Ei kiinteitä alle 4 kk, täysimetystä 6 kk -jne.. -pino
No niin, nyt on teille kaikille syyttäville sormille ja tuomitseville täydellisille mammoille ihan oma ketju. Tänne kaikki parjaukset, herjaukset, haukut ja risut sekä tutkimustulokset joissa todetaan miten vauvan saakin piloille.
Tämän ketjun alla saa ja PITÄÄ haukkua kaikki, jotka kehtaavatkin näyttää vauvalle sosepurkkia ennen kuin on oppinut a) kävelemään tai b) sitä itse pyytämään.
Tänne myös kaikki ne kirjoitukset, joissa ihmetellään, miten joku ei ole voinut imettää tai siis oikeastihan kirjoitettuna ei vaan ole kehdannut tehdä kaikkeansa, että täysimetys onnistuisi.
Haukkukaas mammat tässä ketjussa kaikki ihan lyttyyn, niin josko sen jälkeen ei enää tarvitsisi.
Kommentit (32)
mitä ihmetteä ap ajat tuollaisella naurettavalla tekstilläsi takaa?
Miten voi tosiasioiden hyväksyminen olla noin vaikeaa en ymmärrä.
Tulee mieleen joskus aiemmin täällä heilunut ketju missä raskauden aikana tupakoineet äitykät oikein kilvan lipoivat toisiaan ja vähättelivät aikaansaamaansa vahinkoa.
Kolahtiko sinun nilkkaasi? Kaikki varmaan ovat jo huomanneet miten täydellinen äiti sinä olet. Aina haukkumassa toisia.
Olet yksi tämän palstan hengen pilaajista.
sillä juuri sinä olit mielessäni, kun tätä viestiä kirjoitin :) No niin, nyt saat oikein sydämesi kyllyydestä haukkua minut maanrakoon, koska olen tyhmä ja ajattelematon äiti, siis eihän musta äitiä olisi pitänyt tullakaan! Joten ole hyvä -estradi on sinun!
Ihanaa kun joku antaa tulla oikein kunnolla.
-Epätäydellinen äiti-
valitettavasti ei kolahtanut vaan tuli déja vu olotila.
Huvittava tuo kommenttisi palstan hengen pilaamisesta huomioiden sen että ehdin käymään ja kommentoimaan täällä ehkä kerran parissa kuukaudessa jos silloinkaan. Minusta taas palstaa pilaa tämä jatkuva hymistely ja toisten lipominen,jos sanoo sanankin vastakarvaan niin johan alkaa kalkatus ja kotkotus.
Mä olen kyllä aika huono haukkumaan enkä saa siitä mitään mielihyvää. Jotenkin sitä tiettyä ketjua lukiessa tuli tunne, että viestintuoja ammutaan. Aihe rönsyili, mutta niin usein monessa ketjussa. Se kai kuuluu keskusteluun?
Mä en ihan ymmärrä, miksi vain periaatteesta pitäisi vastustaa suosituksia ja uusinta tutkimustietoa. Suositukset muuttuvat, kyllä, mutta eiköhän niisssä keskimäärin järkeä ole.
En viitsi haukkua, sen sijaan kiitän Pusituuteria (ilman ironiaa). Asiat voi ilmaista monella tavalla, mutta täytyy sanoa, että Pusin tekstistä mä en ole osannut ottaa nokkiini.
Juu, ja meillä aloitettiin keskosvauvalla kiinteät 4 kk:n iässä. Tyttö on saanut elämänsä aikana vaikka mitä maitoa ja korvikkeita, joskin myös oman äidin maitoa suoraan tissistä. En kuitenkaan tartte siitä mitalia, kiitos vain ;)
jotka haluavat toimia oman vaistonsa varassa kaikissa asioissa ja katsovat äitiyden tekevän heistä " joka alan asiantuntijoita" ? Tuohan voisi olla vaikka pinonne nimi!
En halua tuomita ketään, itsekin vielä viikko sitten pohdin tanakamman ruuan antamista, mutta kyselin neuvoja asiasta paremmin tietäviltä ja meidän tapauksessa päätin kokeille toimimista saamieni ohjeiden mukaan. Ja ne annettiin lapsen tilanteen perusteella. Yllätys yllätys, ne auttoivat!
