Kun vauva raivoaa rinnalla...
Mikä avuksi? Illat ovat nykyisin ihan mahdottomia. Kaksikuinen tyttömme on nyt viikon verran raivonnut joka ilta rinnalla, enkä enää keksi mitä voisin tehdä. Vauva haluaa syödä, nokkii rintaa, imee hetken ja aloittaa sitten järjettömän raivoamisen naama punaisena ja kroppa kaarella. Olen kokeillut eri asentoja mutta lopputulos on ihan sama. Tätä voi kestää pari kolme tuntia illassa. Väkisin en työnnä rintaa suuhun, vaan vauva hamuaa ja hamuaa, ja on selvästi nälkäinen. Maitoa tulee paljon, mutta lypsäminen ei auta maidon suihkuamiseen. Maitoa saattaa tulla suihkuten vaikka olisin imettänyt vartin.
Alkaa olla ihan epätoivoinen olo kun lapsi vain karjuu. Olisiko kellään hyvää neuvoa?
Kommentit (28)
En nyt kerinnyt lukemaan kaikkia muita kirjoituksia, joten saattaa olla että joku muukin on tämän hyväksi havainnut=)
Meidän 3kk neiti aloitti rinnallaa huutamisen pari viikkoa sitten, ensin huudettiin vain silloin tällöin ja nyt huudetaan joka syötöllä (ei öisin). Tai paremminkin huuto alkaa jo siinä vaiheessa kun vauva näkee että kaivan rintaa esille. Turhaan yritin tuputtaa rintaa, se ei vaan enään kelvannut. Välillä sain huijattua syömään tutin avulla, mutta sekin oli satunnaista. Meillä rintaraivarit eivät ole alkaneet siitä että olis saanut liikaa pulloa, koska sitä ei juuri ollenkaan saanut ennen huutojen alkamista.
Nyt oltiin siinä pisteessä että rinalla huudettiin naama punaisena ja kauhean nälkäisenä, kun lopulta pullosta sai pumpattua maitoa niin joi kauhealla kiireellä, mutta rinta ei vaan kelvannut!
Olin jo ihan väsynyt ja toivoton tilanteeseen, pumppaamalla en saa niin paljon maitoa irti että voisin kaiken maidon pumpata, enkä kyllä siihen operaatioon haluisikaan. mutta en haluisi imetystä missään nimessä vielä lopettaa.
Eilen yhtä äkkiä keksin että jos kerran pullo kelpaa (helppo ujuttaa huutavan vauvan suuhun ja kuin salamasta vauva rauhottuu ja alkaa imemään), niin voisin kokeilla rintakumia. Ja se on ainakin eilisen ja tämän aamun toiminut kuin unelma!!! vaikka vauveli vähän aluksi huutaakin, mutta kun se huomaa että suuhun tuleekin kumi eikä rinta niin huuto loppuu kuin seinään ja vauveli alkaa syömään hyvällä ruokahalulla. Annan vauvelin hetken imeä kumin kanssa ja sitten sujautan kumin pois ja loppu ruokailu jatketaan paljaalta rinnalta, myös rinnan vaihto onnistuu ilman kumia! en siis käytä rintakumia kuin ehkä ensimmäisen minuutin ja loput paljaalta rinnalta!!
OI TÄTÄ IHANUUTTA!!! olin itsekin jo niin stressaantunut tilanteeseen. Mihinkään ei voinut lähteä, kun joka paikassa häirittiin muita ihmisiä tunnin huuto operaatioilla kun vauvali oli tosi nälkänen mutta ei vaan suostunut syömään. Nyt pakkasin yhden rintakumin hoitolaukkuun, voi taas lähteä ihmisten ilmoille kun tiettää että imetys onnistuu ilman suurempaa huutoa!
en aijo rinta kumia " koko loppu elämää" käyttää, toivottavasti päästään siitä vielä eroon. Uskon että tämä rinnalla raivoaminen on vain väliaikaista. Tarjoan muutenkin aina ensin paljasta rintaa ja siiten vasta kumia jos paljas ei kelpaa!!
