Lasten käyttäytymisestä
Meillä lapset on 2- ja 4-vuotiaat. Välillä muksut rupeavat pitämään kunnon showta esim. kaupassa tai kun tapaavat muita lapsia. Rupeavat huutelemaan kaikennäköisiä juttuja tyyliin " toi setä on tyhmä" , " kakkapökäle" ynnä muuta yhtä " fiksua. Tänään tapasivat pari lasta (eivät ole nähneet aiemmin) ja pienempää yhdessä tuumin yrittivät parhaansa mukaan ärsyttää. Esitys alkoi samantien kun vieraat saapuivat.
Tietysti yritän lapsille sanoa, että moinen käytös ei sovi, mutta tuntuu että puhuisin kuuroille korville.
Molemmat lapset ovat luonteeltaan aika ujoja ja tavallaan olen aika yllättynyt että näin käyttäytyvät... onkohan jotain huomion hakemista?
Onko muilla vastaavia kokemuksia/neuvoja?
Kommentit (3)
toimii meillä monessa asiassa, välitön puuttuminen. Ensin kiellän, sitten ilmoitan, että seuraavasta sanomisesta/tekemisestä joutuu jäähylle/nurkkaan, ja sitten jos ei lapsi tottele, toimitan hänet jäähylle tai nurkkaan. Ja aikanaan, kun silloin 3,5-v. isoveli tyrkki juuri kävelemään oppinutta pikkuveljeään nurin, otin käyttöön nollatoleranssin: ei varoituksia, vaan suoraan nurkkaan. Tyrkkiminen loppui samana päivänä.
Olen myös käyttänyt suupesulla (saman kaavan mukaan), jos on puhuttu rumia ja ilmoittanut, että meillä ei puhuta tuollaisia. Tärkeintä on mielestäni puuttua asiaan heti, mutta rauhallisesti ja määrätietoisesti. Lapset ovat mestareita huomaamaan, jos saavat vanhemman kiukkuiseksi/vaivautuneeksi tms. käytöksellään.
Hyvän sanonnan olen joskus pannut mieleeni joltain äidiltä " Kriisitilanteessa" : " Yritän olla tuntematta yhtään mitään ja hoitaa homman rauhallisesti loppuun." Taidatkos tuota paremmin sanoa ;-) Mutta kuinka se onnistuu, onkin sitten toinen juttu ;-)
Antamanne keinot ovat varmasti parhaita. Mulla vaan ne tunteet tulee liian äkkiä peliin. Ja jotenkin mulla on ollut niin raskas vuosi takana et sitä on aika väsynyt ja ehken tarkemmin ajateltuna ole jaksanut asiaan suhtautua viime aikoina tarvittavalla vakavuudella.
Meilläkin on noita keinoja kyllä kokeiltu (aiemmin) ja muksut sai väkisin viedä jäähylle. Ja toinen tietysti tekee pahojaan sillä välillä. Mutta täytyy myöntää että jäähyily tehosi.
Täytyypä yrittää laittaa tunteet sivuun ja ottaa jäähyilyt käyttöön!
Lapset keksivät kaikkea hassua ja yllyttävät toisiaankin. Pienemmät toistelevat perässä asioita, joita eivät välttämättä edes ymmärrä.
Se miten aikuinen reagoi, on eri asia. Minusta tuo mainitsemasi ei noin saa tehdä ei riitä. Minä olen kyllä todella tiukka, enkä annan ketään nimitellä. Esimerkkitapauksessa lapset olivat ärsyttäneet lasta, jota eivät ennen olleet nähneet, joten puuttuisin kyllä jo voimakkaasti lasten käytökseen. Oleellista taitaa olla lasten liittoutuminen, joten jos saat toisenkin heistä vaikenemaan ja käyttäytymään asiallisesti, lopettaa varmaan toinenkin.
Teillä oli varmaan jotain tarjoilua tänään? Ekana tulee mieleen, että olisin sanonut " jos nyt ei pelleily lopu niin Pekka lähtee kotiin ja keksit jää syömättä" . Tai " tarjoilut annetaankin vaan Pekalle ja Mikolle, jotka osaa nätisti leikkiä" . Jos ei tehoa niin veljesten erottamista kotonanne käytössä olevin keinoin.
Kaupassa suuntaisin huomion tavaroiden hakuun ja auttamiseen, etteivät lapset tylsisty ja keksi typeriä. Jos eivät osaa käyttäytyä niin jäävät autoon tai huonosti käyttäytyvä jää autoon.
Jos aivan härskiksi menee kielenkäytön kanssa niin saippuasta muistuttamisella on ennenkin ollut melkoinen vaikutus.