*@* TAMMISTEN PERJANTAI & VIIKONLOPPU *@*
Kommentit (4)
Kiitos Frankie sympatioista!
Meillä tilanne sikäli ennallaan, että ruokaa ei mene alas kiinteänä lainkaan. Tarjosin aamupuuron sijasta pehmeää 4kk marjasosetta ja sitä meni kymmenisen lusikallista jonka jälkeen kurkku/kieli ilmeisesti ärtyi ja kaksi viimeistä lusikallista jäi nielemättä. Itkuitta onneksi selvittiin kun otin heti pois syöttötuolista ja annoin maidon sitten lattialla kellien. Tuttipullosta siis onneksi syö kun siitä imeminen ei satu kieleen ja puolestaan litkut menee kurkusta alas.
Tämä hyvä, sillä saimme eilen illalla menemään tosiaan puuron velliksi löydennettynä vellitutista ja tänään juuri äsken lounaaksi poika veteli vellitutista peruna-porkkana-sosetta perunavelliin sotkettuna. Ei häävin näköistä litkua, mutta sen verran on isolla jätkällä nälkä, että söi. Maitoa meni päälle ja nyt nukkuu, joten kai tämä elämä tässä voittaa.
Itse olen aika poikki kun yö meni valvoskellen parin huutokohtauksen tiimoilla.
Meillä santtu muuten kyllä elementissään. Nousee _joka_paikkaan_ ylös, mutta vasta polvilleen. Pikkuisen autettuna nousee siitä jaloilleen ja myös nauraa niin, että kitalaki vilkkuu. Tiskikone on ykkönen, samoin pesukone ja kaikki ovet, jotka on unohtuneet raolleen!
Ikävä kuulla noista allergioista, frankie. En muistanutkaan, että teillä on tuommoista riesaa. Tosi kurja juttu! Toivottavasti syy löytyy ennen pitkää ja pääsette tuosta kokeilukierteestä pois. Ystäväni poika on kanssa todella allerginen -lähes kaikki ruoka-aineet tekee oireita ennekuin tottuu. Osaan ei ole tottunut lainkaan, joten on jäänyt pois ruokavaliosta. TSEMPPIÄ!!!!
Nyt poistun takavasempaan ja menen käyttämään tämän päiväuniajan hyödyksi. Viikonloppuna olevia aitatalkoita varten tarvii mennä tyhjentämään peräkärry, sitten teen lihapullia valmiiksi huomista varten ja leipasempa vielä pasteijoita.
Mukavaa viikonloppua kaikille! Pinoutukaas ahkeraan :o)
Jepuli + santtu 10kk
ps. ALOITETAANKO 10KK NEUVOLAPINO? Meillä neuvola ens to, joten jos ei sitä ennen näypinoa, niin aloitan!
Nyt teen julkisen tunnustuksen, jota en ole aiemmin tänne kirjoitellut, kun on niin ristiriitaiset fiilikset. Huomenna lähdetään etelänreissuun miehen kanssa ja Hiirulainen jää viikoksi mummulleen hoitoon. Tuntuu jotenkin pahalta, en ole vieläkään varma, haluanko lähteä. Voi olla, että reissu teke tälle avioliitolle ihan hyvää, mutta tyttären puolesta en ole ollenkaan niin varma. En ole aiemmin juuri ollut ulkomailla ja nyt päästään vielä ilmaiselle matkalle, eli siinä syyt miksi lopulta suostuin ajatukseen. Matka varattiin jo keväällä ja se tuntui niin kaukaiselta silloin, mutta nyt lähtö on liian lähellä...Ostin kuitenkin reissuun kunnon rintapumpun, ajattelin jatkavani imetystä vielä kun palaan. Mutta nyt on jo tyttöä ikävä!
Kovasti Hiirulainen kävelee tuen(jalkarahin;)) kanssa ja puita pitkin ja ihan selvästi hokee EI-sanaa aina perässä kun jotain kivaa kielletään. Tänään uskalsi taputtaa käsiään yhteen seistessään ilman tukea...toivottavasti peijooni ei ota ensiaskeleitaan mummun hoivissa!
Nukkui tänään aamupäivällä pikkupäikkärit sisällä ensimmäisen kerran puoleen vuoteen. Nukahti niin sikeästi tissille, etten hennonnut ruveta pukemaan ulkovaatteita. Kannoin pinnasänkyyn ja kuinka ollakaan, nukkuikin siellä tunnin.
Meillä täällä Hämeen sydämessä ei ole 10-kuukautisneuvolaa (ei ainakaan meille ole annettu aikaa). Seuraavan kerran mennään 1-v., viimeksi oltiin 8kk. Aika pitkältähän tuo väli tuntuu, pitäisi kai soittaa neuvolaan ja tarkistaa.