KANNATTAA KOKEILLA!!!!
Mä olen luonteeltani varsin periksiantamaton ja sitkeä, silti meinasin jo luovuttaa imetyksen suhteen. Meillä tuntui, että kertakaikkiaan mikään ei auta. Ei imetykstuen neuvot, ei mitkään. Mulla on myös esikoinen, enkä voi käyttää päivää vauvan ruokailuyrityksiin. Itkettiin välillä kaikki.
Mä aloin antaa pahimpina raivohetkinä pullosta. Olin pettynyt ja harmissani sekä varma siitä, etät tähän se imetys nyt lopahtaa. Kuinkas kävikään. Nyt vauva syö pulloa aika ajoin, mutta äidinmaito on edelleen ykkösravinto. Mä luulen, että tuo huutaminen oli tosi raskasta paitsi mulle myös vauvalle. Kun kävin ostamassa tuttipullon, tietty paine hävisi. Jos tulee " riita" , voin antaa pullosta. Vauva oli siis tuolloin 4 kk.
Meillä tyttö on siis raivonnut aivan pienestä, säännöllisin väliaijoin rinnalla. Lopultahan se syykin selvisi:KUUKAUTISET. Mä sain täysimetyksestä huolimatta menkat kuukauden päästä synnytyksestä ja kierto on siitä asti ollut säännöllinen. Menkkojen aikana maito todellakin on tiukassa, ja vauva itki koska ei saanut maitoa. Tällainen tuntuma mulla olikin, ja tieto kuukautisten vaikutuksesta maitoon helpotti mua. En siis kuvitellut maidon vähyyttä ja hidasta herumista, vaan se todella oli näin. Imetystukihenkilö osasi tätä epäillä. Avuksi hän neuvoi kalkkikuurin. kalkkitabletteja kannatti kuulemma alkaa syödä jo viikkoa ennen menkkoja.
äh, nyt sepustuksestani taisi tulla sekava. Mutta näin siismeillä.
Olen välillä miettinyt, johtuuko se kiukuttelu imetyksestä vai massun väänteistä. Eli ilmavaivoja on tytöllä (pian 6vkoa vanha) välillä paljonkin ja yleensä sillon, kun rintaraivaria päällä niin myös massun väänteitäkin (pieree paljon). Eli luulen, että hakee rinnasta lohtuakin.. tutti ei ole kelvannut, sitten sitä tissiä välillä vetkutellaan että pitää saada suuhun muttei jaksa kauaa imeä, sylkee tissin pois ja itkee, vääntää mahassakin samalla, taas haluaa rinnan suuhun.. niin en ole ollut ihan varma enkä ole vieläkään, johtuuko se raivoaminen imettämisestä vai mahavaivoista. Yleisesti ottaen imettäminen sujuu oikein hyvin, nämä kiukkuilut ovat ajoittuneet nimenomaan iltaan, eilen illallakin tuntikausia, puolen yön ylikin mentiin ja oltiin.
Tosin imettämiseen voisi viitata ehkä se, että olen huomannut olevan apua että hyssyttelee tyttöä vaikka olkapäällä kanniskellen 15minuuttiakin, niin sitten kun antaa tissiä niin se maistuu ihan eri tavalla. Ja siinä ajassa kerkeän tunteakin rinnoissa aristamista, eli maito nousee tai jotain..? Eli olisko meilläkin välillä tuo maidonvirtaus jotenkin sellaista, ettei vauva tykkää..
välillä rinta raivoja,mikään ei auta muu kuin pullo.. joskus tuttii pitää pitää mikä on hankalaa ku sylkee ja raivoo siitäkin..:S nukkumaan menossa on just tota mut joskus raivoo päivälläkin vaikka ois just herännykki unilta,meillä neiti ei oo koskaan ilosena heränny ainaista natinaa :S
k.h.p ja möhnis 3vkoa ja 2pvä
Viimeinen viestisi oli kuin omaa tekstiäni. Koitetaan kestää ja toivotaan, että tilanne rauhoittuisi. Mua ainakin lohduttaa se, etten ole ainoa joka taistelee rintaraivareiden kanssa.