Kiinnostaisi tietää, että toimitko oman pääsi mukaan myös kaikissa muissa asioissa, joista on olemassa tutkimuksiin perustuvia suosituksia, mm.:
tupakanpoltto raskauden aikana
alkoholin käyttö raskauden aikana
lääkityksen käyttö raskauden aikana
jonkin oman sairautesi hoito, esim. otat lääkettä sellaisen määrän kuin sinusta hyvältä tuntuu ja vaistosi niin sanoo?
Mikä tekee tästä ruokintasuositusasiasta niin erilaisen asian? Vai uskotko muihin asioihin liittyviä tutkimuksia, esim. siitä että tupakointi aiheuttaa syöpää, mutta näitä tutkimuksia esim. diabeteksen riskeistä, yms?
Tai arkisemmin ja ehkä liikaakin kärjistäen: ajatko ilman turvavyötä, lapsesi ei käytä turvaistuinta, (eihän sitä ole ennenkään tarvittu) tai jotakin muuta vastaavaa?
Tarkoitukseni on, ei syyllistää, vaan herättää pohtimaan; miksi äidit ovat niin varmoja, että juuri tässä asiassa vastoin suosituksia toimiminen on ehdottomasti oikein ja siitä ei voi olla mitään haittaa?
Tuntuu päinvastoin siltä, että äitejä, jotka toimivat suositusten mukaan, syyllistetään ja otetaan silmätikuiksi, kun he uskaltavat kyseenalaistaa suosituksista poikkeavien äitien toiminnan.
Korostan edelleen, että on eri asia, jos esim. lääkäri tai terkkari jostakin lapsesta johtuvasta syystä suosittelee toisin toimimaan. Tarkoitan siis äitejä, jotka hokevat itse tietävänsä lapsensa parhaan, kuuntelematta tai hyväksymättä suosituksia.
Ja tuntuu, että on päinvastoin niin, että ne äidit älähtävät, jotka toimivat suositusten vastaisesti.
Olen aina tykännyt pasltailla täällä, mutta vasta odotuksesta vauvapuolelle siirryttyäni huomaisn kauhukseni, että täällä vilisee näitä " pystypäin suosituksia vastaan" rynniviä äitejä, jotka ottavat jokaisen neuvon ja suosituksen suurena syyllistyksenä. Ohessa muutama juttu, jota en tajua omalla pikku järjelläni:
1) JOS maitoa tulee ja imetys sujuu, miksi et halua imettää 4-6 kk? (Eri asia siis, jos ei tule eikä suju...)
2) Miksi ei uskota, että lapselle tulee 3 kk:n iässä tiheän imun kausi (vaikka siitä on runsaasti tietota) vaan väitetään että " ei raukalla maito riittänyt" ja siirrytään kiinteisiin?
3) Miksi ei uskota tutkimustietoa aiheesta?
4) Miksi pikkuvauvan yöunia pyritään pidentämään?? Vauvathan ovat AINA heränneet öisin syömään - deal with it. (Ja perhepedistä onsuuri apu jaksamiseen - itse en aina aamulla edes muista kunnolla heränneeni imettämään)
Ja laitetaan nyt myös toista ääripäätä koskeva kysymys.
Miksi et käytä alkoholia imetysaikana? FAKTAhan on, että siitä ei ole maitoon haittaa.
Odotan innolla, jos joku vastaisi...
sorrut kaikkitietävyyteen ja " näin on" -väittämiseen aina välillä. Että älähän nyt keuhkoa.
Yksi syy on varmasti se, että monien on vaikea mieltää tutkimuksiin sisältyvää epävarmuutta ja riskiajattelua. Tutkimukset (tutkimustietoonhan suositukset perustuvat) tehdään aina tietyllä otoksella ja niiden tulos pätee tietyllä todennäköisyydellä tietyssä joukossa. Voit polttaa tupakkaa, muttet ehkä koskaan sairastu keuhkosyöpään. Silti väestötasolla tiedetään, että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää (= lisää syövän riskiä).
Niinpä ihmiset tekevät kompromisseja, arvioivat riskiä parhaimpansa mukaan omalla kohdallaan: " Jos mä ihan vähän annan perunaa 3-kuiselle, ei se varmaan mitään vahingoita. Niin mäkin vauvana söin eikä mitään ongelmaa tullut."
