Mitä neuvoja taaperon + pian syntyvän vauvan äidille, kun mies ei pidä isyyslomaa

Itse olin synnytyksen jälkeen niin kipeä, että voin suoraan sanoa, että en olisi pärjännyt. Mutta toivottavasti sinä voit paremmin.



Muutaman viikon isyysloman jälkeen seuraavat asiat helpottivat meidän arkea:



Valmiiksi tehdyt ruoat isommalle ( ja itselle) pakkaseen. Tein näitä jo raskaana ollessa mutta myös miehen ollessa illalla kotona. Tämä oli mulle tärkein juttu



Siivoa taaperon kanssa, ei koskaan huhkita kun lapset nukkuu!!



Lepää aina kun voit ( jos taapero vielä nukkuu päiväunia)



Kirjojen lukeminen isommalle kun imetät



Säännöllinen päivärytmi



Päiväunet vauvan kanssa kun isä on kotona









Aia ja neiti 2,5 v ja vauva 1 kk

Tuossa tulikin hyviä vinkkejä. Lisäksi suosittelisin:

*kantoliinaa (meillä se oli korvaamaton!)

*Laske rima tarpeeksi alas! Eli älä yritä pitää kaikkia lankoja käsissäsi, siivousta, ruoan laittoa, lastenhoitoa jne. Laadi tärkeysjärjestys ja pure hammasta jos villakoirat murisevat sinulle ;)

*Yrittäkää pysyä isomman rytmissä. Sama vanha rytmi tuo turvallisuutta isommalle.



Tässä joitain mitä itse jouduin opettelemaan...



Lisäksi muista se että ET VOI antaa kuopukselle samaa mitä annoit esikoiselle!! Tämä oli itselleni kovin pala purtavaksi ja samoin monelle tutulle, jotka ovat saaneet toisen lapsen. Esikoinen on esikoinen ja toisille lapsille ei voi tarjota samanlaista vauva-aikaa. Eli turha itsensä syyllistäminen heti alkumetreillä pois! Uusi vauva saa sitten paljon muuta sellaista mitä esikoisella ei ollut.



-vanttu-

Meillä sekä keskimmäinen että kuopus ovat syntyneet Saksassa eikä miehelläni ole ollut yhtään isyyslomia tai muutakaan vastaavaa, ne päivät on saanut juuri ja juuri vapaaksi, kun minä olen ollut sairaalassa ja jonkun on pitänyt hoitaa isompia.



Kuopuksen syntyessä esikoinen oli 5v8kk ja keskimmäinen 1v8kk. Jotenkin se meni kun en edes ehtinyt ajatella miten kiireistä on.



Minun neuvoni:



-kantoliina (erityisesti mikäli vauva on itkunen, helpompi tehdä ruokaa ja puuhata isomman kanssa)

-paljon ulkoilua (vauva toivottavasti nukkuu ulkona, vaunuissa tai liinassa ja isommat lapset/isompi lapsi saa purkaa vähän energiaa. Itselleni taas ulkoilma oli ihan välttämätöntä, jottei olisi niin väsyttänyt.)

-syö ja juo terveellisesti (auttavat omaan jaksamiseesi)

-esikoiselle kaikkia hauskoja yllätyskoreja, missä avamenperiä, kauhoja, vanhoja kenkiä, mitä vaan hauskaa mitä isompi lapsi voi räpeltää kun äiti esim imettää.

-tee imetyshetkistä esim yhteisiä lukuhetkiä, eli aina kun imetät, isompikin tietää, että jotain kivaa tulee

-pidä rytmit, mutta ÄLÄ OLE NIIDEN ORJA. Tämä vaati minulta opettelua, eli koska luonteeseeni kuuluu suunnitella kaikki etukäteen niin kiukustuin ja hermostuin ja asiat ei menneetkään kuten niiden piti. Saatoin olla ihan hermona, jos vauva ei nukkunutkaan tiettyyn aikaan. Kunnes hoksasin, että haloo, jos se nukkuukin tänään puoli tuntia myöehmmin niin ei väliä.

