valmistetut karkit ovat brunberg tehnyt.



Atso oli aikaisemmin suomessa kieletty väriaine. Ruotsissa väriaine kiellettiin jo -70 luvulla. Aine aiheuttaa syöpää.

niin en usko että joku myy irtokarkkeja jossa ei ole atsovärejä. Sekä myös niitä euron tai kahdeneuron pusseja mitä näkee monessa paikkaa olevan myytävänä niin eivät kyllä turvallisilta näytä. Itse ei tulisi mieleenkään ostaa niitä.

http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaai…



Irtokarkkipisteiden laatikoissa kai pitäisi olla tuoteselosteet. Niitä löytyy myös valmistajien nettisivuilla, esim. http://www.candyking.fi/candyking/fi.nsf/general/30. Tämän firman etiketeissä mainitaan näköjään selvästi tieto " ei atsovärejä" , ja aika paljon sellaisia makeisia onkin.

ei käytä atsoa mutta varmasti ovat niitä harvoja

hysteria:

Atso oli aikaisemmin suomessa kieletty väriaine. Ruotsissa väriaine kiellettiin jo -70 luvulla. Aine aiheuttaa syöpää.

" Atso" ei ole yksi väriaine, vaan niitä on useita:

Tartratsiini, E 102

Paraoranssi, E 110

Atsorubiini, E 122

Amarantti, E 123

Uuskokkiini, E 124

Punainen, E 128

Alluranpunainen, E 129

Briljanttimusta, E 151

Ruskea, E 154/155

Litolirubiini, E 180

Atsovärit voivat aiheuttaa yliherkkyyttä (ja mahdollisesti ylivilkkautta lapsissa), joten niitä on hyvä välttää. Mutta ei elintarvikkeisiin nyt sentään myrkkyjä saa laittaa. Asiallista tietoa elintarviketurvallisuusviraston sivuilla.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…

saa ilmaiseksi apteekeista jos ei halua printata

Candyking jakelee useamman valmistajan makeisia, joten osassa niistä on kyllä atsovärejä. Maininta " ei atsovärejä" on siis vain makeisissa, joissa niitä ei ole. Joten tarkkana.

suosittelen, että hankit tuon e-koodiavaimen ja sitten vaan tuoteselosteita tarkkailemaan. Ne atsokoodit oppii nopeasti.



Olin ennenmuinoin irtokarkkikaupassa töissä ja meillä oli tapana merkitä purkkeihin atsovärjätyt. Siltä tuntumalta neuvoisin, että luonnollisen värisissä karkeissa on harvemmin atsoja ja sellaisissa luonnottoman värisissä (just ne, jotka kiinnittää lasten huomion)on varmasti. Varsinkin jos ne tuontitavaraa etelä-euroopasta, niin todennäköisesti niissä on...

Pressmeddelande

9 februari 2006

Jordbruksdepartementet



Hyvä niin



Sverige ska driva ett stopp för azofärgämnen i EU

Regeringen börjar nu lägga upp en strategi för arbetet med att driva ett stopp för azofärgämnen i EU när Kommissionen inom kort påbörjar översynen av EU-lagstiftningen om tillsatser i livsmedel. Som ett led i det arbetet beslutade regeringen idag att ge Livsmedelsverket i uppdrag att bedöma och ta fram nya förslag för användningen av livsmedelstillsatser.



Azofärgämnen kan orsaka nässelfeber och astma hos överkänsliga personer. Azofärgämnen finns bl.a. i godis och läsk. Sverige har tidigare försökt införa nationella restriktioner mot användningen men har misslyckats att få dessa godkända av EU. Nu planerar regeringen istället ett offensivt arbete med att få tillstånd för en förändring av EU:s regler.



- Vi kommer att med kraft påverka de andra medlemsländerna att komma till samma slutsats som vi har gjort. Nämligen att nyttan med azofärgämnena inte på något sätt överväger riskerna, säger jordbruksminister Ann-Christin Nykvist som i sitt " matmanifest" som publicerades i somras slog fast att hon aktivt ska driva ett förbud av azofärgämnen.



Livsmedelsverket har idag fått i uppdrag av regeringen att



· bedöma konsumenternas intag av azofärgämnen

· bedöma vilka livsmedelstillsatser som konsumenter får i sig nära gränsen för det accepterade dagliga intaget

· allmänt se över de gemensamma reglerna och kriterierna som gäller idag i EU

· ge förslag på hur de skulle kunna förändras med tanke på hur vi lever och äter idag



Uppdraget ska redovisas senast den 1 juni och materialet kommer att ligga till grund för en svensk strategi och inspel till EU-kommissionen vid de kommande förhandlingarna.