Jep. Ja sitten on tietysti tilanteita, joissa asiantuntijoiden avulla valitaan kahdesta pahasta pienempi. Esim. annetaan keskoselle kiinteitä suositeltua aiemmin ja turvataan näin mm. proteiinin ja raudan saanti, silläkin riskillä, että suolinukka vaurioituu ja saattaa puhjeta allergioita. Tai annetaan vauvalle tuhdimpaa tavaraa, jotta vauva ei herättäisi äitiä tunnin välein kuukausitolkulla ja estetään näin äidin fyysinen ja henkinen romahdus.
Toivoisin todella, että äidit saisivat tarvitsemaansa tukea ja apua eivätkä vain neuvolan ympäripyöreitä, joskus jopa järjenvastaisia neuvoja.
jessiina77:
Mikä tekee tästä ruokintasuositusasiasta niin erilaisen asian? Vai uskotko muihin asioihin liittyviä tutkimuksia, esim. siitä että tupakointi aiheuttaa syöpää, mutta näitä tutkimuksia esim. diabeteksen riskeistä, yms?Tarkoitukseni on, ei syyllistää, vaan herättää pohtimaan; miksi äidit ovat niin varmoja, että juuri tässä asiassa vastoin suosituksia toimiminen on ehdottomasti oikein ja siitä ei voi olla mitään haittaa?
Eli, ihan totta, on hyvä että on esim. Pusiksen kaltaisia tutkimukseen vetoajia, mutta sellainen oman paremmuuden nostattaminen on mielestäni aika turhaa. Se että joku imettää tms. kuinka kauan hyvänsä ei pitäisi tehdä kestään jotain pyhimystä joka voi toitottaa sitä omaa paremmuuttaan kaikille. Ei tämä äitiys aina niin helppoa ole muutenkaan, koitettaisiin nyt vaan tukea toinen toistamme, ei taida meistä kukaan olla täydellinen, ja minä ainakin haluan kaikille teille äideille ja vauvoille kaikkea hyvää. Enkä todellakaan halua ketään arvostella. Tuntuu vaan pahalta, koska mielestäni olen todellakin tehnyt oikeita ratkaisuja lasteni kanssa, ja joku muu on sitä mieltä että olen suurinpiirtein rikoksen tehnyt!
ja vielä...
En ole tupakoinut raskauksien aikana(enkä juonut alkoholia)
En ole lopettanut imettämistä oman itsekkyyteni vuoksi
en kuljeta lapsiani ilman turvaistuinta/koroketta
Lyhyesti uusinta: minulle välittyy nyt tunne että sinulla on äänessä jonkinlainen oman pääsi sisäinen " ongelma" aiheesta koska en esimerkiksi näissä nyt tapetilla olevissa ketjuissa koskien imetystä yms ole maininnut sanallakaan omista imetyksistäni!! Ja vaikka olisinkin maininnut niin so what? mainitseehan niistä moni muukin vai onko tod niin että niistä saa mainita vain jos on, syystä tai toisesta, asiassa hieman " huonommin" onnistunut kuin joku muu? noh, samaa mentaliteettia on ollut aistittavissa jo kauan enkä puhu vain itsestäni.
Toisekseen minä en tod " vetoa" tutkimustuloksiin enkä varsinkaan vain niihin (peräänkuulutan aina ja muissakin asioissa sen oman järjen käyttöä, omaa tiedon etsimistä/asioista selvää ottamista jne) mutta tämä on minusta aihe missä myös ne kannattaa ja pitääkin huomioida, johonkinhan ja useampiinkin asioihinhan jokaisen on nojattava omissa päätöksissään mutta ei niitä suosituksia kannata ihan olankohautuksellakaan ohittaa, ei niitä tehtailla meidän äitien saati vauvojen kiusaksi, päinvastoin.
Ja onpa sekin nähty että jos ei anna " mustaa valkoisella" linkkejä/lainauksia niistä niin sitten niitä aletaan kyselemään ja vaatimaan. Eli teki niin tai näin niin aina väärinpäin, suos siellä ja veteleä täällä.
Nyt, hyvää yötä.