-kun mies on kotona, lapset hänelle niin voit itse levätä.



Eli aika paljon samoja kuin edellisetkin vastaajat ovat kirjoittaneet.

Vaikka " normaalitilanteessa" en antaisi parivuotiaan katsella videoita joka päivä, vauvan kanssa ne ovat kullankalliita.



Jos haluat nukuttaa vauvaa omassa sängyssä tai parvekkeella, ei esikoinen kerta kaikkiaan pysy toisessa huoneessa ilman Myyriä, (karmeaa) Titinallea tai Teletappeja.



Itse olen ajatellut, että tämä dvd-vaihe on ohimenevä eli se kestää sen ajan, kun vauva nukkuu useampia päikkäreitä.



Meillä kuopus ei ole nukkunut ulkona ja vaunuissa oikein lainkaan, mikä on vaikeuttanut huomattavasti puistohommia.



annivanni



PS. Andina, laitoin sulle meiliä, ootko lukenut?

Eikä meidänkään kuopus ole koskaan nukkunut ulkona tai vaunuissa, mutta oletan, että suurin osa vauvoista suostuu kuitenkin niin tekemään =) Me siis ulkoiltiin useimmiten vauva kantoliinassa ja keskari rattaissa.

isi piti kyllä isyysloman tosin juuri ennen kuin vanhempainloma loppui.

Meillä kuopus nukkui usein sisällä, ulkona nukkui kun rattaat liikkui eli puistossa ollessamme sain rattaita työntää kokoajan.

meillä onneksi isi tekee vuorotyötä joten oli välillä aamupäivätkotona. Meillä oli tuolloin vielä koirakin :-)

ikäeroa oli 1v3kk ja nyt 3vkk ja 2v8kk.

Aamuihin ja alkuiltoihin kannattaa sopia säännöllisiä kyläilyjä. Mieluummin tietenkin niin, että ihmiset tulevat teille ja tuovat ruoat mukanaan.



Meillä on ollut tiistaitreffit langon ja lapsen kanssa. Esikoinen tykkää sedästään ja on saanut tältä huomiota, kun äiti on häsännyt vastasyntyneen kanssa.



Anoppi puolestaan on käynyt keskiviikkoiltaisin (jolloin mieskin kyllä on kotosalla) ja tuonut työpaikaltaan ruuat mukanaan. Aluksi esikko ei suostunut leikkimään mummon kanssa, mutta nyt vierailut ovat odotettuja ja antavat jommalle kummalle vanhemmalle hengähdystauon.



Myös kummit ja muut hyvät ystävät kannattaa patistaa kyläilemään. Esikoisen voi jättää toisen aikuisen valvovan silmän alle, kun itse käy imettämässä tai nukuttamassa lasta. Tai jos ollaan pihalla niin itse voi käväistä sisällä syöttämässä, ettei saa rintatulehdusta.



RUOKAILUT on ehkä hankalin organisoitava asia. Jatkuvasti joutuu miettimään, mitä syötäisiin. Kahden lapsen kanssa kaupassa käynti voi olla haastavaa, vaikka kesävauva onkin talvivauvaa simppelimpi. Itse olen pyrkinyt " kerran viikossa kaupassa autolla" -taktiikkaan. Viikonloppuisin tehdään ruokia, joista jää alkuviikoksi lounaat. Kerran viikossa ruokalistalla on pinaattilettuja. Aika usein myös tortellineja. Myönnettäköön kuitenkin, että muutaman ensimmäisen kuukauden aikana ruoka oli pääsääntöisesti kaikkea muuta kuin terveellistä: eipä siinä paljon salaatteja pilkota, kun kaksi lasta vaatii jatkuvaa huomiota.



