Neuvoja kaivataan kovasti! Mitä tehdä kun lapsi ei pysy omassa sängyssä vaan kymmenen kertaa yössä hyppää hereillä?

Meillä tuota yörumbaa kesti pahimmassa muodossaan pari viikkoa ja sen jälkeen on homma mennyt niin, että tyttö tulee jossain vaiheessa aamuyöllä pyytämään, että nostetaan meidän sänkyyn. Nostetaan väliin ja sinne nukahtaa (joskus paremmin, joskus huonommin).



Tietysti täälläkin väsyttää, kun aamulla pitää herätä aikaisin töihin, mutta eipä kai tämäkään vaihe ikuisesti kestä & halutaan antaa hänelle se läheisyys, jota selvästi kaipaa. Lapsi nyt 1 v 10 kk. (Tiedän, että kaikki ei ole näistä asioista samaa mieltä, mutta meillä nyt mennään tämän opin mukaan.)



Totutelkaa uuteen nukkumisjärjestykseen yhdessä ja kaikessa rauhassa. Jaksamista! :)

Meillä poika (1v 10kk) nukkuu vielä parisen kuukautta pinnasängyssä, ja sitten siirretään isojen sänkyyn. Jännittää vähän, miten käy...



Mutta: tuosta maidosta, jos lapsella on jano, anna vettä, mutta älä anna maitoa, koska se on vain tapa saada huomiota. Meillä poika lopetti yösyönnit nyt syksyllä, kun olin lapsen kanssa yksin kuukauden ja kävin töissä. En vain antanut enää maitoa - jos heräsi yöllä, niin tarjosin tuttipullosta vettä ja kaksi yötä meni, eikä sen jälkeen ole maitoa vaatinut :)



Muutenkin, meillä ainakin on melkein kaikki yöheräilyt saatu minimoitua sillä, että ei reagoida muuhun kuin todelliseen hätään (kaksi kertaa on poika huutanut suoraa huutoa yöllä, ilmeisesti näki painajaista). Pikku kitinä ja natina ei saa aikaan muuta kuin pää tyynyyn komennon jos sitäkään. Aika hyvin on poika oppinut, että yöllä ei mikään palvelu pelaa ;)



Varmaan tuo isojen sänkyyn siirtyminen tuottaa jotain pikkujuttuja, mutta mahdollisimman vähällä kommunikoinnilla keskellä yötä pyritään toimimaan. Eli jos tulee pois sängystä, kannetaan takaisin puhumatta mitään. Sänky tulee meidän sängyn viereen, joten jos haluaa tulla viereen, niin tulkoon - yleensä haluaa ensin viereen, ja kömpii sitten takaisin sänkyynsä kun on aikansa hikoillut meidän kahden patterin välissä (ainakin nyt, kun pinnasängystä irrotetaan pari pinnaa jos poika haluaa viereen- ei tartte ite nousta).



e.

esikoisen ramppaamiseen aikoinani pahasti tuskastuneena opin että seuraava siirretään pois pinnasängystä ennen kuin se osaa itse sieltä tulla.esikoinen oli suunnilleen saman ikäinen (1v3kk) siirrettäessä,mutta motoriikka pelasi paremmin ja se ravaus ajoi joka ilta raivon partaalle.opetin sille,että vesihörppy ja potallakäynti,jonka jälkeen sänkyyn.seuraavan veden saa vasta aamulla.poikkeuksena tietysti kipeä lapsi.kun se nousi(kuuntelin korvat höröllä olkkarista sängyn narahduksia)menin viemään takas sänkyyn.eka kerralla sanoin että hyvää yötä,nyt nukutaan.seuraavilla kerroilla,myös yöllä,talutin vain omaan sänkyyn takaisin ja panin peiton oäälle.en muista montako viikkoa meni,mutta silloin tuntui että ikuisuus.lopulta viesti meni perille:ei seuraa,eikä juotavaa yöllä.toisen kanssa meneekin nyt suht hyvin,kun se ei itse osaa tulla pois.täytyy vain kylmettää sydäntä iltaa kohti ettei lankea raastaviin(hyvin näyteltyihin)" äitiii" -huuteluihin...

Eli ensimmaisella kerralla (poika oli ehka 1.5v) ja toisella yrittamalla (parin kuukauden kuluttua ensimmaisesta kerrasta) lapsi tuli aina vaan pois sangysta eika pysynyt siella illalla, yölla eika aamulla. En jaksanut aloittaa mitaan kantamisrumbaa vaan laitoin pinnasangyn laidat takaisin. Nyt viikko sitten (ikaa 2v2kk) kokeiltiin taas, otettiin laita pois sangysta, kerrottiin etta lapsi on nyt " iso" ja saa nukkua " isojen sangyssa" ja etta jos ei pysy sangyssaan niin laita laitetaan taas takaisin. Ja tahan mennessa han on jaanyt iltaisin ilman mitaan vastalauseita sankyynsa nukkumaan ja nousee vasta aamulla sielta pois. Yöllakin jos heraa niin huutelee aitia ja isia sangystaan eika lahde vaeltelemaan kuten aikaisemmilla kerroilla. Aika siis on tehnyt tehtavansa :) oman kokemukseni perusteella suosittelen tata menetelmaa kaikille niille jotka eivat halua ryhtya takaisinkantorumbaan :)