Jessiina77 haluaisin vastata sinun " syytöksiinsä" siitä, että toimisin kaikissa asioissa vaistoni varassa enkä kuuntelisia asiantuntijoita. Et voisi olla enempää väärässä =)
Eli terveydenhoitajamme neuvoi, kun olimme 2 kk neuvolassa, että jos korviketta alkaa mennä litra tai yli, voimme jo 3 kk ikäisenä aloittaa makustelemaan soseita. Koska tosiaankin kerralla alkoi menemään jo isoja määriä maitoa (yli litra), ajateltiin mieheni kanssa, että voimmehan rueta maistattamaan jo soseita. Olen jo tuolla toisessa ketjussa kertonutkin, että määrät olivat hyvin pieniä eikä soseita annettu edes joka päivä, 2-3 kertaa viikossa siis vain. Velliä annoin maidon sekaan ja maitoakin oli aina enemmän kuin velliä.
Kun sitten vauva oli sitten 4 kk, hän ei suostunut syömään korviketta muuten kuin hirveän huudon jälkeen. Vuorokaudessa maitoa meni 4 dl, mikä on tuon ikäiselle aivan riittämätön määrä kasvun kannalta. Veimme tytön lääkäriin ja saimme lähetteen Lapin keskussairaalaan lastentautien poliklinikalle, jossa tutkittiin ja otettiin verikokeita. Mitään vikaa ei tytöstä löytynyt ja niin sairaanhoitaja kuin lääkärikin olivat sitä mieltä, että olimme toimineet oikein ja ettei soseiden kanssa ole mitään ongelmia. Pääasia, että nyt syö edes jotakin. Kontrollikäynti olikin sitten 5 kk ikäisenä ja siinä vaiheessa tyttö söi 1 purkin hedelmäsosetta ja 1 purkin kasvissosetta päivässä ja meitä kehoitettiin aloittamaan säännölliset ruokailut. Tyttö todettiin jälleen terveeksi ja iloiseksi ihanaksi tytöksi.
Eli en todellakaan ole mennyt tässä soseasiassa oman vaistoni varassa, mielestäni on päinvastoin. Olen ohjeet saanut terveydenhoitajalta ja sairaalasta niin sairaanhoitajalta kuin lääkäriltäkin. Minusta on siis loukkaavaa, että väität, etten ottaisi asioista selvää ja teen oman pääni mukaan.
Halusit tietää, toiminko oman pääni mukaan myös seuraavissa asioissa:
tupakanpoltto raskauden aikana
En voi hyväksyä tupakan polttoa raskauden aikana. Enkä itsekään ole polttanut, en silloin kun olin raskaana tai imetin.
alkoholin käyttö raskauden aikana
En hyväksy myöskään alkoholin käyttöä raskauden aikana. Jos joku haluaa silloin tällöin miehensä olutpullosta siemauksen ottaa, en häntä tuomitse tai teilaa.
lääkityksen käyttö raskauden aikana
jonkin oman sairautesi hoito, esim. otat lääkettä sellaisen määrän kuin sinusta hyvältä tuntuu ja vaistosi niin sanoo?
Raskauden aikana voi käyttää turvallisesti niitä lääkkeitä, joista lääkäri, neuvolassa tai apteekissa kerrotaan ja esitellään. En myöskään ota KOSKAAN mitään lääkkeitä sellaisia määriä kuin minusta tuntuu hyvältä ja vaistoni sanoo.
Mikä tekee tästä ruokintasuositusasiasta niin erilaisen asian? Vai uskotko muihin asioihin liittyviä tutkimuksia, esim. siitä että tupakointi aiheuttaa syöpää, mutta näitä tutkimuksia esim. diabeteksen riskeistä, yms?
Mielestäni en ole tehnyt ruokintasuosituksesta niin erilaista asiaa. Uskon tutkimuksia ja suosituksia, mutta tässä ruoka-asiassa uskon yksilötapauksiin. Jos asioista on otettu selvää ja niistä on keskusteltu, niin silloin tietenkin jokainen tekee oman ratkaisunsa mukaan. En todellakaan ole missään vaiheessa kieltänyt esim. tuon diabetestutkimuksen tuloksia! Jos se olisi tullut esiin silloin kun tyttäreni oli 3-4 kk olisin tietenkin harkinnut asiaa uudelleen ja varmasti olisimme siirtäneet soseiden maistelua myöhemmäksi.
