Ikävöivä 2v 9kk tyttö
Onko kenelläkään kokemusta siitä, että lapsi pelkää jäävänsä yksin?
Tyttäremme on ollut päivähoidossa ihan pienestä pitäen ja kaikki on sujunut oikein hienosti tähän asti. Päivääkään ei ole itketty hoidossa. Nyt kesäloma-aikana tyttö oli mummulassa hoidossa kaksi yötä (on ollut ennenkin muutamia kertoja) ja nyt siellä ollessaan oli alkanut itkemään ikäväänsä, äitiä ja isiä ja että on yksin.
Yksin häntä ei ole koskaan jätetty, ei kotona, eikä mummulassa. Veikkaisin, että kyseessä on jonkinlainen havahtuminen siihen, että äiti ja isi voivat olla jossain muualla ilman häntä. Nykyisin ei suostu jäämään iltaisin yksin nukkumaan, vaan itkee, että on yksin. Nukahtaa vain kun äiti tai isi on vieressä, tai molemmat.
Eilen mentiin taas loman jälkeen hoitoon, varapaikkaan, jossa oli kyllä tuttu hoitaja ja tuttuja lapsiakin. Tyttö oli itkenyt koko päivän ruokailua ja päiväunia lukuunottamatta. Rauhoittui vasta kun menin häntä hakemaan. Tänä aamuna itku alkoi jo kotona, kun olimme lähdössä jälleen hoitoon.
Mikähän tähän voisi auttaa, kauanko tämä ikävä voi kestää? Pikaisia neuvoja kaivattaisiin...
Kommentit (3)
Voi olla että liittyi vauvaan, josta kuitenkin innoissaan, tosin ei ole syntynyt vielä. Ei ole koskaan ollu yökylässä, jos kysytään että haluisitko mummille yöksi, niin itku tulee välittömästi.
Valitettavasti meilläkin on kokemuksia vastaavasta tilanteesta kuin kahdella edellisellä kirjoittajalla. Meillä tyttö on nyt 2v 2 kk ja aloitti vajaa kaksi kuukautta sitten hillittömän ikävöimisen. Tyttömme oli viikon varahoidossa kun pph, josta tyttömme pitää yli kaiken oli lomalla. Hoitajien mukaan varahoitopaikassa oli lapsi, joka ikävöi vanhempiaan päivän aikana todella paljon ja hoitajat arvelivat meidän herkän tytön saaneen siitä sykäyksen pelolleen. Yhdessä päivässä alkoi itku siitä, että tuleehan äiti tai isä hakemaan. Sitä on nyt jatkunut silloin tällöin vajaan kahden kuukauden ajan. Samaan aikaan tyttö on takertunut minuun kovasti ja osoittaa isälleen mieltään mm. loman loppuessa.
Olen ollut itse todella pahoillani tilanteesta, koska meilläkin on hoitopaikka ollut tytölle todella mieluinen. Koskaan ei ole tarvinnut jättää tyttöä itkevänä hoitoon. Pph hoitaa tyttöä kuin omaa lastaan. Varahoitopaikka on nyt muodostunut " kirosanaksi" tytölle, joka sanoo jopa kesälomalla, ettei halua mennä varahoitoon.
En todellakaan tiedä, miten ratkaisen ongelman syksyllä, jos varahoidon tarvetta on. Onneksi meillä ei ikävä ole yllättänyt oman pph:n kohdalla. Päinvastoin olemme käyneet pph:n luona kesälomalla leikkimässä, kun tyttö on ikävöinyt hoitajaansa. Silti olen hiukan mietteissäni siitä, miten hoitoon meno lomien loputtua sujuu. No, sen aika näyttää.
Jos jollakulla on kokemuksia siitä, miten tilannetta voi helpottaa, otan ne kiitollisuudella vastaan.
irrottaa ja jättää hoitoon. Muutama kk taas ihan ok, joskaan ei kovin innoissaan jäämässä. Sitten vaihtui vielä koti ja päiväkoti (2v9kk) ja " harjoitteluaikana" oli innoissaan uudesta pk:sta kun oli äiti ta isi mukana, kunnes pitikin jäädä yksin... Ei enää itkeny mutta oli tosi vaisu ja surullinen, alkoi valittaa huonoa oloa autossa päiväkotiin mentäessä ym...
Nyt sitten jä kotiin hoitoon kun jäin äippälomalle. Että se niistä virikkeistä, ainakin tässä tapauksessa oma koti kullan kallis. En tiedä mitä olisin tehny, jos ei olis äitiyslomaa, välillä pyysin mummoa hoitamaan kotiin, mutta varmaan vaan teki sopeutumisen vielä vaikeammaksi, kun oli epäsäännöllisesti hoidossa.
Toivottavasti helpottaa, aika raastava tilanne jättää väkisin hoitoon. Tsemppiä!!