Ruokapuoli sujuu ihan mukavasti, pehmeät soseet (omat ja kaupan) menee hyvin alas, samoin puurot. Kökköruokia ei mielellään syö, eli aika pehmeää pitää olla. Mutta kaikki maut kelpaa ja äidin lautaselta välillä maistellaan outojakin juttuja. Muttamutta...pitää kai ruveta tutkimaan, onko kaikki pakattu, mukavaa viikonloppua kaikille!
enpä ole tainnut kun kerran aiemmin tänne kirjoitella, on vain jotenkin aina niin kiire =) meillä poju ei aluksi tuntunut ollenkaan lähtevän mihinkään suuntaan ja sitten kun se nyt lähti niin voihan sitä menoa!hän oppi konttaamaan noin pari viikkoa sitten,ennen sitä ei yhtään edes ryöminyt ja nyt jo pari päivää on noussut tukea vasten seisomaan ja kiivennyt muutamaan otteeseen jalkarahin päälle.Kauheaa vilskettä on kokoajan eikä millään malta rauhoittua päikkäreille. syöminenkin oli jokin aika sitten täyttä tuskaa mutta sekin puoli sujuu tällä hetkellä erittäin hyvin , kaikki menee alas mitä tarjotaan (*koputtaa puuta*)
varmasti se huono syöminen johtui 2ylähampaasta mitkä sitten vihdoin viimein laskeutuivat näkyviin. Puhetta ei juurikaan kuulu,vähän sellaista hö höttelyä ja äittää muttei oikein muuta. Flunssakin meille iski ja sitä sitten koitetaan parannella..yöt ovatkin meillä sitten miltein yhtä vilkkaita kuin päivätkin mutta kivaa silti että poika vihdoin viimein lähti liikkeelle. Ajattelinkn jo että mikä sillä on kun ei ollenkaan innostu. =) hyvää päivän jatkoa kaikille, täytyy alkaa syöttö hommiin.
Huomenta sisaret!
Eipä ollakaan pinouduttu pitkään aikaan tai ei ainakaan niinä päivinä, kun itse olen ollut linjoilla.
JEPULILLE sylillinen halauksia, luin eilen kirjoituksesi Santusta. Mikäs teillä on nyt tilanne yön jälkeen? Toivottavasti pikku-herra voi jo paremmin ja ruokahalu palautuu pikapuoliin, voi ressukkaa!
Oman poikasen CV:een onkin taas lisättävää. Edelleen meitä jaksaa huvittaa hänen omaperäinen liikkumisensa ryömimisen ohella, meillä on täällä nimittäin aikamoinen PEPPUKIITÄJÄ. Tyyli on kyllä hassu, istuen jalat liikkuu edestakaisin ja käsillä vetää itseään eteenpäin. Hämmästys on aikamoinen, jos sattuu oleen paljaalla pyllyllä lattialla, liukumahan on silloin olematon! Konttaus taitaakin jäädä väliin!
PYSTYYNNOUSU on nyt harjoittelun alla kovasti! Eilen poikanen nousi ihan omin avuin ensin minua vasten seisomaan kun istuin lattialla ja sitten sohvaa vasten. Riemu oli sanoin kuvaamaton, poikanen nauroi nauramistaan! Tais olla hieno asia itsellekin! Sohvan istuintyynyt ovat vaan aika korkealla, joten aika vaikeaa tuo nouseminen vielä on sitä vasten ja hermo saattaa mennä, mutta yritys on kyllä todella kova! Hienosti onnistuu myös kävelyttäminen, tuntuu että välillä pitää oikein jo juosta! Omatoimisestikin ottaa muutaman askeleen itse jostain kiinnipitäen.
" PUHETTA" on alkanut tulemaan enemmän, lähes koko ajan kuuluu jos jonkinlaista ääntämystä! Selvästi on siis sekin taito kehittynyt. Tosin luulen kyllä, että meillä taidetaan ensin kävellä ja vasta sitten puhua!
TURVAISTUINTA emme ole vieläkään ostaneet, mutta luulen että päädymme pikapuoliin Maxicosiin, onko kellään siitä kokemusta? Niitä oli muistaakseni kahtakin mallia, en muista nimiä, mutta sen paremman taidamme valita. Se on kasvot menosuuntaan, vaikka suositushan olisi vissiin 3-vuotiaaksi istua selkä menosuuntaan. Mutta luulen, että viihtyvyys on nolla niin päin istuen! Mummilaan mennessä ajomatka on kuitenkin sen verran pitkä, että kyllä istuimessa pitää jaksaa istua itkemättä!
Tuleepa pitkä viesti, mutta vielä omat kuulumiset. Sressi ja huoli tuntuvat välillä nousevan mielessä turhankin korkeisiin mittasuhteisiin. Välillä jopa mietin jääkö poikanen ainokaiseksemme, pelkään että toisellakin lapsella olisi samat tai vielä pahemmat vaivat. Allergian kanssa kaikki tuntuu olevan päin seiniä, emme ole juurikaan edistyneet uusissa ruoka-aineissa, päinvastoin! Takapakkia mennään! Koko ajan on iholla näppyä, nyt lisääntyvässä määrin. Ei ole hajuakaan mistä tulee ja uusista aineista on ihan mahdotonta sanoa sopivatko vai eivät. Pelkään, että poikanen joutuu pian maitokuurille, joka olisi kyllä katastofi! Hän kun ei suostu maitoa juomaan, ei mistään! Yökkäilyt sen sijaan ovat vähän helpottaneet, enää ei ruoka lennä kaaressa joka kerta syödessä! Se on positiivista!
Tällä äidillä on edellä mainituista huolimatta nyt oikein juhlafiilis! Menen tänään kampaukseen ja meikkaukseen ja illalla on hienot juhlat tiedossa töistä. Ihanaa päästä hienostelemaan ja juhlimaan muutenkin ja vielä ihan yksinään, siis ilman lasta ja miestä!
Sori pitkä avautuminen, näin käy kun ei pitkään aikaan ole kirjoitellut tänne! Mukavaa viikonloppua kaikille!