Tai arkisemmin ja ehkä liikaakin kärjistäen: ajatko ilman turvavyötä, lapsesi ei käytä turvaistuinta, (eihän sitä ole ennenkään tarvittu) tai jotakin muuta vastaavaa?
Voi hyvänen aika. Tässä kohtaa sinä jo aliarvioit minut niin totaalisesti, että melkein itkettää =) Mutta ettei kuitenkaan jäisi mitään epäselvää, en ole autossa ilman turvavyötä ja lapsellanikin on VIIMEISIMPIEN turvallisuusvaatimusten mukainen turvaistuin autossa, joka on oikein kiinnitetty.
Olen erittäin surullinen siitä, että olet Jessiina77 tehnyt minusta mielessäsi jo kuvan, jota on varmasti hyvin vaikea enää muuttaa. Olen erittäin pahoillani, että olet saanut minusta noin hirveän kuvan kirjoitusteni perusteella. Toivottavasti nämä kirjoittamani asiat muuttaisivat hieman käsitystäsi.
UJOLLE: minä en ole koskaan väittänyt olevani täydellinen ja mulla on todella kärkäs tapa upottaa lusikkani joka soppaan ja sanon yleensä oman mielipiteeni. Joskus pitäisi miettiä uudelleen ja harkita mitä tännekin kirjoittaa, mutta seison kyllä jokaisen asian takana, mistä kirjoitan.
kuljen täysin oman vaistoni varassa ja teen täysin oman pääni mukaan kaikki ratkaisut, jotka koskevat lastani. Yritin lukea nuo aikaisemmat viestini tuosta toisesta ketjusta ja mielestäni en anna niissä sellaista kuvaa kuin JESSINA on saanut..
Mainittakoon tässä myös se, että soitin myös neuvolaan, kun tytön syöminen huononi, ja kysyin sieltä neuvoa, ja terveydenhoitaja sanoi, että anna vain sosetta jos sitä syö mielellään.
Edelleen korostaisin sitä seikkaa, että jos ei tiedä kaikkia jutun taustoja on hyvin vaikea mennä tuomitsemaan toisten ratkaisuja. Kuten olen mielestäni hyvin osoittanut, olen toiminut ohjeiden mukaan enkä siis millään tasolla pelkästään vaistojeni varassa, kuten on väitetty.
Pakko on nyt vähän puolustella, koska mielestäni nyt on tullut aivan hirveästi väärinkäsityksiä.
että eikö jokainen lapsi ole yksilö,kaikki suositukset eivät sovi joka lapseen,kukaan äiti ei varmasti aiheuta lapselleen tahallaan mitään pahaan vaan sen takia että saisi " kapinoida" ja varmasti tämän pinon aloittajalla oli tarkoitus herättää kekustelua siitä,että lapsen kasvattamiseen ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua,ja saada äidit tajuamaan että jokainen tekee parhaansa,kenenkään muun tapa ei ole parempi kuin toisen!!Antakaa hyvät ihmiset toisillenne tilaa toimia omalla tavallaa,kukaan ei toisen lasta paremmin osaisi kasvattaa,ja SINUSTA ei tule parempaa äitiä toisia mollaamalla!!
Ja sen viellä sanon että kyllä joku on lapsellinen kun kirjoittaa,että:" sinä et varmaan käytä turvaistuintakaan autossa lapsellasi,jne..!!"
Tarkoituksesi oli varmasti etsiä jäävuoren huippu..mutta huh huh!!!!
Kaikkea hyvää kaikille äideille ja äitejen mussukoille,myös niille kenelle ei nuoleskelu kelpaa..!!
Itse olen toiminut seuraavasti: noudatan suosituksia niin hyvin kun pystyn. Jos suosituksen noudattaminen ei kertakaikkiaan onnistu tai ei mitenkään sovi omaan ajatusmaailmaani niin harkitsen noudattamista. Pyrin lukemaan uusimpia tutkimuksia kritiikin kanssa mutta uskon että asiaa tutkivat henkilöt ovat perillä kirjotuksistaan ja tutkimmuksistaan (paremmin kuin minä). Selväähän on että kaikki vauvat (useimmat) eivät sovi samaan muottiin mutta esim vauvojen suolisto on varmasti melko samanlainen kaikilla.
