Erikseen enkeleita, kahdestaan villiapinoita - ovatko muut sisarukset tallaisia?!?!?

kans vähän sama meno, mutta ei sentään lyödä eikä tavaroita hajoteta. Keskenään tappelevat leikeistä, siis että jos toisella on joku oma juttu niin toinen änkiää väkisin siihen ja taas on huuto pystyssä. Ja toisiaan komentelevat koko ajan(mistä lie oppineet;)). Ja just tuo että jos ovat erillään niin ei mitään ongelmia! Meillä on tyttö 5v. ja poika 3v. Ja kolme viikkoo kolmannen laskettuun että saapa nähä miten sitte...vähän jo hirvittää että millaisisksi heittäytyvät kun vauva tulee.

pojat noin 2v ja 4v. Ihan mahdottoman kovia touhuamaan yhdessä ja leikit rajuja. Erikseen sitten ovat niin suloisia ja rauhallisia.

Pojat nyt 4v8kk ja 3v8kk. Meno on välillä aivan mahdotonta. Pureminen pojilla onneksi on jo jäänyt pois, mutta jonkinlainen läpsiminen, nipistely, raapiminen ja töniminen on vielä päällä. Meillä tuo vanhempi on päivät tarhassa ja molemmat pojat ovat aina silloin tällöin sukulaisilla yökylässä ja hekin kehuvat kuinka rauhallisia ja killtejä pojat on kun ovat vuorotellen yksinään yökylässä. Ja siksikin ovat vuorotellen että molemmat saa välillä rauhoittua. Mutta yhdessä ollessaan ovat koko ajan toistensa kimpussa. Koskaan ei mene molempien mieliksi. Aina silloin tällöin on pieniä hetkiä jonka leikkivät nätisti yhdessä. Välillä vaan itseä tilanne väsyttää, mutta ehkäpä tämä tästä.

Eli nuorempi on 1v7kk ja vanhempi 5v3kk. Vanhempi on meillä joka toisen viikon, eli sitäkin suuremmalla syyllä kyllä riehuminen on aikamoista kun veljekset taas kohtaavat =) se on yhtä juoksemista, huutamista, naurunräkätystä. Ei nuo kauheasti tuhoja tee, mutta välillä toki sattuu kun kohelletaan.



Eivät nuo kyllä yksitellenkään mistään rauhallisimmasta päästä ole, aikamosia vipeltäjiä silloinkin.



Minni ja poijjaat

paljon tekemisissä, erikseen enkeleitä yhdessä...

Pakko kirjoittaa että tuo Omaman otsikko kirvoitti allekirjoittaneelta kunnon naurut..



No se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa..



Tyttöni ovat nyt pian 4kk ja 1.9kk.



Perässä siis tullaan.

Tytöt 6 v. ja 4 v. tappelevat ja riitelevät lähes tulkoon kaikesta.

Tämä alkanut vasta vähän aika sitten ja täytyy kyllä myöntää, että mehut vie kokonaan. Jos tytöt erillään, niin silloin kyllä ollaan oikeita kullanmuruja. Ollaan ajateltukin, että onpa hyvä kun esikoinen lähtee eskariin koululle, joten ovat ainakin päivät erillään.

Luin juuri mll:n sivuilta jotain sisarusten valisita suhteista, siella sanottiin etta jos sisarukset ovat samaa sukupuolta ja ikaeroa on 2-3v niin konflikteja ja riitoja syntyy eniten...huh huh.

Eipa talle mitaan taida voida. Muuta kuin yrittaa kestaa. Mutta helpompi on kestaa kun tietaa ettei ole ainoa saman asian kanssa tuskaileva :/

Kiva kuulla, että tappelu ja kiukuttelu on suht. normaalia tuon ikäisille. Olisi tosin kiva tietää, milloin ainainen tappelu loppuu..

Meidän tytöt leikkivät onneksi nykyään aika kivasti toistensa kanssa. Ongelmana tuntuu olevan lähinnä äidin huomion saanti. Tällaista ilmenee etenkin silloin, kun läsnä on muita ihmisiä, joiden kanssa juttelen ym. Tänäänkin puistossa nuorempi tietämättömyyttään kaatoi vettä toisen lapsen päälle ja käskettyäni pyysi tekemistään anteeksi. Tietysti vähän ajan päästä isompi lapseni teki saman jutun ja käskettyäni pyysi anteeksi. Toisen lapsen äiti suuttui anteeksipyynnöistä huolimatta minulle ja kehotti olla hankkimatta lapsia! Minulle jäi tapahtuneesta todella paha mieli. Tiedän, että vanhempi lapsi yritti saada huomiotani ja siksi teki pahaa. Tällaista huomionkipeyttä on usein sosiaalisissa tilanteissa ja tietenkin tyttöjen käytös hävettää - vaikka ei kukaan ole aiemmin noin rumasti sanonut kuin mainitsemani äiti. Annan mielestäni lapsilleni todella paljon huomiota, mutta etenkin vanhempi tytöistä tekee aina jotakin jäynää saadakseen huomioni. Käsken usein pyyttämään anteeksi ja laitan lapsen sivummalle miettimään. Tämä ei kuitenkaan tunnu auttavan, vaan usein toinen tekee saman perässä. Osaisko kukaan neuvoa, mikä avuksi?