Nostan niille, joiden vauvalla raivareita, jos löytyis apua =)
Ihan samaa meillä...Nyt on tosin vähän helpottanut, ainakin toistaiseksi. Poikamme on 5 viikkoinen ja tuota raivoamista on kestänyt kokoajan, tissi ei kelpaa, nokitaan vain ja välillä imetään. Olen antanut lisämaitoa oikeastaan koko ajan, joten kun vauva alkaa riehumaan rinnalla, puhun rauhoittavasti ja monesti vauva tyyntyykin sitten ja alkaa syömään, mutta jos ei, niin sitten pullosta maitoa ja se sitten hiljentää. Väsyin alussa tuohon riehumiseen ihan täysin kun väkisin yritin saada poikaa syömään rintaa. Poikakin sitten hermostui entisestään kun mä hermostuin... Nykyään turvaudun lisämaitoon kun sitä kuitenkin joutuu antamaan ja tilanne on helpottanut. Kyllähän rintamaidon saisi riittämään jos imettäisi tiuhempaan, mutta haluan nukkua yöni kunnolla, poika kuitenkin nukkuu 3-5 tunnin pätkissä ja saan siis itsekin sitten nukuttua hyvin. Vähät unet eivät ainakaan maidontuotantoa lisää...
Eiköhän tämä vaihe mene ajan mittaan ohi, nyt ainakin on itse oppinut käsittelemään tuota riehumista. Vaikeampaa se on tietysti jos lapsi on pelkällä rintaruoalla niin ei ole muuta keinoa mihin turvautua. Jaksamisia!
Sasuliini
ensin vauva ei huolinut toista rintaa ja sitten pari päivää ei huolinut kumpaakaan oli sitten aamu päivä tai ilta,raivosi vaan..sitten muhun iski rintatulehdus ja sen jälkeen vaikka miten koitin,ei huoli enää ollenkaan.mun on pakko lypsää kun maitoa tulee ja nyt poika saanut n.4 viikkoa lypsettyä rintamaitoa ja Nannia.
Joillakin rintaraivarit voi mennä ohi mutta ei meillä ja ei sille mitään voi,sain kuitenkin vähän imettää.
äityliini ja poitsu 3kk+viikko
että mulla ei tule ikinä suihkuamalla rinnoista tai muuta ja poika ollut alusta asti osittaisimetyksellä,nyt sitten haluaa vain pullosta.
en tiedä miksi yhtäkkiä ei huolinut enää,mutta näin vaan kävi.taisi tottua pulloonkin vaikka silti huoli 10 viikkoa tissiäkin hyvin.
Tuttu ongelma meilläkin. Mä nousin seisomaan heti, kun tyttö sai tissistä kiinni, ja kävelin ympäriinsä. Välillä annoin tutin ja sitten yritin salaa livauttaa tissin tilalle.
Ei kovin hyvä neuvo sinänsä, kun äidillä itku pukkaa silmään ja tuskastuttaa, mutta...se loppuu varmasti se raivo jossain vaiheessa.