Sen olen vasta jokin aika sitten oppinut että minä en voi tietää sellaisesta jota en ole kokenut. Ennen olin kenties herkempi tuomitsemaan toisten ratkaisuja. Minusta imetyksen eteen pitää tehdä työtä. Oma imetykseni ei ole koskaan ollut ongelmatonta mutta silti olen imettänyt. MUTTA: kolmen lapseni kohdalla siitä päivästä kun lapseni syntyivät siihen päivään kun lopetin imetyksen, minulle ei ole koskaan ollut ongelmia maidon riittävyyden kanssa. Lapset eivät ole koskaan kärsineet nälästä, ovat kasvaneet tahdissaan eikä lisäruuille kertakaikkiaan ole ollut tarvetta ennen 6kk:n ikää. Tästä tietysti helpostikin vedän johtopäätöksen että jos vaan tekee töitä niin kaikki voivat täysimettää sen puoli vuotta. Ja ehkä voisivatkin, en tiedä. Mutta minun on täysin mahdotonta tietää miltä tuntuu äidistä jolla maito ei tunnu riittävän, jolla imetys syystä tai toisesta ei onnistu. Siksipä olen jättänyt kaiken arvostelun niitä äitejä kohtaan joiden tilanteesta minä en tiedä.
Faktoja ja tutkimustuloksia en halua kumota, välillä joudun kuitenkin toteamaan etten itse kykene tekemään niin kun ehkä tutkimusten valossa parasta olisi. Esikoisemme meni tarhaan ollessaan 1v3kk ja kaikki on mennyt hyvin. En kuitenkaan voi väittää etteikö yleisesti olisi parempi jos lapsi olisi noin pienenä vielä kotihoidossa. Tätä listää voisi jatkaa. Mutta kun olen päätökseni tehnyt niin elän sen kanssa ja myönnän että aina en pysty tarjoamaan lapsilleni optimaalisinta vaihtoehtoa. Minä yritän parhaani, meidän koko perheelle parasta, joskus se onnistuu, joskus ei.
" Jokainen äiti on paras äiti" on minustakin aika kulunut klisee. Siis tottakai ihan niiden riemukkaiden tutkimusten perusteella lapsen on helpointa sopeutua juuri omiin biologisiin vanhempiinsa. Toisekseen jos kysyn koululaiseltamme niin hän sanoo aina että olen maailman paras äiti. Hän on minuun tottunut, rakastaa minua pyyteettömästi joten tietysti olen siinä mielessä lapsilleni se paras äiti! Kuitenkin ihan objektiivisesti uskon että monen asian kohdalla jokin muu äiti tekisi paremmin kuin minä lapsilleni. Olen esim aika impulsiivinen ja saatan välillä kilahtaa lapsille pienestä. Moni varmasti tekisi paremmin kuin minä eli olisi SIINÄ TILANTEESSA parempi äiti. Kuintenkin ajattelen että tällä lausahduksella jokainen on paras äiti lapselleen tarkoitetaan sitä että useimmiten äiti haluaa lapselleen parasta (näinhän ei kuitenkaan valitettavasti ihan aina ole, hullujakin äitejä on maailmassa).
Mitä vielä tulee tähän imetykseen niin uskon että myös pitkään täysimettävät saavat valitettavaa kritiikkiä osakseen. Ei minusta tunnu mitenkään hehkeältä saada kuulla olevani " imetysfanaatikko, hysterikko" jne koska en todellakaan tunne sitä olevani.
No niin, romaanini tuli valmiiksi - tältä erää =) Kaikille imettäville, osittain imettäville ja ei-imettäville mukavaa päivää aivan aidosti toivottaa Kent ja lapset!
Asiaa sen enempiä kaivelematta enää.....
Mutta itse tuossa oikeasti mietiskelin tätä meidän alkutaivalta. Siis ensimmäinen lapsemme syntyi maaliskuussa eikä alkutaival ollut helppo. Mistään kovin vakavasta ei ollut kyse, lapsi oli kuitenkin tehohoidossa parisen viikkoa ja itse olin _aivan_ palasina. Aika oli hirvittävän rankkaa. Imetys oli minulle täysin luonnollinen juttu mutta en päässytkään heti imettämään. Kaikkien miljoonien vaiheiden jälkeen olen tullut lopputulokseen että asioista tietämättömyys ja oma olotilani oli suurin ongelma. Eli kun itse oli aivan puhki ja stressaantunut niin ei kyllä tiennyt ketä uskoa ja missä. Jälkeenpäin ajateltuna olen aivan varma että olisin voinut jatkaa imetystä kauemmin jos olisin TAJUNNUT YRITTÄÄ! :) Mutta luovutin liian helposti. Paniikki siitä että lapsi ei saa tarpeeksi ruokaa oli koko ajan seurana. Ja tuo taas johtui siitä tehohoitojaksosta jossa ruokaa oli pakko mennä tietty määrä tiettynä kellonaikana. Jos ei mennyt muuten kun letkulla, kotiin ei ollut asiaa. Ihan sama vaikka vauva nukkuis, sille piti ruokaa saada.