EU-kommissionen börjar i senare i år arbetet med att förändra EU-lagstiftningen kring livsmedelstillsatser. I det arbetet görs nya vetenskapliga bedömningar av tillsatserna. Det arbetet görs av den Europeiska myndigheten för livsmedelssäkerhet (EFSA) och planeras vara klart innan året är slut.



Fakta:

Azofärgämnen

Azofärgämnena är syntetiska, det vill säga är framställda kemiskt. Azo är en kemisk beteckning på en dubbelbindning mellan två kväve atomer ( -N=N- ).



Det finns tusentals ämnen i azo-gruppen, varav många har färgegenskaper men bara ett fåtal är godkända som tillsater i livsmedel. Till exempel:

E 102 tartrazin (gult), E 110 para-orange (gult-orange), E 122 azorubin (rött), E 123, amarant (rött) E 124, nykockin (rött), E 129, allurarött AC (rött) E 151, briljantsvart BN (svart) E 155, brun HT (brunt), E 180, litolrubin (rött)



Färgen E 123 får bara användas till fiskrom och till spritdrycker och färgen E 180 bara till ätbar ostskorpa. De andra azofärgerna får användas till nästan alla livsmedel som får färgas: det kan vara drycker (men ej saft), glass, godis, konditorivaror, desserter, sylt, marmelad, soppor, såser, senap, frukt- och grönsaksberedningar, smaksättningspreparat, snacks och kosttillskott. På ingrediensförteckning står vilka ämnen som ingår. Först ska det stå " färgämne" och sedan E-numret på varje färg eller namnet på varje färg.



Oförpackade livsmedel har ingen ingrediensförteckning. Den som säljer oförpackade livsmedel utan ingrediensförteckning bör kunna upplysa om vad som finns i ett visst livsmedel.



Personer med överkänslighetsreaktioner eller allergier kan reagera på mycket små mängder av azofärger. Symtomen är oftast hudutslag. Främst barn drabbas.



Utskriftsversion

Visa ordförklaringar

Tipsa om sidan

Relaterat

Matmanifestet

Externa länkar

Läs fakta om livsmedelstillsatser på Livsmedelsverkets webbplats

en tiedä löytyykö sellaisia irtokarkeista.Kiinnostaisi minuakin jos löytyy. Kaikki väriaineet eivät ole atsovärejä mutta monet niistä ovat silti haitallisia joidenkin lähteiden mukaan.Ainakin suklaista suurinosa on lisäaineettomia ja lakuissa ja salmiakissa on sellaisia joissa on vähemmän lisäaineita. Itselläni on lista lisäaineista joita vältellään ja atsovärit on siellä kanssa. Ne aiheuttavat mm.syöpää,ylivilkkautta,ärtyneisyyttä.Tartrantsiini eli keltainen väri on kaikista niistä haitallisin.Olisikohan luontaistuotekauppojen ne nallehedelmäkarkit sellaisia missä ei olisi atsovärejä?

Kiinnostavaa tulee olemaan mitä yli kymmenenvuoden käyttö erilaisista markkinoilla olevista makeutusaineista tuo mukanaan.



Esim. syklamaatti oli myös kielletty suomessa ennen

Larm om cyklamat

Vart femte barn med diabetes riskerar att få i sig för mycket cyklamat i förhållande till sin vikt. För stort intag av cyklamat misstänks kunna påverka människors fortplantningsförmåga negativt.



Cyklamat finns i olika sockerprodukter i hushållet och kommer det dessutom att användas i läsk och köpesaft, vilket är vanligt i Europa, överskrider allt fler diabetiker gränsvärdena för det dagliga intaget, varnar Livsmedelsverket.

Läs mer i tidningen Diabetes nr1/2000

Sakariini ja syklamaatti aiheuttaisivat syöpää. Aspartaami aiheuttaisi lukemattomia haittavaikutuksia mm. ahdistusta,ärtyneisyyttä,unettomuutta,ahdistusta,masennusta,tuhoaa aivosoluja,lisää aivokasvaimia,jopa hengenvaarallinen lämmitettynä suurina annoksina,hermostohäiriöitä,halvauskohtauksia,syntymävaurioita,voi heikentää näköä,saa verensokerin heittelehtimään,voi aiheuttaa shokkitiloja,muistinmenetystä,aivovaurioitayms. Nuo tiedot löysin googlesta mutta en ole varma pitääkö paikkaansa.Kuitenkaan en uskallla enään käyttää muita makeutusaineita kun sorbitolia,mannitolia ja ksylitolia.