Meillä se alkoi vähän ennen 2kk ikää. Puhuinkin jo kaikille, et mikä koliikki alkaa 7viikkoisena. Iltaraivoaminen nimittäin siirtyi pian myös päiviin, mutta ei koskaan aamuihin tai öihin. Ehkä hän oli tuolloin riittävän sekaisin, ettei tajunnut tulevansa rinnalle. Ja vielä sekin, että sitten kun maito kelpasi niin vain oikeasta rinnasta! 9viikkoisena bongasin sit 2 juuri puhjennutta alaetuhammasta! Ajattelin, että niiden takia huusi ja varmaan näin olikin, mutta ei huudot siihen loppuneet. Vasta reilu kolmikuisena rauhoittui, jonka jälkeen onkin toiminut kuin unelma =)
Esikoisemme söi tosi usein, tarjosin joka huutoon rintaa. Tämäpä olikin toisenmoinen. Taisin tyrkyttää liian usein. Lopulta päätin, että jos ei syö niin ei syö. Pidin suosiolla vähintään kolmen tunnin taukoja ja kyllä hän sitten yleensä riittävän pitkän tauon jälkeen söi pienellä alkutaistelulla. En mitenkään pakottanut rinnalle, mutta pidin suht lujaa kiinni niin et oli rinnan lähellä ja hamuili itse tissin suuhunsa. Sit laulelin rauhallisesti, kunnes hän rauhoittui syömään - ihana tunne.
Raskasta tuo oli, mutta jos vaan suinkin jaksat yrittää ja yrittää niin yritys taatusti palkitaan. Huonoimmillaan neitomme söi vain 5x(vrk yö mukaan lukien eikä imenyt mitenkään pitkiä aikoja. Koska hän kuitenkin kasvoi, en huolestunut. Nukkui sitten myös päivällä vähintään 3tuntia ja yöllä eka pätkä oli yleensä 21-04/05. Nykyään tuollaiset yhtäjaksoiset unet ovat vain unelmissa...
Voimia ja parempaa ruokahalua sinne toivotellen Mutu
aloitti nuo juuri samanlaiset raivokohtaukset pari viikkoisena ekan kerran yöllä, ja luulin että on vaan niin väsynyt...mutta ei, sama jatkui aamulla, päivällä, illalla...
Päätin että pumppaan maidon pulloon ja annan sen niin! Jaksoin tuota rumbaa vajaan kuukauden ja nyt ollaan viikko eletty pelkän Nannin voimalla.
Oli todella rankkaa itselle ja varmasti myös vauvalle nuo raivarit ja näin tämän meidän kohdalla parhaaksi vaihtoehdoksi.
En tiedä oliko tästä apua teidän pulmaan, mutta halusin kertoa meidän tapauksesta!
-suzanne ja poika 6vkoa
Meillä se meni ihan ajan kanssa ohi. Yritin vain jatkuvasti imettää ja välillä annoin pullosta. Luulin jo että koko imetys loppuu siihen mutta sitten imetys alkoikin taas sujumaan. Yritin aina ensin antaa rintaa ja jos ei kelvannut niin sitten annoin pullosta. Tsemppiä :)
Meillä tyttö alotti saman homman 1kk ikäisenä. Aluksi raivosi vain illalla, pikkuhiljaa jo päivällä, sitten jopa aamulla ja lopuksi ihan milloin vain. Yöllä tissi kelpasi aina, muistaakseni. Olin niin niin lähellä luopua koko imetyksestä kun en meinannut jaksaa. Tyttö rakasti saada pullon ja sen me myös annoimme aina kun tilanne meni yli (imetystukiryhmän neuvoista huolimatta...). Mietin aina että no yritetään huominen vielä, vielä huominen. Korviketta alkoi mennä jo useita desiä päivässä. Mullakin maitoa tuli paljon ja suihkuamalla eli ilmeisesti tyttö suuttui siihen. No, jotenkin siinä keploteltiin, milloin tissi kelpasi milloin ei. Ja kun ei kelvannut niin meillä kyllä heppoisesti kallistuttiin pullon puoleen ja meillä siitä ei ollut haittaa.