No tuosta siis minuun jäi jonkinlainen paniikki. Tyhmää ehkä mutta selittäkää se äitiyshormoneille :)
Annoin siis korviketta liian helposti. Maitoa tuli mutta luulin että ei tarpeeksi. No likkahan oli aika pieni syntyessään ja ruokahalu aivan käsittämätön kun parani ja tajusi että näin sitä syödään :) Korviketta meni melkein puolitoista litraa vuorokaudessa. Kaksi ekaa kuukautta yritin imettää ja lypsää mutta siinä vaiheessa " kierre" oli jo valmis. Eli lapsi tottui jo tehohoidossa että pullosta saa ruoan nopeasti ja helpommin.
Mutta silti luovutin liian aikaisin.
Entäpä jos mietitte että ketä " uskotte" liittyen näihin ohjeisiin yms.? Jos nyt omaa itseä ei lasketa. Minulla se on usein siskoni (3 lasta) sekä neuvolan täti. Entäpä jos neuvolan täti ihan tosissaan suosittelee että anna 3kk lapsellesi pottua! Mitä tekisit?
Siis minun lähipiirissä kävi näin. Poika on 5 pvän päästä 3kk ja juo nyt vain korviketta. Nukkuu yöt n. 10 tuntia heräämättä ja on ihan tyytyväinen. Neuvolan täti siis sanoi että anna vain pottua 3kk, saa uusia makuja. Äiti sit ihmetteli että miksikö pitäis vielä antaa?
Tietämättömyys asioista oli ainakin minun suurin ongelma. Tuntui vielä hirveämmältä kun esim. ystäväni suureen ääneen ihmettelivät että miksikö annan pullosta. Kyllä kait se maidontulo loppuu jos tissejä ei tarpeeksi käytä :)
Minulla lähtösyyt oli siis hirveä huoli lapsen hyvinvoinnista. Heräili tunnin välein nälkäänsä ja pelkäsin jatkuvasti että ei saa tarpeeksi maitoa. En tiedä saiko vai ei mutta korviketta annoin 1kk iässä.
Että näin meillä. Tyhmäksi ja huonoksi äidiksi saa haukkua aivan vapaasti, itse tiedän kuitenkin että olen yrittänyt ainakin ajatella vain ja ainoastaan lapseni parasta. Niin ja meillä syötiin maissivelliä 3kk.
Siis siinä olisi pitänyt olla piste välissä. Tarkoitin siis sitä, että on hyvä että joku osaa niin asiallisesti esittää nuo asiat kuin sinä! Eli en tarkottanut sitä loppu tekstiä sinulle, vaan ihan päin vastoin!
Ja tosiaan, imetys on ollut minulle ongelmallista, kaikin puolin niinkuin arvelitkin, en nyt viitsi ruotia sitä tässä enempää, koska siitähän ei ollut kyse ja en koe silti lainkaan epäonnistuneeni.
Meitä äitejä on erillaisia,ainakin yhtä monta kuin lapsia,kaikki silti yhtä ihania ja hyviä!!!
Heitän vettä myllyyn:Lopetin imetyksen kun poika oli n.5,5kk:ta,koska pojalle tuli hampaita,taistelin 1,5kk:ta ja " luovutin" ,ruvettiin antamaan velliä kolmekuisena,maisteltiin kiinteitä nelikuisena,nyt poika seisemänkuinen on saannut maistaa papan kädestä,vohvelikeksiä,ruisleipää,uutenavuotena perunasaattia..nämä kyllä kaikki äitin selän takana..:)
Ja ihan terveitä ollaan,ja jopa joka viikko kaupungilla ollaan heilasteltu!