Tuomaksen vai Tuomaan?

" Murrealueena" Helsinki jo useammassa sukupolvessa, isovanhemmat Hämeestä.



Tuomaan kuulostaa niin kovin raamatulliselta/ vanhanaikaiselta minun korvaani, ei väärältä kuitenkaan...



Miten miehesi taivuttaisi muut -as-nimet: Luukas, Topias, Elias, Matias?

...olen kyllä sitä mieltä, että teillä voi ihan hyvin olla perheen sisällä molemmat taivutusmuodot käytössä. Kyllähän lapsi nopeasti oppii, että saman asian voi sanoa monella tavalla.

Murrealueena pirkanmaa tai häme.



Tuomaksen on mielestäni ehdottomasti parempi ja nätimpi.



Miksei tietysti voisi olla Tuomaan ja Luukkaan. Mutta jotenkin kuulostaa kornilta.

samaa mieltä kuin joku edellinen, voihan käyttää eri taivutuksiakin perheessä, ei se haittaa.



Mäkin sanoisin " Tuomaksen" ja " Tuomaan" kuulostaa vähän raamatulliselta. Murrealuepohjaa sekä lännestä että idästä.

Itse sanoisin Tuomaksen, jotenkin tottuneempi tuohon niin kuin tuntui olevan moni aikaisempikin vastaaja. MUTTA minun korvaani tuo toinen vaihtoehto ei enää särähdä, sillä esikoisen muskariajoista lähtien muskarin ope sanoo nuo nimet vanhemmalla(?) tavalla ja siellä olen siis tottunut kuulemaan sekä Tuomaan että Eliaan (Elias).



Kun meille syntyi sitten Luukas niin isäni puolen sukulaiset (Satakunnasta lähtöisin) tuntuvat sanovan voittopuolisesti Luukkaan, niin myös täysin uusimaalainen veljeni ;) Muut muskarinopea ja vanhempaa neuvolantätiä lukuunottamatta käyttävät muotoa Luukaksen.



Oma käytäntö vaihteli aluksi, alussa varmaan sanoin itsekin Luukkaan, mutta nyt kotona taitavat sekä vanhemmat että lapset (ja Luukas itse) sanoa että Luukaksen.



Ja meille kelpaavat molemmat muodot.



Juuri tänäaamuna muuten mietin, kun Pikkukakkosen aamussa julistettiin nimipäiväsankariksi Armas, että onkos se sitten Armaan vai Armaksen?? No, 2,5v. ja 4v. korjasivat heti että Armaksen ;)

Niin me etukäteen puhuttiinkin. Anoppi vaan otti asian puheeksi, että " kummalla tavalla nyt sitten meinaatte Tuomasta sanoa?" . No, mies osasi paremmin perustella näkökulmansa, niin siihen anoppi sitten totesi, että joo taitaa se " Tuomaan" olla se oikea muoto. Miehen tapa on siis se " oikea" jota appivanhemmatkin nyt sitten päättivät ryhtyä käyttämään. Ja minun tapani on sitten se " väärä" . Vähän tympii ;( No siksi tuntuu ihan mukavalta saada tukea omalle " väärälle tavalle" .

Mun korvaan kyllä särähtää Tuomaksen :O/

Ihan ilman muuta sanoisin Tuomaan, Luukkaan, Eljaan. Tunnen vain yhden Eljaan (Eljas) joka taipuu noin, Tuomaita löytyy useampikin. Luukkaan evankeliumi on tuttu varmaan kaikille? Vaikken uskonnollinen ole vähääkään niin en voisi mitenkään sanoa Luukaksen. Paitsi jos jonkun pikku-Luukkaan äiti ja isä pyytäisivät sanomaan niin :o)



Luultavasti mielipiteeseeni vaikuttaa se, että oma sukunimeni on juuri tällainen, jonka voi taivuttaa joko tai. Varmaan sieltä tuo johtaakin, että taivutan kuten taivutan. Molemmat taivutukset ovat kielitoimiston mukaan oikein, kuten poikien nimissäkin. Armaan tai Armaksen on ainoa, jossa voisin käyttää kumpaakin muotoa.



Helsingistä olen kotoisin, isovanhemmat Karjalasta. Enkä tiedä vaikuttaako se mistä on kotoisin... jostain syystä ajattelen, että " Tuomaksen" sanoo sellainen ihminen, joka on ehkä vähemmän kouluja käynyt, ja taas " Tuomaan" korkeammin koulutettu? Vaikka itse en ole korkeasti koulutettu! ;o)

Sanoisin Tuomaksen, Tuomaan kuulostaa minusta raamatulliselta ja vanhanaikaiselta. Tämä varmaan johtuu siitä, että en tunne ainuttakaan Luukasta, Eliasta tai Tuomasta joiden nimi taivutettaisiin Eliaan, Luukkaan jne, joten kyseinen taivutustapa kuulostaa vieraalta. Murrealueena Savo.

tuomaksen, tuomakselle, tuomasta..



Velille, Velin, Veliä, Veli-nimisestä puhuessani, mutta ihan iso- tai pikkuveljestä puhuessani veljen, veljelle, veljeä..

Velin vaimo taivuttaa nimen Veljen, Veljelle, Veljeä



tottumuskysymys, kaiketi?

keski-suomesta nykyään, kymenlaaksosta aikanaan.. murre siltä väliltä sekoitus.

Vaikka molemmat oikein onkin, niin " Tuomaan" on minusta jotenkin vanhanaikainen. " Tuomaksen" on samaa sarjaa kuin Luukaksen, Eliaksen, Matiaksen jne. Meilläpäin suositumpi taivutus on tuo Tuomaksen.



Murrealueet häme ja savo. Itse olen alkuperäinen hämäläinen, mutta vanhemmat taas on savosta, joten molemmat murteet tuttuja.

Mies on alkuperäinen pääkaupunkiseutulainen ja sanoo myös Tuomaksen.

Tuomaastakaan.

sivulla http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#etun-taiv

on seuraava selitys:

" Suomen kieleen mukautuneet, yleislainoihin rinnastettavat nimet taipuvat yleensä joko s-loppuisten yleisnimien tai antiikin nimien tavoin. Osa niistä taipuu vain yleislainan tavoin, osassa (esim. Tuomas, Juudas) molemmat ovat yleisesti käytössä.

Iiris : Iiriksen

Tuomas : Tuomaan [vanha taivutustapa]

Tuomas : Tuomaksen [uudempi, myös hyväksytty]

Me lähetämme siis Juudaan ja Silaan [Ap. t. 15:27, vuoden 1938 suomennos]

Lähetämme siis Juudaksen ja Silaksen [Ap. t. 15:27, vuoden 1992 suomennos"



Minun alkuperäinen murteeni on Keski-Pohjanmaalta, mutta olen

seilannut ympäri suomea siellä sun täällä ja ottanut vaikutteita mukaan.

Kiitos kaikille jo vastanneille hyvistä kommenteista. Etenkin tuo viimeinen linkki ja lainaus oli mielenkiintoinen.

...ja taivutan hänen nimensä Tuomaksen. Minustakin Tuomaan kuulostaa hieman vanhanaikaiselta, mutta eihän se väärin ole.



Suomi on kakkoskieleni ja Uudeltamaalta ollaan.