Pian tyttö täytti 4kk ja aloitimme kiinteät syystä että ruokailuväli oli edelleen tosi tiheä. Ja mitä teki tyttö, tissi alkoi kelvata kiinteiden aloituksen myötä vaikka monesti olen kuullut päinvastaista. Mulla tuli tunne että tyttö oli kyllästyny siihen pelkän tissin syömiseen kun siinä tissillä oltiin vielä niin tiheesti. Ruokailuvälit piteni kiinteiden alotuksen myötä ja tissillä raivoaminen jäi sitten pois kokonaan. Ehkä 4,5kk iän jälkeen raivoaminen loppui kokonaan ja sen jälkeen ei olla tissiä hyljitty. Ja nyt kun nostan paidan helmaa niin neiti hihkuu, kikattaa, sätkii ja on suorastaan katketa riemusta!!! :) :)
Eli neuvoja ei tässä nyt tullut mutta yksi kokemus silti. Tsemppiä ja jaksamista, mitä sitten teettekään, käännyttekö pullon puoleen vai jatkatteko imetysyrityksiä. Meillä toimi näiden yhdistelmä... En olisi kesällä voinut uskoa että vielä nyt talven tullessa meillä imeteltäis edelleen:)
-miuqu ja tissihirmu nti näpsä 7kk-
Ja suunnilleen tiedät mihin aikaan, niin tarjoa samaa rintaa, mistä olet viimeksi imettänyt. Voi jonkin verran laannuttaa maidon suihkuamista. Meillä ollut myös aikanaan hirveää raivoamista, mutta aika rauhoitti tilanteen.
Tyttö on raivonnut tissillä kuukauden ikäisestä saakka (nyt ikää 3,5 kk). Yleensä illalla. Nälkä on ja väsyttää, mutta tissiä ei voi suuhun laittaa.
Yleensä auttaa se, että otan kirkuvan vauvan tiukasti syliin ja kävelen hämärässä huoneessa hitaasti edes takaisin niin kauan, että vauva rauhoittuu, jonka jälkeen tarjoan uudelleen rintaa. Usein puoliunessa huolii. Nykyisin auttaa myös se, että lypsän vähän maitoa kirkuvaan suuhun, jolloin tyttö muistaa, mistä on kysymys :) Vauvaa voi myös huijata esim. jollakin lelulla - meillä ainakin jää sitä ihmettelemään ja huomaamattaan ottaa tissin suuhun. Joskus olen ripustanut kaulaani kirkasvärisen helminauhan, jota vauva näpeltää imiessään. ja unohtaa suuttua.
Jos sinulla maitoa tulee kovin runsaasti, ja se suututtaa vauvaa, voisi ehkä auttaa, että ennen imetystä lypsät enimmät pois käsin tai pumpulla. Tilanne on tosi rasittava, tiedän, mutta koeta jaksaa. Eiköhän se kohene, kun vauva kasvaa.
Ehkä ongelmana on tosiaan liian runsas maidon suihkuaminen, jota vauva pelkää ja kiukuttelee, kun joutuu taistelemaan hallitakseen vuolaan maitosuihkun. En muista, onko tätä jo joku aiemmista kirjoittajista ehdottanut, mutta oletko kokeillut samasta rinnasta syöttämistä monta imetyskertaa peräkkäin? Joillain äideillä on jopa erikseen yötissi ja päivätissi :) Toista rintaa voi/pitää pumppailla siinä välillä, ettei ihan pakkaudu kivikovaksi. Ja joku on löytänyt apua rintakumista, joka vähän vaimentaa pahinta maitosuihkua.
Lisää vinkkejä löytyy imetystukilistan kotisivuilta: http://www.imetystukilista.net/faq/newman_koliikki.php#liianrunsas
Ajan kanssa ongelma voi mennä ohi, kun rintojen maidontuotanto tasaantuu, mutta kamalan stressaavaa tuo osaa kyllä olla! Tsemppiä kovasti teidän taisteluihin, toivottavasti saatte ongelman nujerrettua!
