Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

vauvan iltaitkut...

09.10.2006 |

Poikamme on nyt 2,5 kk ikäinen ja pari vkoa on illat olleet yhtä taistelua syömisen ja nukkumaan käymisen kanssa. Itkee tissille jo kun laittaa sängylle ja mikään muu syöttöasento ei kelpaa. Ainoa konsti on ollut kanniskella vauvaa pari tuntia, että rauhoittuu ja sitten syöttää lypsetty maito pullosta. Hieman olen havainnut myös että röyhtäilyjä tulee iltaisin enemmän ja, liekkö jotain koliikkia vai mitä? Huuto loppuu aina noin samaan kellonaikaan ja yösyötöt sekä päivät menevät hyvin. Onko muilla samanikäisillä vastaavaa ollut?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
09.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Koliikki alkaa noin 2vkon ikäisenä, muttei kyllä enää 2kk ikäisenä, joten kyse on muusta. Ja koliikki-itku kestää min. 4 tuntia päivässä.



Muistan kyllä meillä olleen iltaikuja 2-4kk aikana. Mietittiin aina mikä kumma sillä nyt on. Pohdimme silloin, että vauva itkee päivän tapahtumia ulos, koska ei pysty niitä käsittelemään ja tarvitsee tähän aikuisen läheisyyttä.



Jos vauvalla on masuvaivoja sen kyllä näkee siitä, että vauva vääntyilee miltei karrelle ja itku on pistävää kipuitkua.



Koska itkut ajoittuvat ilta-aikaan kyse voisi olla vauvan rauhoittumiseen liittyvistä tekijöistä. Kenties päivän aikana on ollut paljon puuhaa ja vieraita ihmisiä. Vauvan on vaikeaa käsitellä näitä tapahtumia ja usein ne purkaantuvat itkulla.



Jos vauva itkee paljon, aiheuttaa se myös röyhtäilemistä, koska vauva nielee ilmaa itkiessään.



Pystyykö vavasi rauhoittumaan syömään pullosta kesken itkun? Meillä nimittäin itku loppui siihen, kun saatiin vauva syömään.



Myöskin itkun rauhoittumiseen on meillä käytetty erilaisia keinoja. Kannettu pikin taloa, istuttu, keinuttu...ainut mikä meillä tehoaa on kävely ja seisaalla kantaminen. Itku eikun yltyi, jos istui. Tämähän on yksilöllistä.



Mutta voisin veikata, että suureksi osaksi vauva itkee päivän tapahtumia rauhoittaakseen itseään ja läheisyyden tarvetta siihen prosessiin.



Tämä kyllä helpottaa. Esim nyt kun vauva meillä on 6,5kk ja ymmärtää ympäristöään jo paljon enemmän, ei iltaitkuja ole enää ollut.



Sori, jos teksti on sekavaa...on tullut muutama keskeytys tämän aikana;)

Vierailija
2/5 |
09.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin ensimmäisen vauvan kanssa on välillä niin pihalla, että tuntee itsensä epävarmaksi. Poika suostuu vasta syömään, kun on kantelulla rauhoittunut, mutta ei muuten. Pitänee asennoitua, että tämä on ohimenevä vaihe ja että mitään hätää ei vauvalla ole. Sitä vaan itsekkin ahdistuu, kun ei tiedä mikä on vikana ja yrittää parhaansa. Kiitos!:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
09.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Täällä oli ketju samasta aiheesta jokin aika sitten ja lähes kaikilla vastanneilla oli juuri 2-3kk vauva kovin iltaitkuinen. Meillä myös!

Yhä saadaan kanniskella tyttöä pitkin kämppää ja koittaa rauhoitella, kun tissi/pullo saa aikaan vaan suuremman äläkän! Rintaraivaria nyt ainakin, mutta myös jotain muuta...

Nyt kyllä on vähän rauhoittumaan päin...tytöllä ikää 3kk1vko. Luulen, että vauva vaan on liian väsynyt illalla ilmaistaakseen asiaa muuten. Itku on tavallaan ' stressinpurkua' , kuten joku jo kirjoittikin. Äidin stressiä se tosin ei helpota..:)

meidän tyttö oppi tuossa 2 viikon aikana hirmuisesti uutta- vauva tuli tavallaan ' ulos' siitä vastasyntyneen sumusta, alkoi jutella hirmuisesti, leikkiä ja katsella maailmaa ihan eri tavalla. Ehkäpä tämä kaikki ' uusi maailma' , äänet ja ihmiset aiheuttavat tätä iltahuutoa. Vaihe se kuitenkin on, joten älä huoli!

Muistan meidän esikoiselta tässä iässä ihan samat iltaitkut ja ohi meni sekin ajallaan!



sitruska ja muksut 3kk/2v4kk

Vierailija
4/5 |
09.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kasvatusihminen Anna Wahlgren kutsuu kyseistä itkeskelyä iltahuudoksi. Annan mukaan itku johtuu juuri ylenpalttisesta väsymyksestä. Vauva ei kuitenkaan itse osaa - eikä halua - rauhoittua eli hänet pitää auttaa uneen.



Wahlgrenilla on tähän seuraava tekniikka:

- Vauva laitetaan keskeiselle paikalle esim. olohuoneen lattialle viltin päälle (ei siis viedä makkariin, koska vauva ei HALUA nukkua vaan olla tapahtumissa mukana)

- Vauva pistetään mahalteen ja häntä " juntataan" eli painellaan rauhallisesti ja rytmikkäästi takapuolelle. Liikkeen suunta on jaloista päätä kohti eli fiiilis on vähän sama kuin vaunuja nykisi edestakaisin.

- Neljän pyllypainalluksen jälkeen painetaan toisella kädellä vakaasti selästä.

- Sarjaa toistetaan kunnes vauva nukahtaa.



Wahlgrenin mukaan näin vauva saadaan rauhoittumaan ja ottamaan pienet tirsat (EI ENEMPÄÄ KUIN VARTTI). Jos vauva ei itse herää niin sitten hänet varovaisesti herätellään silittämällä päätä ja nostamalla syliin.



Muistan esikoisen kanssa itse kokeilleeni junttausta kerran tai pari. Ainakin vauva nukahti. Meillä käytettiin iltahuudoissa enemmän kantoliinaa.

Vierailija
5/5 |
09.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaapa tutulta tuo iltahuutelu. Meillä tulee kellontarkasti huuto joka ilta. Vauva kiljuu selkä kaarella, eikä rauhoitu rinnallekaan. Olin lukenut jostain, että ei vaan saa aloittaa sitä kanniskelua, koska se on loputon suo, mutta mieli muuttui aika nopeasti sitä huutoa kuunnellessa... Kanniskeltu vauvaa täällä vuorotahtiin. Pelkkä kanniskelu ja laulelu ei tehonnut mitenkään. Tasainen puhe sitten rauhoitti vauvan. Sitten kun on lopulta saatu vauva hiljaiseksi alkaa unitaistelu. Sängyssä pyörimistä ½ tunnista kahteen tuntiin. Ähinää ja kähinää ja tuttia suuhun. Ehkä se vähitellen tästä helpottaa :) Tsemiä kaikille muillekin iltahuutoa kuunteleville!