Lisäksi vielä pieni kaupassakäyntivinkki: ota vauvareppu / helppo liina mukaan kauppaan. Mikään ei pilaa kauppareissua varmemmin kuin vaunuissa kiljuva vauva. Repussa vauva rauhoittuu lähes takuuvarmasti ja ostokset hoituvat ok, jos esikoista ei tarvitse nostella kärryihin ja pois. Reppu on kauppareissuilla (pitkää) liinaa kätevämpi, kun ei tartte ryhtyä sidontapuuhiin.



Jaaha, nyt täytyy ryhtyä laatimaan ostoslistaa (excelillä, tietenkin!) viikonlopun ja ensi viikon sapuskoista...



Annivanni

mutta vielä muutama lisää.

Jos teillä on varaa, niin hankkikaa siivooja ainakin alkuajoiksi.

Itselläni iltanukutus on ollut haastavaa kun 1,5 itsekseen nukahtanut esikoinen " unohti" taidon vauvan synnyttyä. Nyt on onneksi palattu entiseen kun vauva 3kk. Eli jos mahdollista niin esikoinen itsenäisesti nukahtamaan.

Lisäksi jos sulla on tuttavia/kavereita joilta viitsii pyytää tuomisiksi ruokaa jos kysyvät, onneksi jotkut ymmärtävät itsekkin. Ja muutenkin ainakin meillä nuo vierailijat auttoivat mukavasti esikoisen kanssa ja itsekkin piristyin aina juttuseurasta.



Tsemppiä

Sama rytmi pidetään koko ajan, eli aamupala, leikkiä, ulos, ruoka, leikkiä, nukkumaan, välipala, ulos tai leikkiä ,ruoka, ilapuuhat, iltapala.



Vauva ei rytmiä haittaa yhtään päin vastoin, on paljon helpommin hoidettavissa! =) Siinähän se vauva menee ihan sivussa, jos sattuu olemaan helppo vaavi.

Tervetulleita neuvoja meillekin. Kaipaisin vielä vinkkejä, miten ottaa esikoinen mukaan vauvan hoitoon. Meillä on kolmivuotias, joka odottaa kovasti, että pääsee hoitamaan vauvaa :-)

Esikoinen voi mm hakea vaipat, viedä roskiin käytetyt, auttaa vaipan vaihdossa, laittaa voidetta, valita vaatteet, auttaa pukemisessa, kiikuttaa vauvaa varovasti sitterissä, pestä vauvaa varovasti ammeessa kun äiti tai isä pitää kiinni, laulaa pienen unilaulun jne. Eli melkeen kaikessa voi auttaa =)) Meillä isommat lapset ovat halunneet aina ostaa etukäteen pienen lahjan vauvalle, vaikka jonkun vaatteen.



Tärkeää on, että jos esikoista ei aina huvita auttaa niin ei missään nimessä " pakota" tai tuhahda jotain tylyä. Eli ihan vapaaehtoispohjalta. No, tuskinpa sinä nyt olit ajatellutkaan pakottaa, en tarkottanut sitä :)

Mun pojilla on 2v2kk ikäeroa, ja meillä oli alku tosi helppo, aikuisten oikeasti. Olin esikoisen synnytyksen jälkeen tosi kipeä ekat 3kk ja oli pieni paniikki mitä jos toisestakin tulee yhtä paha repeämä. No, vauva syntyi tyyliin, oho mä taidan synnyttää nyt. Ai, se syntyi jo. Elikkäs oli tosi helppo synnytys ja mun vointi oli sellainen kun en ois ikinä synnttänytkään. Henkisesti voin myös loistavasti. Ei mitään baby bluesia tms. Neuvolan terkkakin oli ' hälytysvalmiudessa' koska tiesi että olin miltei masentunut esikoisen synnytyksen jälkeen.