ajattelin että ovat niitä rintaraivareita ja osittain ehkä tota suihkutissiongelmaa.... Meillä raivarit olivat kanssa pahimmillaan illalla kun tyttö oli väsynyt. Syökö teidän vauva tuttia? Meillä auttoi se kun pidin tyttöä sylissä ja laitoin tutin suuhun, annoin sitä lupsuttaa sen verran että oli jo puoliunessa ja sitten vetäisin tutin nopeasti pois ja tissi saman tien tilalle. Ei kyllä aina toiminut ensi yrittämällä, mutta tällä lailla sain syömään. Joskus myös esim kannoin sylissä ja syötin seisalteen likkeessä, ei kovin kivaa mutta pakko saada syömään jollain lailla ;=) Joskus auttoi myös että jos vauva oli oikein väsynyt niin että hän nukkui vaikka 1/2 tunnin torkut. Voimia sinulle! Itse muistan kanssa kuinka imetys oli välillä yhtä taistelua ja kuinka aina ajattelin jaksavani päivän kerrallaan.... joskus yöllä laskin paljonko tuttelit maksaisi kun oikein otti päähän.... Onneksi raivari kausi yleensä laantui parissa viikossa.
Oona-moona 7,5kk
samanalaista raivoamista pojulla alle 1,5kk:n iässä. Luulenpa, että meillä kaikki alkoi siitä kun muutamana iltana harjoittelimme syömään pullosta. (Tämä siksi, että äitikin pääsisi joskus omille menoilleen..) Meilläkin raivoaminen alkoi illasta ja lopuksi vauva raivosi aina syödessään, paitsi yöllä. Ilmeisesti siis niinä muutamana kertana kun vauva söi pullosta jo ehti tottumaan tasaiseen maitovirtaan, ja vaihteleva maidon virtausnopeus sai vauvan hermostumaan.
Mulla myös maito tuli suihkuamalla, tulee edelleenkin. Meillä myöskin meinasi imetys lopahtaa siihen paikkaan, niin kovin otti hermoon sekä vauvaa että äitiä. Meillä apua oli tutista, eli kuten joku jo kertoikin, niin tutti suuhun hetkeksi ja kun vauva on kunnolla rauhoittunut, niin äkkiä vaihtari ja tissi suuhun. Aina ei tosiaan onnistunut, mutta useasti kyllä. Myös samasta rinnasta monta kertaa peräkkäin imettämistä kokeiltiin, mutta silloin tuntui että vauvalla meni hermo kun maitoa ei taas tullut tarpeeksi ja tähän auttoi siis pikainen rinnan vaihtaminen. Tai sitten ei. No, tiedä häntä mikä mistäkin johtui, mutta huuto rumbaa meillä kesti muutaman viikon pahimmillaan, jonka jälkeen huutelut väheni hiljalleen. Onneksi, koska pulloon siirtyminen kävi tuhannen kertaa päässä sitä karjuntaa kuunnellessa! Edelleen välillä poju hermostuu rinnalla, mutta ei enää edes päivittäin.
Voimia ja jaksamista teille! Ei oo varmasti helppoa, mutta melko varmasti huutelut helpottaa ajan kanssa jos vaan malttaa olla kärsivällinen.
Mehis ja poju
Meillä raivottiin n. 2-5-viikkoiseksi ja taas uudestaan 3 kuun tietämillä (hulinoiden tai flunssan takia). Paljon helpotti se, että aloin syöttämään vain yhdestä rinnasta kerrallaan ja itse asiasta useamman kerran samasta. Huomaan, että aina kun siitä lipsun, alkaa taas suihkuta, mutta nyt vauva ei raivoa, mutta keskeyttelee kahden sekunnin välein (ja sitten suihkuaa naamalle ja ties minne... tosi kivaa julkisella paikalla!)
Sunlight, ihmettelit sitä miten niin vähällä paino voi kasvaa. Luulenpa että johtuu siitä, että vauvasi tekniikka on kehittynyt niin paljon, että hän kuitenkin saa maitoa minuuteissa kylliksi.
Vielä yksi vinkki, muunnelma alhaalta ylös imemisestä, hyvä myös yöllä. Meillä on perhepeti, ja vauva nukkuu vieressä mutta omalla petarillaan, jonka reuna on vielä käännetty kaksin kerroin. Näin vauva on ylempänä kuin alempi tissi.