Vähän joka asia ny pielessä..
Poju synty 22.7.06..9/9 pisteet..paino ja pituus ok..Nyt keltasuutta ja viettää aikaansa lamppujen alla. Otettu kaiken maailman verikokeita jokka ollu ok..paitsi hypokalemia, eli kalkki arvot alhaset. Samalla poju nukkuessaan säpsii..ei herää siihen eikä tunnu välittävän siitä, mutta pojun äiti ny osastolla tosiiii hermona, pelkää että poju on vammanen jne..Huomen aamulla otetaan pään ultra jotta pois suljetaan mahd. epilepsia jne..syö rinnasta ihan ok..vaikka maidon tulo ei viel paras mahdollinen, ilmavaivoja on mutta se nyt o normaalii..muttaa mikä mua ny huolestuttaa on toi hypokalemia ja se säpsiminen..muutenkin ku äiti ihan hermona sairaalasta soittaa usein silmät punasena itkee ja pelkää lapsensa puolesta..Laittakaas mielipiteitä, onka kaikki ed. mainitut jutut ns. normaalia vastasyntyneelle??
Poju oli 1.5 enneaikanan ja se käynnistettiin....Kiitos vastanneille...)
Kommentit (6)
Juu meillä poju synty rv:lla29+5. Lähes päivittäin teholla otettiin pään ultrat, kokeet yms ja kaikkea mahdollista lääkettä meni. Eikä kannata panikoida ja hätäillä. Lääkärit varmasti kertovat heti äidille jos heitä joku asia vähänkään huolestuttaa tai epäilevat jotain.
keltaisuus saadaan hoidettua hyvin lampuilla ja tarvittaessa verensiirrolla. ja tuo keltaisuus oin miltei sääntö ennenaikaisilla.
meillä pojat ekat vajaan viikon valooissa, toisella pitkittynyt keltaisuus, miltei 2vk valoissa.
ja säpsytkin ovat kai aika yleisiä. ainakin meillä kuopus on kovasti säpsyillyt juuri unissaan tai käsiteltäessä. Mitään kummempaa syytä ei löytynyt.
terveet pojat nyt 2v ja 4v.
voimia teille sairaala-aikaan.
Hyvää ja vilkasta keskustelua löytyy osoitteesta: www.kevyt.net/keskustelu
Nimenomaan keskosasioita ja paljon porukkaa- eli vastauksia saa hyvin ja nopeasti!
mom rv24+5
Hei!
Tsemppiä sairaala-aikaan ja ei kannata turhia murehtia. Meillä rv 31+5 syntynyt poika oli varsin säpsy pienempänä -> ei löydetty syytä eikä mikään ollut pielessä. Säpsähtelee edelleen toisinaan nukahtaessaan ts rentoutuu. Köllötteli myös useampaan otteeseen valossa niinkuin varmaan enemmistö keskosista. Pään ultrauskin on keskosilla rutiinitutkimuksia; meillä tehtiin useampaan otteeseen. Kannattaa tulla mukaan keskoslistalle. Löytyy vertaistukea!
Kaliumia tarvitaan lihas-hermoyhteyksissä, ja jos kalium on alhaalla tapahtuu kouristuksia, tahattomia säpsähdyksiä (hermo-lihasliitos ei toimi kunnolla). Joten kun hypokalemia on kunnossa uskoisin säpsähdyksienkin vähentyvän. Don`t worry.
Kerron oman tarinani. Tyttö syntyi 34 viikolla 1970 gr, kasvuhäiriö pituudessa ja painossa. Säpsyjä oli koko ensimmäisen vuoden, ravattiin epilepsia polia viikkotolkulla, tavattiin kaikenmaailman lääkärit, ja spesialistit. Kehitys lähti vähän hitaasti liikkeelle, juostiin fysioterapiassa. Paperia syntyi kilotolkulla kaikenmaailman tutkimuksissa, ja minäkin itkin silmäni punaisiksi.
Juuri tuossa vaiheessa lääkärit on myrkkyä, kun ne ei sano juuta eikä jaata, ja hysteerinen äiti poimii sivulauseestakin kaikkea puolihuolimattomasti sanottua. Kaikkea ei voi tietää etukäteen, joten yritä ottaa niin rennosti kuin pystyt, meille kävi hyvin. En menisi toista kertaa pelkäämään säpsyjä nyt kun ne on koettu. En toki voi luvata, että kaikki on hyvin, mutta säpsyt eivät välttämättä tarkoita vammaisuutta.
Marraskuussa tyttö täyttää neljä, eikä lapsessa ole yhtään mitään vikana. Vähän kömpelö on vieläkin, eikä taida päätyä telinevoimistelijaksi, mutta kömpelö on äitikin. Tarhassa kaikki kilvan kehuvat, että kuinka hyvä puhumaan ja viisas lapsi on. Ehdottivat kielikylpyä kun lapsi on niin lahjakas puhumaan (ja sitä tulee paljon).
Kerro vaimolle terveisiä, ja lohduta, että minä olen käynyt läpi ihan saman. Meillä ainakin lopputulos on vähintään täydellinen! Ei kannata surra etukäteen opin minä, mutta muistan toki pelon ja surun, joten niin paljon voimia yritän lähetttää teille kuin vain inhimillisesti netin kautta voi.
Ensin onnittelut vauvan vanhemmille! Eiköhän se elämä tuosta ala sujua. Hienoa, että poika jaksaa jo syödä. Äidit hermoilevat syystä ja syyttä; aika näyttää, onko huoleen aihetta. Tyttömme (35+3, 1620 g) sai ekoina viikkoina valohoitoa, kivennäisiä, veritankkauksia, sokeritippaa - ne ovat suht normaaleja juttuja ennenaikaisilla. Varmaan kaikki vauvat säpsähtelevät. Pään ultralla tsekataan lähinnä, ovatko aivot kärsineet hapenpuutoksesta synnytyksen aikana. Pään ja sydämen ultratutkimukset ovat aika rutiinia.
Kyllähän se aina hermostuttaa, kun asiat eivät suju normaalin kaavan mukaan. Voimia teille, ja toivotaan, että seuraavat päivät tuovat parempia uutisia.