Esikoinen kohteli vauvaa aluksi tosi kivasti, paijaili ja hoivasi. Toi vaippaa, puklurättiä jne. Ja mulla on ollut kai ihan ihmeelliset vauvat kun eivät kumpikaan ole olleet vastasyntyneenä tississä kiinni. Toki esikoinen kiusasi minua kun imetin. Ja hakkasi minua niillä kirjoilla joita ensin toi luettavaksi. Pahimpina hetkinä tein niin, että kun imetin vauvaa makuultaan, esikoinen makasi minun selän takana ja pidin häntä vyötäröstä toisella kädellä kiinni. Pois pääsi heti kun lopetti hakkaamisen.



tämä meidän kuopus nukkui todella paljon päivällä aina tonne 3-4 kk asti, sitten alkoi normalisoitua. Eli aikaa on löytynyt esikoisellekin. Ja meillä tosiaan mies on yksityisyrittäjä, töissä 10-22, vapaapäiviä 1-2 viikossa.



Kyllä meilläkin kiirettä piisasi :) Alussa laitoin aina astian-ja pyykinpesukoneen täyteen viimeisenä illalla, niin sai sitten aamulla helposti päälle ja meillä oli aina vaatteet aamulla valmiina odottamassa. Meillä on näihin päiviin asti aamut olleet aika hitaita(eli nukuttu pitkään) niin on ollut tärkeää että päästään nopeasti ulos aamupalan jälkeen. Nykyään kyllä herätään jo ennen 8, mikä on suoranainen ihme. Viime kesänä ei päästy koskaan puistoruokailuun, koska ei esikoisella ikinä ollut lounasnälkä klo 11.30.



Esikoisen kanssa meidän lemppari yhteisiltapuuha on siivous. Esikoinen korjaa lelut lattialta ja sitten yhdessä imuroidaan. Pienempänä kuopus nukkui, nykyään hänkin ryömii imurin perässä jo :)



Meillä pahin vaihe oli kun esikoisella alkoi hirmuinen uhma viime joulukuussa. Tehtiin joitain suuria remontteja lastenkasvatustyyliin, ja nyt ainakin jo kuukausi on mennyt todella rauhallisesti. Meillä pahimmassa vaiheessa tammi-helmikuussa esikoinen mätti pikkuveljeään aivan tolkuttomasti, esim lounaan piti olla valmis ennen uloslähtöä koska en olisi voinut tehdä sitä ilman että esikoinen hakkaa ihan koko ajan pientä. Nykyään on ihan rauhallista silläkin saralla. :)



Onnea Ap:lle, oikeasti, se alku voi olla myös ihanaa :)



Poikasten_Äiti, ja Poikanen 3v ja Pikkuveli 9kk

Meillä vauva nukkui (oikeesti!) ensimmäisen kuukauden, joten saatiin koko porukka pehmeä lasku uuteen tilanteeseen. Itse olin myös heti ihan normaalissa voinnissa synnytyksen jälkeen, joten näin puoli vuotta myöhemmin voi vaan todeta, et onneksi ei tuhlattu isyyslomaa ihan siihen syntymän jälkeiseen aikaan.



Meillä on esikoinen (ikäero 2v 5 kk) jatkanut päiväkodissa 11 päivää kuukaudessa ja se on kyl ollut meidän perheelle oikein hyvä ratkaisu.



Omassa kaveripiirissä toinen lapsi on useimmilla mennyt tosi paljon näppärämmin kuin esikoinen. Jotenkin kummasti toinen vauva nukkuuukin paremmin kuin eka, kun ei koko ajan käydä vahtaamassa. :)



t: Lempi

eikä mies ole isyyslomaa pitänyt ollenkaan. Olen siis pärjännyt mielestäni todella hyvin ilman miehen isyyslomaa! Ainut mieheni lomat olleet viikonloput. Kotitöistä en ole stressailut, vaan tehnyt omaa tahtia minkä olen kerennyt ajatuksella ettei mulla ole kiire, ja siivoukset jätetty viikonlopulle kun mies ollut auttamassa :) Tsemppiä!